Kuinka kierrättää vähemmän

(Kuva: Satu Pajuriutta / HS)

Me ihmiset ollaan kyllä outo laji. Me asetutaan jonnekin ja tuhotaan meidän elinympäristö niin, että joudutaan muuttamaan, vaan toistaaksemme saman syklin uudelleen.

Näin totesi naapurini kerran iltateellä, kun keskustelimme taloyhtiömme ylitsepursuavista roskiksista. Ajattelin samaa, kun luin uutisia Helsingissä ylitsepursuavista muovinkierrätysastioista, joita pormestari Vapaavuori kutsui jo skandaaliksi.

Yhdeltä kantilta on hienoa nähdä, että niin monet ihmiset ovat omaksuneet muovinkin kierrättämisen osaksi arkeaan. Se viestittää sitä, että moni haluaa tehdä konkreettisia asioita ympäristön kuormituksen vähentämiseksi.

Sitten taas toisaalta harmittelen sitä, että kierrätyksen lisäämisestä puhutaan ja sen eteen tehdään enemmän, kuin jätemäärän lähtökohtaisen vähentämisen eteen. Kierrättäminen on tärkeä asia, muttei riittävä ratkaisu meidän jäteongelmiin, kuten käy selväksi Helsingin seudun tapauksesta. Meidän täytyy aktiivisesti pyrkiä vähentämään kotona tuotetun jätteen määrää, jos haluamme oikeasti vaikuttaa positiivisesti kestävämmän tulevaisuuden kehittämiseen.

Mutta roska-astian äärellä seistessä tämä saattaa tuntua aika toivottomalta haasteelta. Elämästä aiheutuu jätettä. Siitä ei pääse oikein mihinkään, vaikka kuinka välttäisi muovipakkauksia ruokakaupoissa ja ostaisi kaiken käytettynä. Oon todennut tämän todeksi monta kertaa. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö me voitaisi elää tuottamatta turhaa jätettä. (Tässä kohtaa astuvat luontevasti kehiin nollahukkaelämän 5 K:ta, joista kirjoitin aikaisemmassa postauksessa.)

On olemassa useita konkreettisia asioita, joiden avulla voi vähentää arkista jätettä huomattavasti. Tässä alla on mun viisi vinkkiä siihen, miten voi kierrättää vähemmän:

1. Lopeta pakkausten ostaminen ruokaostoksilla: ota käyttöön kestopussit tai osta hedelmät ja vihannekset ilman minkäänlaista pakkausta. Lado ne suoraan vaalla ja kiinnitä hintatarra yhteen niistä. Ainoa miinuspuoli on, että pakkaaminen kassalla vie ehkä 5 sekuntia pidempään.
2. Osta kuiva-aineet uudelleen käytettäviin paperipusseihin tai kankaisiin kestopusseihin. Kahvinkin voi ostaa esimerkiksi vanhaan kannelliseen metallipurkkiin.
3. Vähennä eläintuotteiden syömistä ja osta niitä omiin pakkauksiin supermarketin tuoretiskiltä tai kauppahallista. Olen itse ostanut kauppahallista esimerkiksi voita, kananmunia, tuoretta kalaa ja mätiä, ja S-Marketista salaattia ja valmisruokia omiin lasiastioihin.
4. Kieltäydy vastaanottamasta ilmaisjakelua ja vaihda kaikki laskut e-laskuiksi.
5. Käytä kaikki minkä voit uudelleen: valmista kangaspusseja ja rättejä kulahtaneista t-paidoista, korjaa rikkinäiset farkut, käytä tyhjiä lasipurkkeja kuiva-aineiden säilyttämiseen, ja käytä yksipuoliset tulosteet ostoslistojen tai muistiinpanovihkojen tekemiseen

Mikä on sun paras vinkki jätteen vähentämiseksi?

---

How to recycle less

Now that plastic recycling has been made available, it’s been encouraging to see how many have made it a part of their everyday lives. But on the other hand it has also highlighted the fact that recycling is a great place to start, but a bad place to stop (as can be seen from these images of recycling stations in the Helsinki area). We need to reduce the amount of trash we produce from the get-go.

But this might seem like Mission Impossible when standing in front of your garbage can. Living as a human being in today’s world means that you will produce trash. But, you can easily say goodbye to most, if not all, of the unnecessary waste that we so easily accumulate when going through our days. And it all starts from saying no and recycling less, so here’s my list of 5 tips on how to keep your recycling bin as empty as possible:

1. Stop buying packaging when shopping for groceries: start using reusable bags or buy your fruit and veg loose.
2. Buy your dry goods in reused paper bags or cloth bags. You can even buy freshly ground coffee in your own reused sealable tin can.
3. Reduce the amount of animal products in your diet, and buy these products in your own containers. I’ve bought for example butter, eggs, fresh fish, salad and ready-made meals into my own glass containers at my closest market hall and at the meal-counter of my supermarket
4. Refuse paper waste  by attaching a ”no commercial mail” sticker on your mailbox, and change to electronic billing
5. Reuse and repair everything you can: make cleaning cloths and cloth bags out of old t-shirts, repair ripped jeans, use empty peanut butter glass jars to store dry goods, and use single sided print-outs to make shopping lists or notebooks

What’s your number one tip for reducing waste?

Advertisement

Mitä autoilla pitäisi tehdä?

Yhteistyössä: Shareit Blox Car

Minulle on aina ollut hieman vaikea ymmärtää miksi autoja pidetään niin korkeassa arvossa. Kyllä, ne mahdollistavat suhteellisen vaivattoman liikkumisen paikasta A paikkaan B. Ne auttavat meitä suorittamaan monia arkisia tekoja.  Ne ovat kuitenkin myös kulkuneuvoja, joiden ehdoilla me olemme rakentaneet kaupunkimme ja joiden ehdoilla me sitä edelleen kehitämme. Ne ovat menopelejä, jotka aiheuttavat jatkuvaa stressitilaa ylläpitävää ääntä ja saastuttavat hengitysilmaa. Niiden valmistus ja käyttö vaativat valtavia määriä fossiilisia polttoaineita. Ne eivät säilytä arvoaan myyntihetkeä pidempään ja aiheuttavat valtavia kuluja. Ne haaskaavat valtavia määriä meidän aikaa, kun joudumme istumaan ratin ääressä ruuhkissa, ilman mahdollisuuksia tehdä mitään muuta. Sitä paitsi ne seisovat käyttämättöminä noin 95 prosenttia ajasta, joten yksityishenkilönä niistä harvoin saa rahalleen vastinetta. Silti maksamme niiden omistuksesta useita tuhansia euroja vuodessa

Silti pidämme niitä keskeisessä roolissa yhteiskunnallisesti hyväksytyissä käyttäytymismalleissa ja halutuissa ideaaleissa. Ajattelemme niiden mahdollistavan meille vapauden liikkua milloin ja minne haluamme. Ne ovat osa omakotitalo- ja perheidyllejä. Pidämme niitä statussymboleina, joilla yritämme erottua joukosta. Haluamme omistaa autoja voidaksemme välttää muita liikennevälineitä niihin liittettyjen ennakkoluulojen takia.

Mutta me tarvitsemme niitä. Emme voi nykyiselle infralle mitään ja yhteiskuntamme toimintamallit on rakennettu kasvavan liikkuvuuden varaan. Vaikka autojen käyttö osittain kannustaa palveluiden ja asutuksen leviämistä, mikä taas itsessään kasvattaa tarvetta autoille, ei niillä ajamista tarvitse lopettaa täysin. Autot ovat tulleet jäädäkseen, mutta voimme helposti käyttää niitä fiksummin.

