7 kuukautta ilman roskista

Yllättävän helppoa, mutta samalla haastavaa. Ajoittain ahdistavaa, mutta silti palkitsevaa. Pääsääntöisesti, no, arkipäiväistä.

 

Se on myös todistanut jälleen kerran, että viiden K:n malli on tehokas ajattelukehys elämän yksinkertaistamiseen ja oman negatiivisen ympäristövaikutuksen minimoimiseen. Uskon, että jos minä yksin elävänä opiskelijana ja yrittäjänä voin elää tuottaen näin vähän jätettä, voi jokainen ainakin vähentää sitä omasta elämästään. Ehkä jopa radikaalistikin. Samalla pienentää omaa hiilijalanjälkeä ja on helpompi alkaa toimia vastuullisemmin pienentääkseen omaa negatiivista ympäristövaikutusta. Kaikin puolin aika positiivista, eikö? Aluksi kuitenkin tietoa siitä, miten olen roskapurkkini kanssa elänyt ja mitä sinne on mennyt.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Haluan tässä välissä erikseen mainita, että olen päässyt tähän tilanteeseen kahden ja puolen vuoden aktiivisen Nollahukka-elämän harjoittelemisen jälkeen. Kuten kirjassani mainitsin, on roskiksesta loupuminen varmasti nopein tapa päästä Nollahukkaan, mutta en suosittele sitä kellekään – valtavan muutoksen tekeminen äkillisesti päättyy todennäköisimmin epäonnistumisen tunteisiin ja nopeaan paluuseen vanhaan. Mulle roskapurkki on tapa haastaa itseäni vielä enemmän ja todistaa itselleni, että tämän päivän Suomessa (tai ainakin suurissa kaupungeissa) voi elää lähes jätteettä. Toivon tämän oman yritykseni inspiroivan sua näkemään, mikä on mahdollista – mutta sun ei tarvitse itse saavuttaa samaa. Ainakaan heti!

Elämää yhden purkin varassa

En oikein keksi muutakaan tapaa kuvailla elämää pienen roskapurkin kanssa, kun mitä aluksi kirjoitin. Se on asia, jota en ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen oikein ole ajatellut sen enempää. Se vaan on osa päivittäistä elämää, ihan niinkuin elämä kahdeksan roskiksen kanssa oli vielä kolmisen vuotta sitten.

Se on kuitenkin takonut päähän ajatuksen vastuun ottamisesta vieläkin vahvemmin. Jos aiheutan jonkun roskan kodin ulkopuolella, täytyy mun laittaa se reppuun tai taskuun ja viedä kotiin. Myös valtaosa kaikesta kierrätettävästä jätteestä kantautuu mukana kotiin, ellen voi varmistua siitä, että ne kierrätettäisiin kunnolla. Tämä on oma tapani ottaa vastuuta kulutuksestani ja toimia vastuullisesti kodin ulkopuolellakin.

Sekajäteastian pienentäminen yhteen lasipurkkiin on myös entuudestaan havainnollistanut, kuinka paljon kaikkea me kulutamme tänä päivänä. Varsinkin kaikkia sellaisia pieniä, turhia roskia. Hintalappuja, kertakäyttöisiä hammaslankaimia, pillejä, kertisaterimia, bränditarroja, vaatteita, lääkkeitäkin. Uskon todella, että yksi pääsyistä sille ettemme tiedosta aiheuttamamme jätteen valtavaa määrää on se, ettei meidän itse tarvitse käsitellä niitä. Kun ne vaan nakkaa pussiin ja pussin ulkona olevaan astiaan, katoavat kaikki ne turhat kuluttamisen merkit mielestä. Roskapurkin kanssa, jos sen tekee niin kuin minä, ei voi käydä samaa.

Mitä kaikkea purkista löytyy?

Lyhykäisyydessään siellä on kaikki se mistä en ole voinut kieltäytyä, mitä en ole voinut karsia, käyttää uudelleen ja korjata, kierrättää tai kompostoida. Purkissa on kaikki vuoden 2018 aikana aiheuttamani jäte, joka kelpaisi ainoastaan poltettavaksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Roskapurkin kanssa eläminen ei kuitenkaan tarkoita, että olisin korvannut kaikki kertakäyttötavarat ja pakkaukset kierrätettävillä vaihtoehdoilla. Viiden K:n malli, tarkassa järjestyksessä, ohjaa toimintaa:

  1. Kanna mukana ja kieltäydy: ensisijaisesti kieltäydyn siitä mitä en tarvitse. Esimerkiksi en tarvitse muovi- tai paperipusseja, sillä käytän omia kestokasseja sekä -pusseja.
  2. Karsi: olen luopunut myymällä, lahjoittamalla ja kierrättämällä asioista, joille mulla ei ole käyttöä. Näin olen saanut yksinkertaistettua elämääni niin, että jätteiden vähentämisestä, turhan kulutuksen karsimisesta ja hiilijalanjäljen pienentämisestä on tullut huomattavasti helpompaa.
  3. Käytä uudelleen ja korjaa: ennen kuin harkitsen kierrättämistä, yritän korjata ja käyttää asioita uudelleen niin pitkään kuin mahdollista.
  4. Kierrätä: kierrätän kaiken sen mistä en ole voinut kieltäytyä, mitä en ole voinut karsia, käyttää uudelleen tai korjata. Tämä on tärkeää – kierrättämistäkin tulee pyrkiä vähentämään!
  5. Kompostoi: kaikki jäljelle jäävä päätyy pihakompostiin tai biojäteastiaan – ainakin ideaalimaailmassa. Mutta me emme sellaisessa elä. Siksi mullakin on roskapurkki.