Meillä on Suomessa noin 2 630 000 yksityisautoa (vrt.vuonna 2016 väestömäärä oli 5 503 000). Tarvitsemmeko me niitä lisää? Minun mielestäni emme tarvitse. Valtaosa seisoo tyhjänpanttina suurimman osan ajasta, joten uskoisin meidän voivan hyödyntää olemassa olevaa autokantaa sen kasvattamisen sijaan. Varsinkin, jos asut kaupungissa kannattaa auton hankintaa harkittaessa

• yrittää ensin selvitä ilman autoa: kävele, pyöräile ja käytä julkista liikennettä. Hyödynnä kyytipalveluita tarvittaessa päästäksesi ovelta ovelle.
• tee laskelmat liikkumiseen uppoavista kuluista ja ilmastoa kuormittavista päästöistä. Vertaa niitä yksityisautoilusta aiheutuviin kuluihin ja päästöihin ja arvioi, onko auton hankkiminen oikeasti taloudellista.
• yrittää selvitä hyödyntämällä autonvuokrauspalveluja, ellet saa naapurisi tai sukulaisesi autoa lainaan:

En itse omista autoa enkä suunnittele ostavani sellaista koskaan, ainakin näillä näkymin. Mutta, vaikka kuinka yritän välttää yksityisautoilua, tulee minullekin välillä tarve käyttää autoa asioiden hoitamiseen. Reilu viikko sitten kokeilin ensimmäistä kertaa autojen vertaisvuokrauspalvelua, kun minulla oli Suomeen palattuani auton tarve muuttohommiin. Kotimainen Shareit Blox Car on kuin autojen Airbnb: kuka tahansa auton omistaja voi ilmoittaa autonsa vuokrattavaksi palvelualustalla ja sellaista tarvitseva voi muutaman napin painalluksella vuokrata sen tarpeittensa mukaiseksi ajaksi. Lisäturvaa palveluun tuo vakuutusyhtiö If:n vakuutukset, ja se on täysin ilmainen liittyä ja ylläpitää niin käyttäjille kuin omistajillekin. Vain auton vuokrauksesta ja käytöstä maksetaan. Lisätietoja voit löytää täältä.

Palveluun rekisteröityminen vei ainoastaan 5 minuuttia, minkä jälkeen pääsin suoraan selaamaan vaihtoehtoja. Vuokrasin sähköauton muutamaksi tunniksi, mutta autoja saa myös vuokrattua pidemmiksi ajoiksi. Kävin hakemassa ja viemässä vuokraamani auton sen omistajalta julkisia liikennevälineitä käyttäen, mutta auton omistajan kanssa voi myös erikseen sopia nouto- ja palautuspaikoista. Auton voi siis saada suoraan omalle kotiovelle.

Olen entistä varmempi siitä, etten tule ostamaan omaa autoa näin kokeiltuani tällaista palvelua. Useamman tuhannen euron vuosittaiset kulut ja ylläpitoon käytetty aika eivät houkuttele. Mieluummin käytän siihen kuluvan ajan ratikassa kirjaa lukien tai pyörän selässä podcastia kuunnellen, ja rahan asuntolainani maksamiseen. Tai sitten tarvittaessa vertaisvuokrauspalveluun. Ostan vaatteeni ja kodintavarat käytettynä ja lainaan kodinkoneita silloin kun tarvitsen. Miksi ostaisin auton, kun minulla on mahdollisuus vuokrata sellainen naapurustostani?

Mutta tiedän, ettemme kaikki voi elää ilman omaa autoa. Nämä seuraavat asiat kannattaa pitää mielessä, jos edessä on pakollinen auton hankinta. Näiden vinkkien avulla voit huomattavasti vähentää yksityisautoilusta aiheutuvia päästöjä:

• valitse sähköauto. Vaikka se tällä hetkellä lähinnä tarkoittaa päästöjen siirtämistä autosta sähkölaitokselle, tukee se kestävää kehitystä polttomoottori ja hybridiautoja paremmin. (Vaihda samalla kotisi sähkösopimus sellaiseen, joka tukee uusiutuvaa sähköntuotantoa)
• vältä tarpeetonta auton päivittämistä: yritä käyttää autoasti mahdollisimman pitkään pitämällä siitä huolta, sillä sen tuhoaminen yhdessä uuden tuottamisen kanssa aiheuttaa merkittäviä päästöjä.
• osta käytetty auto uuden sijaan.
• vältä suuria  autoja viimeiseen asti. Ne vievät enemmän tilaa niin liikenteessä, kuin kotipihassa ja kuluttavat enemmän polttoainetta. Yritä kylmästi analysoida miksi haluat ison auton, vaikkei sinulla olisi sellaiseen tarvetta. Miksi tarvitset maasturin tai urheiluauton kaupunkiajoon?
• suunnittele ajamasi reitit välttäen käännöksiä vasemmalle ja suosimalla lyhyintä mahdollista reittiä. Hyödynnä julkista liikennettä aina kun voit: tämä usein auttaa valitsemaan lähimpänä olevan vaihtoehdon, mikä säästää niin aikaa kuin rahaa.
• vuokraa autoasi muille yksityisesti tai vertaisvuokrauspalvelua käyttäen: tämä vähentää muiden tarvetta ostaa omia autoja ja samalla luo uuden tulonlähteen sinulle. Anna muiden lyhentää autolainaasi puolestasi!

Mitä mieltä sinä olet autoista?

 

Nollahukkaa ulkomailla

Zero Waste elämän ytimessä on valmistautuminen, ja sitä täytyy harjoittaa aktiivisesti. Tämä pätee varsinkin ulkomaille lähtiessä, oli kyseessä sitten lomareissu tai ulkomaille muutto. Haluan myös saada yhden asian alta pois heti alkuun:

Lentäminen on mennen tullen saasttuttavin tapa matkustaa, varsinkin lyhyillä etäisyyksillä. Yhden henkilön edestakainen lentäminen välillä Suomi–Singapore aiheuttaa yhtä paljon päästöjä, kuin henkilöautolla ajaminen ainakin 70km/päivä vuoden ajan.

Jos sinun ei ole aivan pakko lentää, älä lennä. Silloin, kun on pakko lentää, voi lahjoittaa järjestöille, ketkä käyttävät rahasi päästöjesi vastapainottamiseen, esim. puiden istuttamiseen tai tehokkaamman hellan hankkimiseen afrikkalaisiin kyliin.

Pakatessa vaihto-opintoja varten yritin pitää mielessä mitä kaikkea voisin tarvita ja, että mitä kaikkea uskoisin todennäköisimmin löytäväni pakkauksetta helposti. Kirjoitin listan, johon luettelin kaiken hygieniatuotteista koulutarvikkeisiin. Matkalaukun painorajoituksen takia jouduin pakkaamaan hyvin minimalistisesti, mikä itse asiassa oli positiivien asia; havahduin taas kerran siihen, kuinka vähällä sitä oikeasti voi pärjätä. Matkalaukkuni painoi kuitenkin 20kg, joten tavaraa lähti kyllä reilusti mukaan. Siellä oli kuitenkin mukana muutakin, kuin pelkästään vaatteita ja suihkupussintäytettä.

Tässä listani kaikista asioista, jotka otin mukaani Singaporeen voidakseni vähentää turhaa kulutusta ja siitä aiheutuvaa roskaa.

• Vesipullo
• Oma termosmuki
• Eväsrasia
• Pyyhkeet
• Petivaatteet
• Kaikki kosmetiikkatuotteet puoleksi vuodeksi
• Palasaippuoita
• Joogamatto
• Vihko ja pari kynää

Oma vesipullo on yksi ehdottomasti tärkeimmistä arkisen Zero Waste -elämisen edellyttäjistä, varsinkin matkustaessa. Pullotettu vesi on moninkertaisesti kalliimpaa hanaveteen verrattuna, ja useimmiten ne eivät eroa laadultaan juurikaan millään tapaa. Maailmanlaajuisesti pullojen kierrätys on sitä paitsi lähes olematonta samalla, kun kulutamme miljoona pulloa per minuutti. Niihin kuluvan materiaalin ja energian voisi mielestäni käyttää muuhun, kuin kertakäyttöisten pakkausmateriaalien luomiseen ja kestämättömän kulutuskulttuurin pönkittämiseen.

Singaporessa ollessani en ole joutunut ostamaan yhtäkään muovista vesipulloa, kiitos oman teräksisen pulloni. Hanavesi on juotavaa ja yliopiston rakennukset ovat täynnä vesipisteitä. Silti Singaporessa kulutetaan järkyttäviä määriä pullotettua vettä. Tähän sortuvat sekä paikalliset, että visiitillä olijat. Sorruin kuitenkin muutamaan perisyntiin lentäessäni lomaviikolla Thaimaaseen. Netistä löytyi ristiriitaista tietoa siitä missä hanavettä uskaltaa juoda, joten turvauduimme pääsääntöisesti kaupasta ostettavaan veteen. Ostimme kämppikseni kanssa isoja 10 litran kanistereita välttääksemme yksittäisten pullojen ostamisen. Oman pullon täyttäminen onnistuu hotellihuoneessa todella helposti!