Haluan myös sanoa, etten elä täysin muovitonta elämää. Olen tämän vuoden aikana ostanut muun muassa kahvia, tofua, jäätelöä (Choicen vegaaninen caramel-tuutti vaan on niin syntisen hyvää – kiitos vinkistä PS Olen Vegaanien Minni ja Paju!) ja nyhtökauraa muovipakkauksissa. Olen kuitenkin voinut joko käyttää niitä uudelleen (nyhtökaurapakkauksia idätyslaatikkoina) tai kierrättää ne muovinkeräyksessä. Yhdestä muovilaadusta valmistetut pakkaukset kelpaavat parhaiten kierrätykseen, sillä ne on helppo eritellä laadun mukaan. Kierrätettävät muovipakkaukset ovat silti vasta viimeisenä vaihtoehtona mun ostoslistalla. Joskus jätelönhimoa ei vaan voi hillitä – mutta sen voi tyydyttää vastuullisesti!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuten kuvissa näkyy on roskapurkissa kaikennäköistä pientä roskaa: punnitustarroja, lääkeliuskoja, hammaslankaimia, teipinpalasia, muovisia hintalapun kiinnikkeitä käytettynä ostetuista vaatteista, pillejä, muovisia etikettejä lasipurkeista, ja muuta sekalaista, kuten kuivahiivapaketti, muovipinnoitettu paperikääre, SIM-kortti ja viinipullon suojakääre.

Alkuvuodesta tein vielä valtaosan ostoksistani S- ja K-Marketeissa, kunnes huomasin kuinka paljon roskaa mun jätteettömistäkin ostoksista aiheutuu punnitustarrojen muodossa. Purkki olisi täyttynyt jo aikaa sitten, ellen olisi alkanut ostaa ruokaa Lidlistä. Ihmettelen, mikseivät muutkin ketjut tee samaa, että he punnitsevat hevi-tuotteet suoraan kassalla. Luulisi kauppojen säästävän kustannuksissakin, kun ei koko ajan tarvitsisi ostaa lisää tarrarullia ja huoltaa vaakoja.

Toiseksi suurin jätteenlähde mun elämässä on lääkeliuskat. Testit eivät ole selittäneet miksi mun iho alkaa syyhytä, ellen syö antihistamiinia vähintään joka toinen päivä. Mutta joudun niitä popsimaan lähes päivittäin – eikä ole vielä ainakaan löytänyt niitä irtona suurissa muovipurkeissa. Liuskat ovat yksi jäte, joista en voi kieltäytyä, joita en voi karsia, käyttää uudelleen tai kierrättää. Tarpeellisia lääkkeitä ei pidä karsia, vaikka ne jätettä aiheuttavatkin. En pystyisi tätäkään postausta kirjoittamaan ilman antihistamiinia – vaikutusta kannattaa miettiä laajasti.

Oon kuitenkin alkanut kieltäytyä ja karsia muita turhaksi käyneitä roksaa aiheuttavia lääkkeitä kiitos roskapurkin. Sairastin kovan flunssan alkuvuodesta, jonka olisin normaalisti lääkinnyt useammalla Finrexin-paketilla ja vitamiinipastilleilla. Totesin tuolloin, että ihan luonnolliset vaihtoehdot (esim. sitruuna, inkivääri, valkosipuli, hunaja sekä vihreä tee ja eteerinen oreganoöljy) auttoivat mun kroppaa nitistämään taudin. Pahimpina aikoina apuna toimi myös ihan ibuprofeeni, jota ostan suurissa kierrätettävissä muovipurkeissa. Aikaisemmin luulin että nuo apteekkien flunssalääkkeet ovat tarpeellisia taudin peittoamiseen, nyt olen kuitenkin alkanut katsoa niitä kriittisemmin silmin. Mediassakin puhutaan kasvavissa määrin siitä, miten monet syövät useita lääkkeitä turhaan (HS 2013, HS 2018, HS 2018) vaikka ilmankin pärjäisi tai niille olisi jätteettömiä vaihtoehtoja olemassa. Lääketeollisuuskin tavoittelee jatkuvasti kasvavia voittoja, kuten muutkin alat – tämä kannattaa pitää mielessä. Älkää kuitenkaan kuunnelko vain minua, vaan tehkää oma tutkimuksenne asiasta ja keskustelkaa terveydenalan ammattilaisten kanssa. Nämä ovat vain omia ajatuksiani ja kokemuksiani.

Saatat ihmetellä miksi purkistani löytyy kertakäyttöisiä hammaslankaimia. No, ne ovat ajalta ennen Nollahukkaa ja haluan käyttää ne loppuun ennen kuin ne päätyvät poltettavaksi. Olisin voinut lahjoittaa ne eteenpäin, mutta silloin en olisi varmistunut siitä että ne oikeasti käytetään loppuun. Vaikka näitä lankaimia markkinoidaan kertakäyttöisinä, voin kokemuksella kertoa että yksi voi kestää jopa kolme kuukautta. Käytän itse lankainta niin kauan, kunnes se katkeaa, kuten hammaslääkäri on minua ohjeistanut. Niitä on myös jäljellä sen verran, että joudun ehkä vasta viiden vuoden päästä alkaa harkita niille Nollahukka-ystävällistä korvaavaa vaihtoehtoa. Siihen asti ne päätyvät yksitellen roskapurkkiini (mikäli päätän jatkaa sen pitämistä tämän vuoden jälkeenkin).