Kuten jo aikaisemminkin olen hehkuttanut, on termosmuki yksi lempiomistuksistani. Olen auttamattomasti riippuvainen tuosta herkullisesta kofeiinijuomasta, ja oma termosmuki on säästänyt minut varmasti jo useammalta sadalta kertakäyttömukilta näiden viimeisen kahden vuoden aikana. Varsinkin täällä Aasiassa, jossa take-away juomat pakataan joko muovipusseihin tai ne varustetaan ohuella muovisella kantokahvalla. Joissain paikoissa juomat kaadetaa suoraan muovisiin pusseihin, joista je sitten juodaan muovipilleillä. Nämä käytännöt ihmetyttävät minua edelleen enkä todellakaan ymmärrä niitä.

Kuvat löydetty täältä: Our life in Singapore , sipandgulp (IG)

Otin matkaa varten myös oma eväsrasian, jotten turhaan joudu ostamaan uutta paikan päällä. Rasian avulla onnistuin myös ottamaan helposti eväitä mukaan lennolle. Täällä Singaporessa olen käyttänyt lasista rasiaani ruoan säilyttämiseen ja mukaan ottamiseen kouluun, jotta voisin välttää take-away rasioiden kuluttamista kiireisinä luentopäivinä. (Keskiviikkoisin minulla on ollut luentoja kello 8.15–22.15: luennot ovat 3h 15min pitkiä ja niiden välissä on ainoastaan 15 minuutin tauko. Tehokkuus on viety täällä aivan omalle tasolleen, mutta seuraus on valtava määrä pakkausjätettä).

Halusin myös ottaa omat petivaatteet mukaan, sillä emme olleet kämppisten kanssa varmoja siitä, mitä asunnosta löytyisi. Koska pelasin varman päälle, en joutunut ostamaan uusia petivaatteita pelkän vaihdon ajaksi. Omat pyyhkeet lähtivät mukaan samalla logiikalla; kun kerran jo omistan sellaiset, miksen käyttäisi niitä matkoillakin?

Palasaippuat ovat myös olleet todellinen pelastus, ainakin jos vertaan siihen määrään tyhjiä saippuapulloja, joita kuuden henkilön taloudessa aiheutuu. Ennen lähtöä ostin uuden kasvosaippuan, palasamppoon ja yleissappuan. Palasaippuat kestävät yllättävän kauan ja mikä parasta – matkustaessa niitä ei lasketa nesteiksi! Ne voi helposti pilkkoa pienemmiksi palasiksi ja laittaa omaan rasiaan matkan ajaksi.

Olen yrittänyt tehdä joogaamisesta pysyvän osan arkeani jo jonkin aikaa, mutta en ole vielä ihan onnistunut siinä. Päätin kuitenkin ottaa oman joogamattoni mukaan tänne Singaporeen, jotta voin edelleen ainakin yrittää. Pointti oli kuitenkin, välttää urheiluvälineiden uudelleenostamista.

Otin myös muutaman vihon ja kynän mukaan varmuuden vuoksi. Paikan päällä tajusin kuitenkin, että täällä koulutus pyörii edelleen huomattavasti enemmän tulosteiden ja manualisen kirjoittamisen ympärillä, vaikka kaikki käyttävät myös tietokoneita opiskeluun. Suurin dilemma aiheutui siitä, kun hyvin kiinnostavalla ’Sustainable Cities’ -kurssilla, professori ilmoitti tulostavansa jokaisen viikon diat kaikille opiskelijoille. Yritin haastaa proffaa tästä, mutta käytäntö pysyi voimassa Singaporen tiukkojen tekijänoikeuslakien takia ymmärtääkseni.

Ensimmäiset viisi viikkoa välttelin ilmaisten tulosteiden ottamista mutta kun tajusin, ettei materiaalia voi saada muulla tapaa, päätin vastahakoisesti ottaa ne vastaan. Onneksi kurssi on hyvin herättävä ja opettava, joten tulosteet eivät ole täysin hyödyttömiä.

Ulkomailla eläminen jätettä tuottamatta aiheuttaa päänvaivaa mutta ainoastaan samalla tapaa, kuin uusien bussireittien löytäminen ja tapojen oppiminen. Vesipullon ja eväsrasian mukaan pakkaaminen ei vaadi sen enempää ajatusta, ja ostosten tekeminen helpottuu nopeasti, kunhan vaan sen tekee ajatuksella.

---

Zero Waste Abroad

Being prepared is key for living Zero Waste. In the same way that many of us won’t leave the house without our phone and keys, I won’t leave until I have my reusable water bottle and thermos mug in my bag. Being prepared is also key for when you go abroad, were it for a vacation or moving to a new country for a longer time. On a related note I want to get one thing out of the way:

Flying is the most polluting way of transportation, especially on shorter distances. The emissions caused by me flying back and forth between Finland–Singapore are equivalent to those caused by driving at least 70 km per day for one year. 

If you wan’t to minimize your carbon footprint, avoid flying as much as possible. If you absolutely have to fly, calculate your emissions and offset them. Here are a couple websites: carbonfund.org & myclimate.org.

When I started packing and getting ready to leave for Singapore, I made a list of things that could enable me to live Zero Waste and things that I thought could be hard to find without packaging. Here’s a list of the ’special’ things I packed with me, which have enabled me to avoid a lot of unnecessary waste:

• Reusable water bottle
• Thermos mug
• Food container
• Towels
• Bed linen
• Soap bars
• Yoga mat
• Pens & notebook

A reusable water bottle is one of the most important Zero Waste swaps you can make to avoid trash in your everyday life. Bottled water costs thousands of times more than tap water, and there really isn’t any difference in quality between the two. In spite of this we still consume about 1 000 000 plastic bottles per minute, while most of it never gets recycled. The materials and energy used to create these single-use disposable packaging could be used for something else in my opinion.

I don’t see any reason for consuming bottled water in developed countries like Finland and Singapore. If you’re in a country where you’re advised not to drink tap water, try to always buy the biggest possible container of drinking water to use for refilling your own bottles. The bigger the package, the less packaging waste you cause compared to buying single-serving sizes.

Every coffee addict should own a thermos mug and use it religiously. I’ve probably saved at least 100 take-away cups from being used during my four months in Singapore. Yes, I drink too much coffee. I’m Finnish, okay?

I find using a thermos mug here in Singapore especially important, because for some reason many places serve their take-away cups in plastic bags or at least with plastic sleeves, which boggles my mind. Why do you need a plastic handle on your coffee cup?Some places even serve drinks in plastic bags with plastic straws. If you’re Singaporean and know why you do this, please comment below and tell me why!

Taking my own food container allowed me to take some snacks with me on the flight to Singapore, and it has also allowed me to not consume any take-away packaging, even during the busiest days filled with lectures. (On Wednesday’s I have had class from 8 am to 10 pm, with 15 minute breaks between the three-hour lectures. They’ve taken productivity to a whole new level over here – but at the cost of tons of packaging waste.)

Because I wasn’t sure about how well equipped our apartment would be, I decided to also pack a set of bed linen and towels. This allowed me to avoid having to buy some only for a 4 month stay, and then trying to somehow get rid of them without throwing them in the bin.

Soap bars almost feel like a life hack in general, especially for travelling – they don’t count as liquids when you fly! Before leaving Finland, I stocked up on a face soap, shampoo bar and a general bar of soap. What’s also good about solid soaps is that you can cut them up to smaller pieces, if you don’t have room to take several whole ones with you.

The face soap is by a Finnish natural cosmetics company called FLOW, the shampoo bar by a natural cosmetics company from Estonia called Nurme, and the general soap bar is just a regular olive oil based soap I bought from an eco store in Helsinki. All of them came packaged in cardboard only – fully recyclable!

Along with taking clothes for different activities I also decided to take my yoga mat with me. I’ve tried to make yoga a part of my weekly routines for some time now, and I wanted to continue trying without having to buy one just for my exchange. I already had one so might as well use it.

Coming to Singapore my first impression was that people rely on tech more over here. (Some) University exams are already done electronically, and professors upload lecture materials online. But, ironically, in my Sustainable Cities class the prof would not upload lecture materials online, and only provide them in printed form. I refused to take print-outs for a few weeks. Then I accepted my fate because the material includes some good information which I’m really interested in learning. At least I can use the print-outs for a longer time and ultimately recycle them when I get back home.

Aspiring to live as Zero Waste as possible abroad can feel like a hassle, but no more than trying to find the correct bus route and learning customs. You get used to it surprisingly fast.

Zero waste lentäminen ei ole mahdollista

Parasta mitä voit tehdä on pyrkiä välttämään niin paljon turhaa roskaa, kuin mahdollista.

Lensin Singaporeen noin puolitoista kuukautta sitten suorittamaan kanditutkintoni viimeistä vaihetta: vaihto-opintoja paikallisessa yliopistossa. Olin henkisesti valmistautunut jätteeseen, joka aiheutuisi lennolla ruokailun yhteydessä mutten tullut ajatelleeksi mitä muuta jätettä lennoilla voi aiheutua. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun lensin pidemmän matkan päätettyäni yrittää elää ilman jätettä. Oppia ikä kaikki.

Valmistauduin ottamalla omat aterimet, juomapullon ja termarin mukaan koneeseen. Näillä halusin välttää kertakäyttöaterinten ja -mukien käytön. Matka sai kuitenkin karvaan makuisen alun, kun minulle tulostettiin matkalippu vaikka erikseen sanoin etten halua sellaista, kun sähköinen versio löytyi jo puhelimesta. No, vältin kuitenkin muun roskaamisen kentällä kiitos vesipullon ja hedelmien.

Koneeseen astuessa petyin hieman, kun paikallani oli ohueeseen muoviin pakatut Marimekon viltti ja tyyny. Tämän lisäksi paikalta löytyi kuulokkeet, jotka myös oli pakattu suljettuun muovikääreeseen. Ensimmäistä kertaa kiinnitin huomiota siihen, kuinka todella monet asiat lennoilla pakataan muoviin. Minulla oli villasukat mukana, mutta pitkällä yölennolla viltti tuli tarpeeseen neuleesta huolimatta. Muovikääre lensi siten roskiin. Olen lukenut, että valtaosa lentoyhtiöistä käyttää näitä peittoja ja tyynyjä uudelleen mutta useimmiten ne vain viikataan tai pakataan jokaisen lennon välillä uusiin muovipakkauksiin, vaikkei niitä olisi pesty, asiakaskokemuksen tähden. Viime aikoina on myös kuulunut enemmän ja enemmän ikäviä uutisia lentoyhtiöiden kierrätyskäytännöistä.

Yhdentoista tunnin lennolla oli kaksi ruokailua, joiden yhteydessä sain ruoan ohella muoviin pakatun juoman ja pussillisen kertakäyttöaterimia. En kuitenkaan käyttänyt näitä ja lentoehenkilökunnan tullessa hakemaan tarjotinta sanoin, että ”nämä ovat käyttämättömiä, voitteko käyttää ne uudestaan?” Vastaukseksi kuulin sanan ”OK” samalla, kun ne heitettiin muiden asioiden ohella roskiin. Ihmettelen suuresti sitä miten nämä suojaustarkoituksista pakatut muoviset asiat muuttuvat näin yhtäkkiä käyttökelvottomiksi, vaikkei suojaa olisi rikottu. Finnairilla menee taloudellisesti hyvin mutta mielestäni se ei silti ole peruste käyttökelvollisten käyttämättömien kertakäyttötarvikkeiden pois heittämiseen. Voin jotenkin yrittää ymmärtää, etteivät lentoyhtiöt voi välttämättä kierrättää kaikkia kierrätettäviä pakkauksia, kuten lasia ja metallia turvallisuussyistä. Tuntui kuitenkin pahalta nähdä koskemattoman juoman ja käyttämättömien muoviaterinten lentävän suoraan roskiin. Ensi kerralla aion olla hieman vaativampi matkustaja.

Oma termari oli kuitenkin hyvä ottaa mukaan, sillä lentohenkilökunta tarjoili mielellään juomat siihen, kun pyysin. Sain myös huomattavasti enemmän kahvia kerralla verrattuna naapuriin, joka pyysi lisää teetä kahdesti samalla kuluttaen kolme kertakäyttömukia.

Koska lentäminen on kaikista saastuttavin tapa matkustaa tuntui kaiken ylimääräisen jätteen aiheuttaminen erityisen turhauttavalta. Ystäväni Felicia on kirjoittanut Mind Tomorrow -blogissaan useamman jutun vähemmän saastuttavasta matkustamisesta, mutta Suomesta Singaporeen junalla ja laivalla matkustaminen olisi kestänyt hieman liian kauan omaan aikatauluuni nähden. Olen kuitenkin yrittänyt etsiä mahdollisia järjestöjä, joiden työtä voisin tukea lahjoituksin kompensoidakseni matkustamisesta aiheutuvia päästöjä.

Kokemuksista voi kuitenkin oppia, joten tässä 8 vinkkiä Zero Waste vähemmän roskaavaan lentämiseen:

1. Termosmuki: voit pyytää lentohenkilökuntaa tarjoilemaan juomat omaan mukiin kertakäyttöisten sijaan.
2. Aterimet + lautasliina: voit välttää muovisten aterimien käytön käyttämällä omaa ”sporkkia” tai puisia aterimia.
3. Vesipullo: turvatarkastuksen jälkeen voit käydä täyttämässä pullon vedellä lentoa varten.
4. Lämpimiä vaatteita: jos voit niin ota mukaan lämmin neule ja vaikka jopa ohut viltti, jonka saat käärittyä pieneksi carry-on laukkuun.
5. Niskatyyny: itse otan aina mukaan puhallettavan niskatyynyn, joka tuo mukavuutta matkalla nukkumiseen. Samalla vältän muoviin pakattujen tyynyjen käytön.
6. Kuulokkeet: omat ovat kuitenkin paremmat, kuin lentoyhtiön monesti käytetyt
7. Syötävää: ellet halua maksaa itseäsi kipeäksi lennon aikana, pakkaa mukaan hedelmiä ja muuta naposteltavaa
8. Vaativa asenne: uskalla vaatia lentohenkilökunnalta käyttämättömien aterimien ja juomapakkausten uudelleenkäyttöä.
   • Lisävinkki: Ota käyttämättömät asiat erilleen tarjottimelta ja anna ne lentoemännälle/stuertille erikseen, ja toivo parasta.
9. Etsi järjestö, jonka työhön voit lahjoittaa kompensoidaksesi aiheutuneet päästöt: tässä on sivusto, jossa voi perehtyä erilaisiin kompensaatioprojekteihin

---

Flying with LESS waste

I travelled to Singapore about one and a half months ago to start my exchange semester abroad. That was also the first time I took a long haul flight since going Zero Waste. I had mentally prepared for the emissions that I would cause as well as the waste that would come from the meals served during the flight. But, it didn’t even cross my mind how much waste actually can be produced during longer flights.

My friend Felicia has written about travelling abroad by other means than flying on her blog Mind Tomorrow. But taking a train and some ferries from Finland to Singapore would’ve been a little too time consuming for my schedule.

I prepared for the flight by taking a thermos mug, a reusable water bottle and some cutlery with me so that I could at least avoid using single-use cups and plastic forks. Unfortunately, I didn’t account for the other kinds of plastic and single-use things that can be found on flights. For example, a blanket and pillow packed in plastic. Low-quality earphones packed in plastic. And I also forgot how they serve single-portion drinks in plastic as well. When  googleing for ”Confessions of flight attendants” you’ll find copious articles telling you about how wasteful and, frankly, dirty travelling by air is. And I’m not even including the emissions that airplanes cause. Airlines aren’t even always allowed to recycle recyclable materials, which might explain why they may not show that much care to sustainability issues.

I learned that just by not using the singe-use cutlery and drinking the plastic-packed beverage given with the meal won’t keep the staff from throwing them away. Even if you ask the flight attendant to use them again. Hearing ”OK” while seeing the plastic-packed single-use items being thrown away at the same time is quite a disheartening experience. Next time I’ll know to be more demanding and give the unused items back separately.