Purkissa on myös tuollaisia muovisia hammasväleille tarkoitettuja harjoja. Hammaslääkärini suositteli lankainten vaihtoa tikkuihin, ja aloin käyttää näitä jo omistamiani muovisia harjaksia. Löysin kuitenkin apteekista puisia hammastikkuja, joita myydään kierrätettävässä pahvipakkauksessa. Muoviset harjakset ovat sittemmin vaihtuneet puisiin tikkuihin, sillä ne voi kompostoida!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muuten nuo sekalaiset roskat ovat aiheutuneet omasta huolimattomuudestani. Pillit siitä, etten vieläkään tahdo muistaa pyytää juomia ilman niitä, niinä harvoina kertoina kun ulkona käyn. Ja sitten esimerkiksi tuo ruskea voipaperilta näyttävä kääre: kävin aamiaisella Wayne’s Coffeessa ja otin siellä vegaanisen bagelin. Ennen kuin ehdin asiasta huomauttaa, oli työntekijä tuikannut lämmitetyn leivän kääreeseen. Kysyin, että onko se kompostoituva, johon hän sanoi että ei, sillä paperi on sisäpuolelta pinnoitettu muovilla. En uskaltanut luottaa siihen, että he käyttäisivät kääreen uudestaan, joten otin sen sitten mukaani. Mainitsin tietysti heille siitä, että voisivat mieluummin käyttää ihan vaikka leivinpaperia, sillä sen voi ainakin lajitella biojätteeseen. Kerroin myös että kääre päätyy nyt pieneen roskapurkkiini, kun sitä ei voi kierrättää, siinä toivossa että se saisi työntekijät ajattelemaan asiaa. Leipä tarjoiltiin kuitenkin myös lautasella – mielestäni kääre on täysin turha!

Tämä tarina havainnollistaa myös sen, että nykyään teidän mistä jokainen purkissa olevan roska on aiheutunut. En enää kuluta asioita ja heitä niitä pois ajattelematta. En edes pakkauksia. Tässä on mielestäni yksi Nollahukka-ajattelun ydinperiaatteista – mitään ei pitäisi kuluttaa tiedostamatta sen vaikutusta tai ottamatta vastuuta asian mahdollisista haittapuolista. Sitä paitsi eikö ole ihan päätöntä, että tänä päivänä on normaalia käyttää paljon rahaa asioihin, jotka heitämme melkein suoraan yhden käyttökerran jälkeen roskiin? Mua myös ihmetyttää se, miten oon joskus voinut heittää pois asioita välittämättä niistä sen enempää – käytin suuria summia rahaa vaatteisiin ja sisustustavaroihin, jotka sitten vaan heitin pois kun halusin ostaa uutta tilalle. En ymmärrä miten silloin ei tuntunut pahalta heittää rahaa roskiin. Rahaa, jonka eteen tein paljon työtä täyspäiväisen opiskelun ohella.

Mielestäni kaikki pitäisi pystyä vähintään kierrättämään, kuten kiertotalous vaatii. Meidän täytyy aktiivisesti alkaa keksiä vaihtoehtoisia tapoja nykyisille kulutustottumuksillemme, jos haluamme selviytyä nykyisestä globaalista jäteongelmasta ja estää ilmastonmuutosta riistäytymästä käsistämme.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sen voin vielä sanoa roskapurkin kanssa elämisestä, että ekologisemman elämäntyylin toteuttamisessa on todellakin kyse pienistä arkisista teoista, joita jokainen voi tehdä. Roskien vähentäminen ja välttäminen ympäristön ja ihmisten kannalta vastuullisella tavalla onnistuu tekemällä pieniä muutoksia arjessa. Isojen haasteiden pilkkominen pieniin välietappeihin auttaa pysymään polulla, sillä jokainen onnistuminen kannustaa jatkamaan. Oman negatiivisen ympäristövaikutuksen pienentämistä kannattaakin ajatella elämän pituisena matkana – jokaisella meillä on aikaa ja oikeus oppia uutta ja muuttua sen pohjalta. Meidän ei tarvitse olla täydellisiä, tai tehdä kaikkea heti. Ja vaikket koskaan pääsisikään roskapurkkia kokeilemaan, on oman kulutuksen vähentäminen jo iso teko – jokainen säästetty roskapussi on askel eteenpäin!

-Otso

Roskaton piknik

Olipa mukavaa käydä pitkästä aikaa piknikillä, vaikka ehdinkin suurinpiirtein vain piipahtamaan paikan päällä. Zero Waste Finland ry järesti eilen ensimmäsitä kertaa roskattoman piknikin, jonne oli kaikille avoin kutsu. Oli aivan mahtavaa päästä tapaamaan uusia tuttavuuksia ja muita, joita Nollahukka kiinnostaa. Musta on upeeta, että ihmiset taustasta riippumatta voivat tulla yhteen nauttimaan kesäisestä sunnuntaista hyvän ruoan äärellä – ja vielä ilman turhaa roskaa! Paikalla olivat myös mm. Paula Trashless-blogista, Roskavallankumouksen Emilia ja Roskapuhetta, sekä ranskalainen Justine, joka on tullut takaisin Suomeen tehdäkseen dokumettiprojektia Zero Waste -elämästä. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaupunkikulttuurin ja jonkinlaisen “kansalaistoiminnan” lisääminen on alkanut kiinnostaa mua enenevissä määrin viime aikoina. Helsingissä on avoin Facebook ryhmä nimeltä Lisää kaupunkia Helsinkiin, jossa kaikki halukkaat voivat jakaa ja kommentoida kehitysideoita ja jakaa tietoa kaupungissa tapahtuvista hankkeista. Tavoitteena on lisätä korttelielämää, kivijalkaliikkeitä ja korttelipuistoja. Toinen tapa kehittää kaupunkikulttuuria on lisätä yhteisöllisyyttä asukkaille. Avoimen piknikin järjestäminen on yksi tapa tehdä sitä. Kiitokset Zero Waste Finlandille siitä, että olette uskaltaneet ottaa ensimmäisen askeleen ja alkaa järjestää erilaisia Nollahukka-arvojen mukaisia tapahtumia! Unohdan itse usein, etten ole yksin omien ympäristö- ja yhteiskuntahuolien kanssa. Meitä on monia, ja useampia kuin itse muistan aina kuvitella. Joukossa on voimaa, ja se huojentaa. Kunhan me vaan kokoonnumme yhteen, voimme saada aikaan suuriakin muutoksia!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nollahukka tarjoaa puitteet oman elämän ja myös yhteiskunnan muuttamiseen yksi askel kerrallaan. Meidän täytyy vaan rohkeasti alkaa puhua aiheesta, tehdä muutoksia ja tuoda niitä esille kaikissa elämän osa-alueissa. Me ollaan Ainon kanssa keskusteltu Herttoniemi Block Partyn ympäristötiimin kanssa siitä, miten roskien vähentämisestä festareilla voisi viestiä, ja mulla on agendalla järjestää Nollahukka-pihajuhlat naapureille sekä ystäville. On myös ollut hienoa lukea, että esimerkiksi Flow Festival on ottanut tavoitteekseen ilmastovaikutuksensa minimoinnin – tavoitteena on esim. pitää hiilijalanjälki nollassa ja käyttää 100% käytettyjä materiaaleja. Kaikki lähtee siitä, että vaan päätetään edes yrittää tehdä asioita eri tavalla. Toivon mukaan vastuullisemmalla sellaisella. (Flow festareilla voi myös bongata Nesteen Nolla-mökin, jonka sisällä voi käydä selaamassa mun kirjaa Zero Waste – jäähyväiset jätteille!)