Learn from my mistakes, please. Here are my eight tips on how to fly more Zero Waste with less waste when you have to:

1. Thermos mug: flight attendants will gladly serve you hot & cold beverages in your own cup.
2. Reusable Water bottle: fill it up after the security check and avoid having to buy overpriced tap water.
3. Spork/cutlery + napkin: I suggest getting some wooden ones to avoid suspicious looks from the TSA.
4. Warm clothes: wool socks and comfy knits are your best friend. If you have room, pack your own blanket in your carry-on.
5. Your own neck pillow: I have an inflatable one that I take with me on travels.
6. Earphones: your’s are better than the used ones they give on flights anyway.
7. Snacks: fruits are your best friend. And your thermos mug can act as a portable trash can for the peels.
8. An assertive attitude: be more demanding about giving unused single-use items to flight attendants and NOT having them be thrown away.
   • Pro tip: give the unused cutlery and single-serving drinks to flight attendants separately from your tray and hope that they’ll use them again.
9. Offset your footprint: find an organization and donate to their projects to offset your emissions. Here’s one page I found with several projects to read up on.

Zero waste aamiaisresepti

Aamiainen on lempiateriani, vaikka joudunkin usein syömään sen kiireessä. Viimeisen vuoden aikana olen kehittänyt suuntaa-antavan go-to zero waste aamupuuroreseptin, jonka variaatioita syön lähes päivittäin. Tämä on niin helppo ruoka, jonka voi nopeasti valmistaa aamutoimien yhteydessä. Resepti on mitoitettu niin, että siitä tulee useampi annos, eli yhtenä aamuna saat tehtyä aamiasen valmiiksi useammalle päivälle. Sitä paitsi kaikki ainekset saa ostettua ilman pakkausta esimerkiksi Punnitse&Säästä liikkeistä tai 100% kierrätettävissä pakkauksissa!

Keitän kattilallisen kerran tai kaksi viikossa ja annostelen sen valmiiksi tulevia aamuja varten. Puuroon saa myös käytettyä kauramaidon tekemisestä yli jääneen kaurasoseen. Teen yleensä kaura-kvinoapuuron proteiinipitoisuuden lisäämiseksi. Viime aikoina olen syönyt puuroa banaanin, kaakao-chia-siemenhyytelön ja hamppurouheen kanssa.

Puuro on todella helppo zero waste aamiainen ja sen lisäksi se on myös hyvin terveellistä. Kaura (ja kaurapuuro) on hyvin ravintorikasta: siinä on paljon tärkeitä vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja. Reilussa desilitrassa kaurahiutaleita on 51g hiilihydraatteja, 13g proteiinia, 8g kuitua ja ainoastaan noin 300 kcal. Kaura on siis yksi ravintorikkaimmista ruoista. Kaurassa oleva kuitu muodostaa sakean puuromaisen ”geelin”, joka on erittäin hyväksi ruoansulatukselle ja suoliston toimivuudelle sekä tasapainottaa ja alentaa kolesterolia Kaurassa oleva kuitu myös tasapainottaa verensokeria ja voi jopa alentaa sitä ylipainoisilla ja 2-tyypin diabeteksesta kärsivillä ihmisillä. Kaurapuuro on lisäksi täyttävää mikä voi auttaa painonhallinnassa. Tässä hyvä video, joka lyhyesti kertoo kauran suurimmista hyödyistä useiden tutkimusten pohjalta.

Lisään puuroon yleensä myös kurkumaa sen tulehdusta alentavien ominaisuuksien ja terveysvaikutusten takia. Kurkuma muun muassa alentaa elimistön sisäistä tulehdustilaa, parantaa aivojen ja sydämen terveyttä sekä auttaa ruoansulatusta.

Kuivatut hedelmät, kuten rusinat toimivat luonnollisina makeuttajina puurossa ja lisäävät makua. Pellavansiemenet lisäävät kuitupitoisuutta ja niissä on myös hyviä terveysvaikutuksia. Olen käyttänyt niitä sekä rouhittuina, että kokoinaisina.

Puuron lisukkeina tykkään käyttää pakastemarjoja, joita olen mummoiltani saanut. Viime syksynä minulla kävi myös tuuri, kun sain pelastettua noin neljä litraa pakastettuja puolukoita, jotka olivat jääneet yli kouluni oppilaskunnassa. Olen näin voinut siis käyttää marjoja koko talven zero waste -tyylillä.

Lisään joukkoon myös maapähkinävoita lisäämään makua, kermaisuutta ja hyviä rasvoja. Kahdessa ruokalusikallisessa maapähkinävoita on myös 8g proteiinia. Hamppurouhe on hyväksi ruoansulatukselle ja sekin sisältää 31g proteiinia /100g. Chia-siemenet ovat tunnettu superfood ja tykkään käyttää niitä juuri terveyshyötyjen takia. Niistä saa myös tehtyä hauskoja tuorehilloja, hyytellöitä ja vanukkaita, joita on kiva lisätä puuroon tai syödä yksinään. Chia-siemenet kannattaa kuitenkin aina muistaa liottaa vähintään 30min, sillä muuten ne imevät itseensä hyvin paljon nestettä ruoansulatuksen aikana kehossa ja voivat pahimmassa tapauksessa jäädä kuivina kiinni ruokatorveen.

Resepti (3–4 annosta)

Puuro:
1,5 l vettä/kasvimaitoa/sekoitus näitä
1 dl kvinoaa
1,5–2 dl kaurahiutaleita
(kauramaidon tekemisestä yli jäänyt kaurasose)
1–2 kourallista rusinoita
3 rlk pellavansiemeniä
1–2 tl kurkumaa
1 tl kanelia
ripaus suolaa
(1 omena)

Lisukkeet:
Pakastemarjoja / hedelmiä
Maapähkinävoita
Hamppurouhetta
Liotettuja chia-siemeniä
Hilloa

Jos käytät kaurasosetta, liuota se vetelämmäksi sekoittamalla sitä veden kanssa. Lisää muutama ruokalusikallinen vettä ja sekoita kunnes seos on vellimäistä koostumukseltaan. Jos lisäät omenan pilko se pieniksi kuutioiksi.

Kiehauta vesi ja lisää liuotettu kaurasose, kvinoa, rusinat, pellavansiemenet ja mausteet (ja omena). Laske lämpötilaa keskitasolle. Anna kiehua 5 min välillä sekoittaen. Lisää kaurahiutaleet ja sekoita. Anna kiehua 5–10 min lisää matalalla lämpötilalla kannen alla sekoittaen noin 2 min välein. Kvinoa-kaurahiutaleseos painuu yleensä pohjalle kiuhessa. Sekoittaminen estää seosta pakkaantumasta pohjaan.

Kun puuro on keittynyt yhteensä noin 10–15 min nosta pois lämmöltä ja anna vetäytyä kannen alla muutaman minuutin. Tarjoile mieleisten lisukkeiden kanssa ja annostele loppu valmiiksi astioihin tulevia aamuja varten. Anna puuron jäähtyä huoneenlämmössä muutamia tunteja (tai vaikka koulu-/työpäivän ajan). Säilytä jääkaapissa.

Omenaa, puolukoita ja maapähkinävoita.

Mansikka-chia-siemen tuorehilloa, maapähkinävoita ja kookoshiutaleita.

Päärynää, viikunahilloa, maapähkinävoita ja pekaanipähkinöitä.

Kertokaa kommenteissa millä lisukkeilla te söisitte puuroa!

---

GO-TO Zero Waste Breakfast

I’ve learned to love oatmeal during the past year and I’ve also come up with a basic recipe that can easily be changed to taste. Porridge and oats are incredibly nutrient dense and has tons of health benefits, check this video! I make an oat and quinoa porridge to increase my daily protein intake. I also add turmeric and flaxseeds for their health benefits as well as raisins (or other dried fruits) for sweetness and taste. The great thing is that all of these ingredients can be bought completely zero waste or in 100% recyclable packaging!

I usually top my porridge off with frozen berries or fruits, peanut butter, chia seed pudding and hemp seed meal to add flavor and more vitamins, minerals, antioxidants etc. I recommend you to do your own research on these super foods!

The frozen berries that I’ve used have been some that my grandparents have picked and frozen to me last summer + some that I’ve rescued from being thrown away, for example after dinner parties we’ve organized with the student union of my university.

Recipe (3–4 portions)

Porridge:
1.5l water/plant milk/mixture of
1 dl quinoa
1.5–2 dl oats
(oat mush left over from making oat milk)
1–2 handfulls of raisins (other dried fruits cut into small chunks)
3 tbls flaxseeds
1–2 tsp turmeric
1 tsp cinnamon
pinch of salt
(an apple)

Toppings:
Frozen berries/fruits
Peanut butter
Chia seed pudding
Hemp seed meal
Jam

Bring water to a boil and add quinoa, flaxseeds, raisins and spices (+ leftover oat mush dissolved in some water and apple cut into small chunks). Lower heat to medium and simmer for 5 minutes. Lower heat to low and add the oats while stirring. Cook for a further 5–10 minutes stirring every 2 minutes, until the porridge reaches desired consistency. Lift off the heat and let thicken for a further 5 minutes under a lid. Serve with desired toppings and portion rest into ready portions for following mornings. Let porridge cool in room temperature for a few hours, or for the time you’re in school/at work, and store in the fridge. Heat up or eat cold with desired toppings.

First picture: Porridge with frozen lingonberries, peanut butter and apple.
Second picture: Porridge with fresh strawberry chia seed jam, peanut butted and shaved coconut
Third picture: Pear, fig jam, peanut butter and pecans

Lately, as I’ve run out of my frozen berry stash, I’ve been eating my porridge with banana, cacao chia seed pudding and hemp seed meal.

Comment down below what your favourite porridge toppings are!

500 miljoonaa euroa vuodessa

Niin suuri summa rahaa lentää kaatopaikalle ruoan muodossa joka vuosi. Eikö olisi fiksumpaa vähentää hävikkiruokaa, kuin esimerkiksi leikata koulutuksesta? Ainakin kunnat ja valtio voisivat säästää roskien käsittelystä aiheutuvia kuluja, jos heittäisimme vähemmän syömäkelpoista ruokaa roskiin.

Itse olen saanut vähennettyä ruokahävikin määrää huomattavasti zero waste elämäntyylin myötä. Itsestään selväähän se on, että jos ei halua tuottaa roskaa niin ei halua heittää ruokaakaan roskiin. Mutta suurempi tekijä hävikin vähentämisessä on ollut se, etten osta enää ruokaa täyttääkseni jääkaappiani ja etten ole enää yhtä nirso ”parasta ennen” -päivämäärien suhteen. Päätin tähän alle listata 15 vinkkiä siitä, miten omaa ruokahävikkiä voi alkaa vähentämään jo tänään:

1. Selvitä miten ruokasi kasvatetaan ja valmistetaan: nopeatahtisen ja mukavuudenhaluisen elämäntyylin myötä olemme ottaneet etäisyyttä ruoan tuotantoprosessiin. Kun emme tiedosta mitä resursseja ruoan valmistus on vaatinut, emme välitä yhtä paljoa sen pois heittämisestä. Selvitä mistä jauhelihasi tulee ja miten se on saapunut lähikauppaasi, selvitä missä vihanneksesi kasvavat ja mitä kaikkea viljelijän täytyy tehdä saadakseen ne myytyä. Opittuani enemmän ruoantuotannosta opin myös arvostamaan raaka-aineita enemmän. Se saa minut myös välttämään ruoan pois heittämistä, sillä samalla heitän pois kaiken työn jonka tuottaja ja luonto ovat tehneet.
2. Suosi kasvipohjaista ruokavaliota: liha- ja maitotuotteet pilaantuvat huomattavasti nopeammin kuin kasvipohjaiset vastineet/vaihtoehdot. Kasvikset ja hedelmät on sitä paitsi helpompi käyttää vielä johonkin, vaikka ne olisivat nuutuneet tai mustuneet
3. Pysähdy ja mieti ennenkuin avaat roskiksen: kun olet heittämässä jotain biojätteeseen pysähdy ja mieti, että voisitko käyttää sen kastikkeenlopun tai nahistuneen porkkana vielä johonkin. Esimerkiksi sipulin kuoret ja muut vihannes- ja eläinrippeet voi käyttää liemien keittämiseen ennen kuin ne heittää pois.
4. Osta tehosekoitin: tekemällä smoothien tai sosekeiton saa käytettyä pois tummuneet banaanit, nuutuneet salaatinlehdet, jne.
5. Älä mene kauppaan ennen kuin olet käynyt keittiön läpi: tarkista mitä kotoa jo löytyy ja tee ruokalista, ettet osta ruokaa turhaan.
6. Suosi kuivattuja aineksia tuoreiden sijaan: kuivatut linssit, pavut ja soijarouhe kestävät kauemmin kuin esim. liha.
7. Pakota itsesi kokkaamaan, opit kyllä rakastamaan sitä: ruokahävikin vähentäminen vaatii hieman aivo- ja fyysistä työtä. Sitä paitsi ruoka maistuu paremmalta, kun se on itse tehtyä (ja arvostat sitä enemmän)!
8. Hyväksy hieman hitaampi elämäntyyli – osittain: ruoan ei aina tarvitse valmistua alle 30 minuutissa. Ota tavaksi suunnitella viikon ruokia hieman etukäteen ja nauti ruoanvalmistushetkestä.
9. Opi olemaan sinut puolityhjän jääkaapin kanssa: tiedosta jääkaappisi koko ja sisäistä, ettet tule kuolemaan nälänhätään ellei kaappisi ole täynnä eri vaihtoehtoja joka päivä. Monet kokevat valkoisen tilan jääkaapissa epämukavaksi, vaikka rakastaisivat sitä sisustuksessa. Opettele rakastamaan jääkaappisi tyhjiä hyllyjä!
10. Tee viikkokohtainen suunnitelma: suunnittele mitä ruokia voisit valmistaa  viikon aikana ja osta sen mukaan
11. Meal prep: tee kerralla ruokaa useammalle päivälle ja säilytä valmiita annoksia jääkaapissa. Tällöin ei tarvitse edes laittaa ruokaa joka päivä! Itse meal preppaan aamiaiset, lounaat ja illalliset ainakin neljälle päivälle viikossa.
12. Älä osta turhaa: monesti ostamme ruokaa vain sen takia, että meillä olisi mahdollisuus syödä sitä, jos alkaa tekemään mieli. Tiedosta tämä, ja jätä ylimääräiset ruoat hyllylle. Voit aina hakea ne, JOS alkaa tekemään mieli.  Sitä paitsi lompakkosi ja roskiksesi kiittää!
13. Älä ole nirso: jos ruoka ei haise, näytä tai maistu pahalta, se on syötävää. Jos idea tummuneesta banaanista ei miellytä, hyppää kohtaan 3.
14. Käy jääkaappi läpi pari kertaa viikossa: jos sinulla on jääkaapissa paljon eläinperäisiä tuotteita, katso mitkä pahenevat ensin ja syö ne alta pois. Suunnittele myös ruoanlaitto sen pohjalta mitä sinulla on jo jääkaapissa.
15. Älä kuori vihanneksia: kuoret ovat syötäviä ja niissä on paljon kuituja ja muita hyviä hivenaineita. Kasvit käyttivät paljon luonnonvaroja kasvattaakseen ne, niin miksi sinä heittäisit ne pois?

Allla vielä loistavia dokkareita ja videoita aiheesta:

Food Matters (Netflix), Cowspiracy (Netflix), Live and let live (Netflix), Forks over knives (Netflix), Terra (Netflix), Cooked (neljän jakson sarja, Netflix), Sustainable (Netflix)

---

500 million euros worth of food is thrown away every single year in Finland only. Food waste is also one of the biggest polluters in the world: if all the food waste in the world would be its own country it would come in third after China and the US in green house gas emissions. 