Tapahtumissa voi positiivisella tavalla esitellä omaa arvomaailma muille, mikä toivottavasti herättää keskustelua ja pohdintaa. Vasta kun joku herättää ajatuksen jätteiden vähentämisestä (tai elämän yksinkertaistamisesta) ja sen hyödyistä toisen päässä, voi matka esimerkiksi kohti Nollahukkaa ja kestäväpää elämäntapaa alkaa. Eikä tapahtuman tarvitse olla iso – haasta sun kaverit auttamaan jätteettömien piha- tai puistojuhlien järjestämisessä, ja aseta synttärijuhlien tavoitteksi, että kaikki roskat mahtuvat pieneen lasipurkkiin! Mitä jos seuraavissa bileissä olisi teemana pukeutua käytettynä ostettuihin vaatteisiin 100% oman tyylin mukaan? Tai että kaikki lahjoittavat yhden oluen hinnan verran rahaa johonkin synttärisankarin valitsemaan hyväntekeväisyyteen? Mahdollisuuksia on lukemattomia!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta takaisin piknikiin. Mun valmistautuminen tapahtui hieman muiden kiireiden lomassa, ja tajusin ettei piknikille lähteminen juuri vaadi sen enempää ajattelua kuin arkeen valmistautuminen. Nämä asiat heitin reppuun:

  • Oman vesipullon
  • Termarin (just-in-case)
  • Lasirasian
  • Kangasliinan
  • Vahakääreeseen käärityn voileivän
  • Pussillisen herneitä
  • Uudelleen käytettävän istuinalustan

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikki mahtui mun käytettynä ostettuun Kånkeniin ja paikan päälle pääsi helposti pyörällä. Multa on usein kysytty, etteikö kaikki ne tavarat, joita mä kannan mukana vie hirveästi tilaa ja eikö laukku paina ihan liikaa. Vastaus tähän on, että vain kerran reilun kahden ja puolen vuoden aikana olen kironnut repun painoa, ja se oli silloin kun jouduin kantamaan kaiken lisäksi kolme kurssikirjaa ja läppärin kotiin, samalla kun lähdin viikonlopuksi pois kaupungista. Lyhyesti: ei paina laukku, eikä myöskään omatunto.

Vastuuvapauslauseke: tietysti laukku painaa tavaroiden verran enemmän, kuin ilman. Tarkoitan enemmänkin, ettei niiden tuoma pieni lisäpaino haittaa minua, sillä mukana kantamisesta aiheutuva “vaiva” on pienempi kuin saamani hyödyt: voin kieltäytyä jätteistä, säästän rahaa, en kannusta kestämättömiä käytäntöjä, ja saan elää omien arvojeni mukaista elämää. Ja painaisivathan nuo samat asiat kaupasta ostettuina ja muoviin käärittyinäkin, mutta vaan kauppakassissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä vielä muutama vinkki, jotka kannattaa pitää mielessä kun lähdet piknikille, rannalle, tai illanviettoon ulkosalle ruoan kera:

  1. Pakkaa mukaan tarvitsemasi kestotuotteet mitä tarvitset. Mukaan kannattaa ainakin ottaa juomapullo, kangasliina, omat aterimet, (kannellisia) astioita ja pusseja ruoalle ja kierrätettäville pakkauksille sekä tähteille. Myös uudelleen käytettävät pillit, mukit, kulhot ja lautaset voivat olla kiva lisä – pakkaa ne keittiöliinojen väliin välttyäksesi haavereilta. Liinoja voi sitten käyttää lian pyyhkimiseen ja likaisten astioiden käärimiseen.
  2. Valmista ruokia itse – ja suosi lähituotettuja kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Eläintuotteet pilaantuvat helpommin lämpimässä ja kuljetuksen aikana. Kasvikset, hedelmät ja marjat eivät juurikaan piittaa kylmäketjun katkeamisesta!
    • Tee voileivät pakkauksetta ostetusta kokonaisesta leivästä. Niitä voi ostaa omaan pussiin useista paikoista, kuten Lidlistä, pienistä leipomoista ja suuremmista ruokakaupoista. Pakkaa voileivät kangaspusseihin, vahakääreisiin tai suljettaviin rasioihin. Vaihtoehtoisesti voit myös käyttää kompostoituvaa ruskeaa leivinpaperia. (Vinkki Töölöläisille: Helsinki Homemade Bakerystä Cygnaeuksenkadulla saa tuoreita ranskalaisia leipiä hintaan 2,5€! Tampereella Lentävänniemessä on Mikon Leipä Salen yhteydessä, mistä saa tuoreita leipiä alle kahdella eurolla.)
    • Osta sesongissa olevia hedelmiä ja kasviksia jotka eivät tarvitse suojapakkauksia: omenat, aprikoosit ja herneet voi tarjoilla sellaisenaan tai paikan päällä paloiteltuina. Vesimelonin voi halkaista paikan päällä ja jokainen voi syödä omalla lusikalla/sitä voi kauhoa tarjoilulusikalla jokaisen omaan mukiin. Valitse ensisijaisesti luomua – kuoret ja karat voi tarvittaessa kaivaa maahan jonkun puskan juurelle. Käytä kuitenkin myös omia astioita näiden kantamiseen lähimpään biojäteastiaan!
    • Osta tuoreita marjoja omiin pusseihin tai astioihin: pyydä torimyyjiä pakkaamaan mansikat, mustikat tai herneet suoraan omaan astiaan tai pussiin. Helpoin tapa on ojentaa litran astia ja kieltäytyä kauniisti kertakäyttöisistä pusseista. Tyhjä termari toimii hyvin tilapäisenä biojäteastiana karoille!
    • Valmista itse levitteet ja dipit: tee hummus, hernepesto tai öljy-balsamico -sekoitus kotona ja ota se mukaan uudelleen käytetyssä lasipurkissa. Eipähän tarvitse pelätä, että pakkaus lähtee karkuun tuulen mukana!
    • Leivo omat tarjottavat ja kanna ne mukana omissa kannellisissa astioissa. Ota tarvittaessa erillinen tarjoilulautanen tai kangasliinoja mukaan.
  3. Ota mukaan omat juomat ja suosi kierrätettäviä pakkauksia: pakkaa tarpeeksi vettä mukaan, keitä kahvi valmiiksi termariin, hauduta jäätee lasipulloon ja sekoita omat mehut kotona (esimerkiksi itse-tehdystä marjamehutiivisteestä). Jos haluat ostaa pullotettuja juomia, suosi 100% kierrätettäviä sellaisia. Alumiinitölkit ja mahdollisimman pelkistetyt metallikorkkiset lasipullot voi käytännössä kierrättää ikuisesti (vältä siis turhia muovietikettejä ja -korkkeja, jotka päätyisivät poltettaviksi) ja muista kierrättää ne. Mikäli haluat ostaa muovisia, niin osta mieluummin pari suurta pulloa kuin useamman pienemmän – tällöin aiheutat suhteessa vähemmän muovijätettä. Muista myös kierrättää muoviset pullot!
  4. Osta karkit, kuivatut hedelmät ja keksit omiin pusseihin. Kestopussi tai uudelleen käytetty paperipussi eivät aiheuta lisäkustannuksia punnittaessa. Hyvän tarjonnan löydät Punnitse&Säästä ja ItsPure -myymälöistä. Myös isommissa ruokakaupoissa on usein irtolaareissa karkkia ja pähkinöitä.
  5. Valitse vain 100% kierrätettäviä tai kompostoituvia pakkauksia, jos joudut varautumaan kaupan tarjontaan. Kaupoissa on jatkuvasti enemmän kompostoituvissa pakkauksissa myytäviä herkkuja. Muovisetkin pakkaukset voi tänä päivänä kierrättää ainakin Helsingissä ja Tampereella, kasvavissa määrin ympäri Suomea. Valitse syötävä ensisijaisesti pakkauksen mukaan – saatat yllättyä kun ostat jotain mitä et ole ennen kokeillut! Valitse yhdestä muovilaadusta valmistettuja pakkauksia ja tarkista pakkausseloste – varmista, että se kelpaa kierrätykseen kokonaisuudessaan! Ja muista tällöin seuraavakin vinkki →
  6. Ota mukaan ylimääräinen kangaskassi tai kestopussi kierrätettäville jätteille. Älä jätä mitään jälkeesi ja ota roskat omien astioiden kanssa mukaan kotiin putsattaviksi ja lajiteltaviksi. Lähtiessä voi tehdä ylimääräisen ekoteon ja poimia lähellä olevia roskia mukaan. Se minkä tuo luontoon, pitää myös viedä mukanaan. Eikä kukaan meistä ole liian hyvä poimiakseen myös muiden jättämiä roskia – sillä mitä enemmän roskia jossain on sitä suuremmalla todennäköisyydellä niitä heitetään sinne lisää. Kannustat siistimpää kaupunkielämää aktiivisesti poimimalla roskia (esim. ploggaamalla), ja toimit tietysti inspiroivana esimerkkinä niin nuorille kuin vanhemmillekin!
    • Tarkasta oman kuntasi jätehuollon ohjeistus roskien lajitteluun ja toimi sen mukaan. Esimerkiski pullojen palautuksen ja kauppareissun yhteydessä voi kierrättää jätteet suuremman ruokakaupan (esim. Prisma tai K-Citymarket) lajittelupisteellä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Onko sulla vielä jotain hyviä vinkkejä Nollahukka-piknikille valmistautumiseen? Kommentoi se alle!

Matkan mutkissa mukana

Palattuani takaisin Suomeen ajattelin, etten hetkeen lentäisi mihinkään. Jouduin viime vuoden puolella lentämään paljon vaihto-opintojeni takia, ja halusin tänä vuonna välttää siitä aiheutuvia päästöjä viimeiseen saakka. Lentäminen on kuitenkin saastuttavin tapa matkustaa paikasta A paikkaan B: valtaosa päästöistä aiheutuu noustessa ja lentäessä, minkä takia lyhyet lennot kuormittavat ilmastoa eniten; ilmassa päästöt jäävät suoraan ilmakehään, sillä ympärillä ei ole esimerkiksi puita sitomassa niitä itseensä, mikä pahentaa niiden vaikutusta verrattuna esimerkiksi autojen päästöihin; eikä varsinkaan pitkillä lennoilla tietenkää ole yhtä helppoa välttää aiheuttamasta turhaa jätettä.