I’ve managed to cut back on my personal food waste a lot since starting to aspire towards a zero waste lifestyle. Here are my 15 tips on how you can start minimizing your food waste today: 

1. Learn where your food comes from and how it’s produced: when you realize what it takes to get that stake or avocado on your plate, you’ll think twice about throwing it away. 
2. Go vegan – at least part time: meat and dairy spoil way faster than vegetable based alternatives. Veggies and fruits can also be used for something else way easier, even if they’ve gone a bit mushy or look a little unapetizing. 
3. Stop and think before you throw something away: if it’s not moldy or rotten, you can probably use it for something else. Example: your vegetable peelings and meat scraps to make stock/buillon
4. Get yourself a blender: use those wilted leafy greens and blackened bananas to make a healthy smoothie. Works also for soups made of leftovers.
5. Don’t go to the grocery store before checking what you have at home: why spend money on something you already have?
6. Choose dried over fresh: stock up on dried legumes, rice, pasta, etc. They store for way longer than meat and dairy. Plus you’ll always have something to make in case you can’t make it to the store.
7. Force yourself to cook and learn to love it: minimizing food waste requires some thought and effort. Plus, when you make it yourself it tastes that much better (and you appreciate it more!)
8. Accept a slower lifestyle – partly: you don’t have to alway be able to make food in 30 minutes or less. Start planning your meals and enjoy the cooking process. It’ll make you stop and enjoy the moment, thus taking care of your mental health. 
9. Love your half-empty fridge: acknowledge the size of your fridge and that it doesn’t always have to be filled to the brim with different alternatives. Studies have shown that we get uncomfortable with white space in the fridge, even though we love it in our interior designs and so on. Embrace those empty shelves!
10. Plan your weekly meals an buy ingredients accordingly
11. Meal prep at least once a week: cook a bigger batch at one time and store it in portions so that you don’t have to cook every day. I meal prep my breakfasts, lunches and dinners for at least four days a week. 
12. Don’t buy it if you don’t need it: many times we buy food only to have the option to eat it if we happen to feel like it later on. Acknowledge this and leave the unnecessary option on the store shelves. You can always go and get it IF you happen to crave it. Your trash can and wallet will also thank you!
13. Stop being picky: if it doesn’t smell, look or taste bad, its probably still edible. If the idea of a black banana on itself grosses you out, check out tip number 3.
14. Check your fridge 1–2 times a week: especially if you consume animal based products. Chen when they’re due and plan your meals accordingly. 
15. Stop peeling your veggies: the peels are completely edible and contain tons of fiber and other good minerals. The plant had to use a lot of energy to produce the skin, why would you just throw it away?

Here’s also a list of inspirational and informative videos and documents on the subject: 

Food Matters (Netflix), Cowspiracy (Netflix), Live and let live (Netflix), Forks over knives (Netflix), Terra (Netflix), Cooked (neljän jakson sarja, Netflix), Sustainable (Netflix)

Ne tärkeimmät tarpeellisuudet

Aloittaessani nollahukka-tavoitteeseen pyrkimisen tein muutamia todella yksinkertaisia päätöksiä välttääkseni turhan kaatopaikkajätteen aiheuttamista. Huomasin nopeasti, että salaisuus jätteettömään arkeen todellakin piilee arkipäiväisissä ja pienissä teoissa, joilla on pitkällä aikavälillä merkittävä vaikutus. Nykyään nämä arkiset valinnat tulevat luonnostaan, mutta alussa minun piti tietoisesti ja jatkuvasti muistuttaa itseäni ottamaan termari ja kangaskassi mukaan.

Alle olen listannut viisi vinkkiä, joiden koen auttaneen minua arkisen roskan ja kertakäyttökätteen vähentämisessä.

1. Lopeta muovipullojen ja kertakäyttöastioiden ostaminen/käyttäminen. Sijoita mieluisaan termosmukiin ja juomapulloon (ellei sellaisia jo löydy kotoa), ne maksavat itsensä takaisin yllättävän nopeasti ja ympäristökin kiittää!
2. Ota mukaan omat aterimet tapahtumiin, joissa on ruokaa tarjolla. Näin voit välttää muovisia kertakäyttöaterimia!
3. Lopeta muovipussien ostaminen. Pidän aina mukanani kangaskassia tai kahta, niin ettei edes heräteostoksia tehdessä tule kiusausta ostaa ympäristölle haitallista muovipussia.
4. Vaihda muovinen hammasharja  bambuiseen/puiseen. Se toimii aivan yhtä hyvin kuin muoviset hammasharjat eikä hammaslääkärikään valita, kunhan muistat harjata purukalustosi kahdesti päivässä!
5. Kokeile tehdä jokin hygieniatuotte itse! Tässä ohje kotitekoiseen deodoranttiin.

1. Ensipäätökseni oli tosiaan lopettaa muovipullojen, kertakäyttömukien ja –aterinten osto sekä käyttö. Tämä osoittautui helpoksi, kun kotoa löytyi kaikki tarpeellinen näiden korvaamiseen: termosmuki, lasinen juomapullo ja normaalit aterimet.

Lempitermoksen tittelistä kamppailevat Nespresson 0,345l ja Steltonin 0,2l termari. Molemmat ovat tyylikkäitä omasta mielestäni, eivätkä vuoda tipan tippaa! Ne ovat sitä paitsi suhteellisen edullisia: Nespressosta maksoin n. 20€ jollain etukupongilla ja Steltonin matkamukista 19,90€. Suosittelisin ehkä Nespressoa enemmän, koska muki on kokonaan terästä, kun taas Stelton on sisältää huomattavasti enemmän muovia. Älä kuitenkaan turhaan osta uutta mukia, jos sellainen jo löytyy kotoa! Käytä ensin se, minkä jo omistat.

Molemmat ovat maksaneet itsensä takaisin jo aikaa sitten. Laskeskelin yhtenä päivänä ruotsinkurssin esitelmää varten paljonko olen vuodessa säästänyt pelkästään ostamalla sitä omaan termariin koulun kahvilasta: 70€ vuodessa! Laskemalla mukaan vielä säästöt, joita on kertynyt oman kahvin mukaan ottamisesta kotoa, niin voin kyllä hyvin mielin välillä käydä noissa Punavuoren trendikkäissä (lue: hervottoman kalliissa) kahviloissa nauttimassa kupillisen etiopialaista aeropress-laitteella haudutettua kahvia.

Aikaisemmin käytin usein muovisia juomapulloja muutaman kerran, ennen kuin ne saivat syöksyä pullonpalautusautomaatin syövereihin. Vaikka ”kierrätinkin” näitä muovipulloja, niin olivat ne kyllä aikamoisia luonnonvarojen haaskaajia. Kun vuosi sitten Hulluilta Päiviltä tarttui mukaan Frooshin 1l smoothiepullo, tuli yksi aamu mieleeni, että ”tämähän on täydellinen juomapullo!” Nautittuani sen hedelmäisen sisällön, irrottelin etiketit pullosta ja se alkoi kulkea mukanani vesipullona koulurepussa. Eikä siinä vielä kaikki! Todettuani lasipullojen monikäyttöisyyden kertyi niitä lisää, ja olen käyttänyt niitä tomaattikastikkeiden, itsetehtyjen kasvislienten sekä esim. kotitekoisen Glögin säilytykseen ja kuljetukseen. Nyt minulla on erikseen kaksi lasista pulloa juomille ja kaksi kastikkeille ja liemille.

Termosmuki ja juomapullo maksavat itsensä takaisin kyllä yllättävän nopeasti ja saat nauttia kylmistä ja lämpimistä juomista hyvällä omatunnolla, ja vielä tyylikkäästi! Termosmuki toimii kätevästi myös vesipullona esim. lennoilla tai vaikka töissä, jos laukkuun ei satu mahtumaan kahta eri pulloa. Sen kun kahvin/teen hörrpimisen jälkeen käyt täyttämässä termarin lähimmällä vesipisteellä, jolloin se tulee samalla huuhdeltua puhtaaksi!

2. Seuraava saattaa kuulostaa hieman tylsältä, mutta on sekin uskomattoman helppo kikka jätteen vähentämiseksi. Nappaa mukaan aterinlaatikosta haarukka, jos olet lähdössä jonnekin, missä teidät olevan ruokaa/naposteltavaa tarjolla. ”Sporkki” (haarukan ja lusikan yhdistelmä) on vielä kätevämpi! Arkisin en yleensä kanna laukussa mukanani haarukkaa/lusikkaa, mutta jos olen menossa johonkin ruokatapahtumaan tai seminaariin, niin nappaan sellaiset mukaan, käärin ne pellavaliinaan tai paperipussiin, ja sujautan kangaskassiin tai takin taskuun. Ei sitten tarvitse sormin napostella erinäisiä herkkuja tai käyttää niitä ties mille haitallisia muoviaterimia.

3. Kolmanneksi päätin lopettaa muovipussien kuluttamisen. Tämäkin osoittautui helpoksi, kun eteisen kaapissa roikkui noin 7 kangas- ja kestokassia. Aluksi oli hieman vaikeaa muistaa aina ottaa kangaskassi mukaan ovesta ulos lähtiessä, mutta kyllä siihen nopeasti oppi. Jos kangaskassi jäi aamulla kotiin, menin ensin hakemaan sellaisen kotoa ennen lähi-Ässään tepastelemista. Näin tuli samalla tarkistettua mitä jääkapista jo löytyi ja ruokahävikin määrä kääntyi myös laskuun!

Täysin en ole onnistunut muovipusseja välttämään. Esimerkiksi kesällä käydessäni torilla ostamassa tuoreita vihanneksia ja hedelmiä oli yhdessä kojussa aina tarjolla ”kakkoslaadun” kasviksia (niitä hieman nuutuneita/tummuneita, joita ei kauniiden kasvisten joukosta valita) valmiiksi pakattuina euron pusseissa. Hinta-määrä -suhde oli sen verran hyvä, etten opiskelijana voinut olla ostamatta ainakin viittä pussillista silloin, kun niitä oli tarjolla. Ulkonäöstään huolimatta nuo kasvikset olivat täysin syötäviä! Ainoa miinus olivat ne ohuet kertakäyttöiset muovipussit, joihin kasvikset oli valmiiksi pakattu. Ajattelin kuitenkin asian niin, että säästin ruokahävikkiä ostamalla pois ne ”rumat” vihannesraukat. Ruokahävikin ilmastovaikutus on kuitenkin yksittäistä muovipakkausta suurempi.

Nykyään minulla onvarmuuden vuoksi aina mukana 1-2 kangaskassia jokaisessa laukussa. Joskus saattaa olla mukana myös pieniä (uusiokäytettyjä) paperipusseja, joihin voi laittaa esimerkiksi hedelmiä tai muita irtotuotteita.

Monet kuitenkin käyttävät kauppojen muovikasseja myös roskapusseina, mikä sinänsä lasketaan kierrätykseksi, mutta monet meistä ostavat sen lisäksi vielä erikseen roskapusseja rullakaupalla. Tätä kirjoittaessa on minulla vieläkinkaapissa yli vuosi sitten ostamiani muovipussirullia, jotka aion käyttää loppuun. Poltettavaksi ne päätyvät tavalla tai toisella. Niiden loputtua roskien vieminen sujuu kätevästi pelkän roska-astian avulla! Siis käyttämällä pelkästään sitä laatikkoa, mihin ne pussit laitetaan. Useimmissa on kahvakin, jolla saa astian helposti kannettua roskakatokseen ja sisällön kaadettua roska-astiaan. Ei niitä muovipusseja ihan oikeasti tarvita. Tulee ohessa muutama terveellinen lisäaskelkin otettua, kun vie roska-astian takaisin kotiin sen tyhjentämisen jälkeen, jos on ollut tapana viedä roskat menomatkalla johonkin.

Yksi kangaskassi mahtuu aina mukaan koulu-, työ- tai salikassiin. Kun sellainen on valmiiksi mukana, ei tarvitse muovipussin valitsemista edes miettiä! Myös paperipussit kestävät yllättävän kauan, kun ne säilyttää taiteltuina. Ei tarvitse siis myöskään käyttää niitä ohuimpia muovipusseja hedelmien punnitsemiseen!

4. Luovuin hammasharjoista. Siis niistä muovisista. Ennen ei tullut edes mietittyä, kuinka paljon jätettä yhdestä todella tarpeellisesta hygieniatuotteesta aiheutuu, kun itse harja on valmistettu 100% kierrätyskelvottomasta muovista. Myyntipakkauksesta puhumattakaan.

Nykyään käytän maatuvia bambuhammasharjoja, joita löytyy ainakin Ruohonjuuri ja eko-liikkeistä. Harjat tulevat myös kierrätettävistä materiaaleista valmistetuissa suojapakkauksissa, joten hygieenisyyskin on kunnossa. Harjan tultua elinkaarensa loppuun voi sen heittää suoraan biojätteisiin. Harjakset on kuitenkin tehty nailonista, joten ne kannattaa irrottaa pihdeillä ennen kompostiin heittämistä. Harjakset joutuvat sekajätteeseen, ellei paikallinen jätehuoltosi hyväksy niiden lisäämistä muovinkierrätykseen.

Huom: Bambuharjojen kohdalla on turha pelätä tikkujen saamista hampaiden pesun yhteydessä. Minua tämä mietitytti ja jännittikin aluksi, mutta nyt melkein vuoden käyttökokemuksella voin kertoa, ettei niistä mitään irtoa. Lisäksi ne toimivat aivan yhtä hyvin, kuin kalleimmat muovihammasharjat kaikkine erityisominaisuuksineen. Harjaustavalla on loppupeleissä harjaksen ominaisuuksia suurempi merkitys. Hampaiden harjaukseen käyttökelvottomia harjoja voi vielä käyttää esimerkiksi siivoukseen tai kenkien puhdistukseen, ennen niiden pois heittämistä!

5. Oman deodorantin tekeminen, josta kirjoittelinkin jo aikaisemmin.

Huomasin nopeasti alkaneeni miettiä arkipäiväisten tekojen ja valintojen merkitystä paljon syvällisemmin alettuani seuraamaan näitä ”ohjeita”. Enää ei tule edes mieleen käyttää muovipusseja tai ostaa pullotettua vettä (Suomessa ainakaan). Myöskin kaupoilla käydessä tulee ostovalintoja mietittyä enemmän henkilökohtaisten arvojen ja kestävyyden kannalta. Esimerkiksi ostin aikaisemmin lähes viikottain uusia vaatteita, kun halusin pukeutua tyylikkäästi ja trendikkäästi. Nykyään ostan pääsääntöisesti käytettyjä vaatteita. Uusia ostaessa vertailen vaatteiden alkuperää, tuottajaa ja materiaalia, ja sijoitan mieluummin johonkin kestävämpään ja kotimaiseen vaihtoehtoon halvan massatuotannon sijasta. Sama pätee elintarvikkeisiin ja muihinkin tarpeisiin!

Vaikka nämä teot saattavat vaikuttaa merkityksettömiltä globaalilla tasolla, uskon, että meillä kuluttajilla on oikeasti voima muuttaa vallitsevaa kulutusmallia huomattavasti kestävämpään suuntaan – juurikin omien ostovalintojemme kautta. Suoraan emme pysty vaikuttamaan taloudelliseen valtapeliin tai politiikkaan, mutta loppujen lopuksi me päätämme, että mikä on okei ja mikä ei; omien (kestävien) valintojen avulla!

---

When I decided to go Zero Waste, I made some simple decisions that would steer my daily choices in regard to different actions. Here I’ve made a short list of the first few things I decided to do in my effort to minimize the amount of trash that I produce daily. These are simple, and efficient, little things to try out and do if you wish to cut back on your waste as well!

1. Stop buying bottled water/drinks and single-use cups and mugs. Invest in a thermos mug and reusable bottle that you really like. They will pay themselves back pretty quickly and you’ll be stylish. And sustainable of course!
2. Start bringing your of fork, or better yet spork, to events where you know food is being served. The you won’t have to use that harmful and unrecyclable plastic cutlery!
3. Stop buying plastic bags. Also give up those thin bags that they give out for free by the fruit and vegetable isles! Make a habit of carrying a canvas bag or two with you always. They don’t take up much space and you won’t have to resort to buying trash (bags)!
4. Swap your toothbrush for a recyclable one! These Humble Brush bamboo toothbrushes are a great choice for you, and the environment!
5. Try making your own hygiene products, like deodorant! You’ll skip on all of the nasty ingredients and unnecessary packaging, but still get the benefits!

What I noticed quickly after starting to live by these ”rules”, was that my appreciation for food and other goods increased exponentially. Earlier I used to shop for new clothes almost weekly and just throw out the old ones. I also didn’t care if some food items had gone bad in my fridge and I had to throw them out. I could alway buy new ones, right?

Now, however, I consume more consciously and with waste in mind. I no longer buy cheap clothing just for the sake of being trendy, or buy extra food without checking my fridge first. I don’t see these things as just sources of energy or disposable goods, rather I have an appreciation for the raw materials and the work that has been put into making said goods.

Even though these actions may seem futile on the grand scheme of things, I truly believe that these kind of individual choices and actions will have an effect on susatinability related issues on the long run. We can’t directly change the power dynamics of our global economy and politics, but we can live by example, as individuals. Ultimately it’s us who have the final say in what goes, through our daily choices!