Mutta elämä ei ole jatkuvaa myötätuulessa matkustamista, vaan välillä vastaan tulee hyvinkin jyrkkiä suunnanmuutoksia ja turbulenssia. Vaikka vuosi oli alkanut innostavalla tavalla, koin silloin myös yhden elämäni suurimmista ilmakuopista, joka veti hetkeksiilmat pihalle niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tunsin tarvitsevani jonkinlaista irtiottoa saadakseni tunne-elämästäni taas otteen, joten päätin tukeutua ystäviini. Lyöttäydyin heidän Lissabonin matkalle mukaan, ja hetken kuluttua lentoliput tipahtivat sähköpostiini ja pian sen jälkeen myös vahvistus MyClimate.orgille tekemästäni päästökompensaatiosta.

Kävin itseni kanssa keskustelun siitä, etten aio ottaa tavaksi lennellä vain koska voin kompensoida siitä aiheutuvia päästöjä (itselläni ei olisikaan siihen usein varaa, kun vielä elän tiukalla opiskelijabudjetilla). Nyt koin kuitenkin tarvitsevani tätä matkaa, joten selvitin parhaan tavan kompensoida ympäristölle aiheuttamaani hallaa. Olen kahden vuoden aikana saanut huomattavasti pienennettyä arjesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeäni, mutta halusin silti lahjoittaa rahaa kompensoidakseni matkastani aiheutuvia päästöjä. Selvitin, että lentoni aiheuttivat päästöjä jotain 0,6 – 1,9 CO2 tonnin väliltä (riippuen laskimesta ja päästöjen vaikutuksen huomioimisesta korkealla vs. matalalla ilmakehässä). Sen jälkeen lahjoitin päästöjen kompensoimiseen tarvittavan summan ja aloin pakkaamaan matkalaukkuani.

27951492_10212424809469161_1867701281_o

Vaikka pakkasinkin mukaan ehkä enemmän kuin viiden päivän matkalle tarvitsee (olen pärjännyt kaksi viikkoa kesäisessä Euroopassa ja saman ajan talvisessa Japanissa pelkästään yhdellä carry-on laukullisella tavaraa), sain kaiken helposti mahtumaan yhteen matkustamoon mukaan otettavaan laukkuun ja reppuun. Otin mukaani alkukeväiseen Lissaboniin seuraavat asiat:

  • Kaksi pyyhettä
  • Suihku- ja hygieniatarvikkeet
  • Partakoneen
  • Pari neuletta
  • Kolme t-paitaa
  • Yhden pitkähihaisen ja kauluspaidan
  • Kolmet housut
  • Alusvaatteita ja sukkia
  • Kaksi takkia (kevytuntuva- ja bombertakki)
  • Kaulaliina
  • Hanskat
  • Villasukat
  • Aurinkolasit
  • Silkkimakuupussin
  • Oma aterinsetti
  • Termosmukin
  • Juomapullon
  • Kangaskasseja
  • Sateenvarjon
  • Tietokone, puhelin ja laturit

Suihkupussini on nykyään aika lailla tyhjillään ainakin verrattuna aikaisempiin matkoihini. Muistan joskus ottaneeni jollekin lomalle mukaan kaksi suihkupussia, kun ”tarvitsemani” tuotteet eivät mahtuneet yhteen kuvassa olevaa suurempaan pussiin. Sisältö on kutistunut oman elämäni yksinkertaistamisen myötä ja nyt saan sen tarvittaessa taiteltua puolikkaan kokoiseksi. Olen huomannut pärjääväni hyvin seuraavien asioiden avulla:

  • Palasaippuat (yksi kasvoille, toinen hiuksille, kolmas keholle)
  • Kasvoöljy
  • Huulirasva
  • Deodorantti (suuntaa-antava ohje täällä)
  • Hammasharja ja -tahna
  • Partavesi (erillisessä matkasumuttimessa)
  • Kampa ja hiusvaha (matkoilla mukana pieni metallipurkillinen)
  • Lääkkeet (joudun syömään antihistamiinia päivittäin)
  • (Matkoilla mukana erityiskosteusvoide, jota ilman pärjään Suomessa)

27950838_10212424810309182_1017905746_o27951130_10212424810509187_1348261756_o

Sijoitin laadukkaaseen pieneen matkalaukkuun muuttaessani tilapäisesti Singaporeen viime vuoden puolella. Sen mukana tuli kuvassa näkyvä kirkas suljettava muovipussi, jossa säilytän kaikki tarvitsemani nesteet (käytännössä pelkästään hammastahna, kasvoöljy ja partavesi). Muut yllä listaamani tuotteet ovat suihkupussissa erillään. Deodorantti pysyy kiinteänä ruuman kylmyydessä, eivätkä muut tuotteet vuoda kolhiintuessaan. Säilytän palasaippuoita erillisessä vetoketjulla suljettavassa muovipussissa, jonka sain joskus teini-iässä käyttämieni kasvinpuhdistustuotteiden mukana. Tällöin voin tarvittaessa pakata ne märkinäkin mukaan.

27950531_10212424810109177_1230456669_o

Näiden perustarvikkeiden lisäksi minulla oli mukana, kuten aina matkustaessa, omat aterimet, termari, juomapullo ja kangaskasseja. Tajusin Lissaboniin saapuessani jättäneeni Singaporesta ostamani metallisen eväsrasian vahingossa Helsinki-Vantaan kentälle turvatarkastukseen. Harmittelin sitä tietysti, sillä rasia oli todella kätevän kokoinen ja olin löytänyt sen halvalla. Ellei sitä ole otettu talteen kadotettujen tavaroiden joukkoon toivon jonkun ottaneen sen omaan käyttöön. Tai turvatarkastajien ainakin kierrättäneen sen.

Onneksi tavarat ovat vain tavaroita ja niitä voi tarvittaessa hankkia uudelleen, käytettynä tietenkin! Tästedes aion kuitenkin yrittää pärjätä jo omistamani teräksisen tiffin-rasian kanssa.

-Otso


My zero waste travel essentials

I started 2018 with thinking I wouldn’t need to fly anywhere for at least a while. Last year I had to fly around quite a lot because of my university exchange in Singapore, so I thought I’d try to minimize my carbon footprint by not traveling outside Finland this year. But life isn’t always smooth cruising in high altitudes. Sometimes you experience major turbulence that knocks the wind out of you, both physically and emotionally. This happened to me earlier this spring and I felt like I needed something to get my mind of some personal troubles. That’s why I decided to seize the moment and jump on a plane to Portugal to meet up friends traveling there. The flight tickets, along with a certificate on emission compensation from MyClimate.org soon dropped into my inbox and I started to think about what to pack.

Before that, though, I took the time to calculate the emissions I would be causing by flying. They ended up being somewhere around 0.6 – 1.9 tonnes of CO2 depending on the calculator and how the emissions were processed. I had a talk with myself swearing I wouldn’t start flying more often, because I can’t afford to compensate for the emissions it causes, at least on a regular basis. And that even though my zero waste lifestyle has significantly reduced the emissions I cause, I still want to compensate by donating to charities working on reducing the effects of climate change.

When I got around to packing, I decided to take the following things with me. Even though it is a lot for a five day trip (I’ve managed two weeks of travel in both summery Europe and wintery Japan with only a carry-on), I made everything easily fit into my carry-on and backpack. This is what I had with me in wintery Lisbon:

  • Two towels
  • Toiletries
  • Electronic shaver
  • Two sweaters
  • Three t-shirts
  • One long sleeve shirt and a dress shirt
  • Three pairs of pants
  • Underwear
  • Two jackets (one down and one bomber)
  • A scarf
  • Gloves
  • Wool socks
  • Sunglasses
  • A silken sleeping bag
  • My own cutlery
  • Reusable coffee cup
  • Stainless steel water bottle
  • Canvas bags
  • An umbrella
  • Laptop, phone and chargers

The most significant thing that I’ve been able to reduce in my life, when it comes to traveling, has been the amount of toiletries that I ”need to” take with me. Before, I could easily pack two toiletry bags worth of products with me. Now, I manage with half a one. I pack liquids (toothpaste, cologne and facial oil) separately in a resealable bag that came with my suitcase and soaps in another resealable bag I got along with products I used to treat my acne with when I was a teenager. Now I only have the following things with me:

  • Bar soaps (one for the face, another for my hair, and a third one for the body)
  • Facial oil
  • Lip balm
  • Deodorant (recipe here)
  • Toothbrush and paste
  • Cologne (in a travel sized atomizer)
  • Comb and hair pomade (small metal tin)
  • Medicine (I need to eat antihistamine every day)
  • Speciality cream for just in case (I got this one as a present and haven’t had to use it in Finland that much)

On top of this I took with me my reusable water bottle, coffee cup, cutlery and canvas bags of course. This way I could refuse using single use items during my flights and my trip. When I arrived in Lisbon I realized I had left my stainless steel container at the airport in Helsinki. I was a little sad, because it was pretty much the perfect size and shape, and I had found it in Singapore for really cheap. But luckily, things are only things at the end of they, and they can be repurchased if necessary. Second hand of course!

-Otso

Kuukausi ilman roska-astiaa

Kirjoitin pari viikkoa takaperin siitä, kuinka päätin tänä vuonna sanoa jäähyväiset sekajäteastialle, ja sen sijaan kerätä kaiken kaatopaikkajätteen erilliseen roskapurkkiin. Nyt on ensimmäisestä kuukaudesta selvitty ja on aika tehdä katsaus purkin uumeniin. Helpotuksekseni huomasin siellä vielä olevan jonkin verran ilmaa. Eihän tässä ole enää kuin 11 kuukautta tätä vuotta jäljellä!

27650568_10212364374558326_522612693_o

Mitä purkin sisältä sitten löytyy? No:

  • Vihannesten ja hedelmien hintatarroja (ei voi kierrättää niissä olevan liiman takia)
  • Luomusitruunoiden merkkitarroja (eivät kelpaa muovinkierrätykseen)
  • Lääkepakkauksia (muovin ja folion sekoitus ei ole kierrätettävä)
  • Desinfiointipyyhepakkaus (monikerroksinen muovi-, paperi- ja foliopakkaus)
  • Muovinen suojakääre (saattaa olla kierrätettävä, mutta taloyhtiössäni ei ole muovinkierrätysastiaa)
  • Muovipillejä (en tiedä mistä muovista ne on valmsitettu, joten kierrättäminen on vaikeaa)
  • Maustepurkin muoviosia ( sama, kuin muovipillien osalta)
  • Etikettejä uudelleen käytetyistä lasipurkeista (erilaiset materiaalit ja liimat estävät kierrättämisen)
  • Teipinpalasia yhdestä joululahjasta (teippiä ei voi kierrättää)
  • Muovinen kiinnike joululahjaksi saadusta pakkauksesta (sama, kuin muovipillien osalta)
  • Joululahjan mukana tullut logotarra (muovi ja liima estävät keirrätyksen)
  • Sim-kortti (en teidä mitä tehdä)
  • Ruumaan menneeseen matkalaukkuun kiinnitetty viivakoodiliuska (muoviosa ja liimapinta enstävät kierrättämisen)
  • Carry-on laukkuun kiinnitetty tarkastusliuska (sama, kuin yllä)
  • Lentolippuihin muovitarralla kiinnitettyjä tunnistelappuja (sama, kuin yllä)

Ilahduin siitä, että onnistuin kuukauden aikana kerryttämään näin vähän jätettä, vaikka olen muun muassa lentänyt ja muuttanut takaisin Suomeen. Vielä pari vuotta takaperin minulta kertyi helposti pussillinen viikossa tai kahdessa. Todistin itselleni, että jätettä voi välttää pienilläkin teoilla. Uskon, että niin voit sinäkin!

Haluan kuitenkin vielä tarkentaa, ettei tarkoitukseni tällä kirjoituksella ja havainnollistuksella ole haastaa sinua viemään jätteetöntä elämäntapaa niin äärin, kuin olen itse vienyt. Haluan vain näyttää, että jos yksi ihminen pystyy kuukaudessa aiheuttamaan näin vähän jätettä, voimme jokainen tehdä jotain vähentääksemme omaa osuuttamme. En voi painottaa liikaa sitä, että suuret muutokset vaativat aikaa: olen reilun kahden vuoden aikana asteittain ottanut käyttöön uusia toimintatapoja ja opetellut uusia rutiineja, joiden ansiosta voin tänään ajattelemattakin välttää turhaa jätettä arjessani. En vain aloittanut tätä projektia yhtenä uuden vuoden aattona. Kaksi vuotta sitten päätin alkaa tehdä muutaman paremman valinnan joka päivä:

  • kieltäydyn muovipusseista
  • kieltäydyn muovipulloista
  • kieltäydyn take-away kahvimukeista

Siitä kaikki lähti. Näiden muodostuttua rutiininomaiseksi osaksi arkeani, aloin tehdä muita helppoja muutoksia, kuten kaupallisen deodorantin vaihtaminen kotitekoiseen ja muovisen hammasharjan vaihtaminen bambuiseen. Keskittymällä siihen, mikä kullakin hetkellä tuntuu helpoimmalta teolta toteuttaa ja luontevimmalta seuraavalta askeleelta, voi helpoiten pysyä kestävään muutokseen johtavilla raiteilla.

Kaksi vuotta sitten en kyennyt edes ajattelemaan, että ottaisin roskapurkin käyttöön näinkin nopeasti. Pidin sitä pitkään tämän aatteen liian pitkälle viemisenä, mutta havahduinkin yksi päivä tilanteeseen, jossa se tuntui luonnolliselta jatkotavoitteelta matkallani kohti kestävämpää elämäntapaa.

Nollahukkaelämän ja Zero Waste -ajatuksen tarkoituksena ei ole velvoittaa sinua karsimaan omistuksiasi, kunnes sinulla on jäljellä vai kaikki tarpeellinen; säilyttämään ruokiasi kuvankauniissa lasipurkeissa tunnettujen instagrammaajien tapaan; tai alkaa kerätä sekajätettä lasipurkkiin niin kuin minä. Kyseessä ei ole ’kaikki tai ei mitään’ tai tietyn näköisen ja laatuisen elämäntavan tavoittelu.

Kyseessä on omien arvojen mukaan eläminen. Sen lisäksi kyseessä on asenteenmuutoksesta: meidän täytyy rohkeasti alkaa välittää teoistamme ja valinnoistamme enemmän. Meidän täytyy sisäistää se, että aripäiväisimmilläkin teoillamme on laajat vaikutukset ei vain meidän elämäämme, vaan myös muiden. Samalla täytyy myös hyväksyä se, ettemme aina voi tietää kaikkia näitä vaikutuksia tai punnita niitä tasavertaisesti. Mutta, meidän täytyy pyrkiä tekemään paras mahdollinen valinta sen ajan ja niiden resurssien puitteissa, mitkä meillä kullakin hetkellä on käytössämme. Ja se riittää, että yrität tehdä yhden paremman valinnan.

 Yksi parempi teko päivässä riittää.

Ja tällä toivotan sulle hyvää alkavaa viikonloppua!


A month without a trash bin

A month ago I bid adieu to the trash can in my kitchen. Since then I’ve been collecting all the trash that I’ve caused in my trash jar. You can see all the contents in the picture above, but here’s a quick recap:

  • Price and produce stickers
  • Medicine wrappers
  • Plastic wrapper
  • Plastic straws
  • Labels from repurposed glass jars
  • Pieces of plastic tape from one Christmas present
  • Few random plastic pieces from said present
  • An old SIM-card
  • Plastic luggage and ticket tags from flying

I was happy that I managed to only waste this little in one month, and I want to encourage you to see that it truly is possible to reduce the amount of trash we cause in our daily lives. You don’t have to take Zero Waste as far as I have, though. It’s not a case of ’all or nothing’. The most important thing is that you try to do your best with what you have and what you know.

Two years ago I started by deciding refuse all

  • plastic bags
  • plastic bottles
  • take-away cups

Back then I couldn’t have imagined being here today, with my own trash jar. For a long time I thought having a trash jar was taking this idea too far. Until one day I realized, that it felt like next, natural, step on my journey to more sustainable living. But the foundation to the decision was laid over a two year period, where I slowly adapted new routines and new ways of thinking step by step. And through this I realized one thing about changing your habits towards more sustainable ones:

One better choice a day is enough.

Hope you have a great weekend!

Kuinka kierrättää vähemmän

Näyttökuva 2018-1-25 kello 23.41.06(Kuva: Satu Pajuriutta / HS)

Me ihmiset ollaan kyllä outo laji. Me asetutaan jonnekin ja tuhotaan meidän elinympäristö niin, että joudutaan muuttamaan, vaan toistaaksemme saman syklin uudelleen.

Näin totesi naapurini kerran iltateellä, kun keskustelimme taloyhtiömme ylitsepursuavista roskiksista. Ajattelin samaa, kun luin uutisia Helsingissä ylitsepursuavista muovinkierrätysastioista, joita pormestari Vapaavuori kutsui jo skandaaliksi.

Yhdeltä kantilta on hienoa nähdä, että niin monet ihmiset ovat omaksuneet muovinkin kierrättämisen osaksi arkeaan. Se viestittää sitä, että moni haluaa tehdä konkreettisia asioita ympäristön kuormituksen vähentämiseksi.

Sitten taas toisaalta harmittelen sitä, että kierrätyksen lisäämisestä puhutaan ja sen eteen tehdään enemmän, kuin jätemäärän lähtökohtaisen vähentämisen eteen. Kierrättäminen on tärkeä asia, muttei riittävä ratkaisu meidän jäteongelmiin, kuten käy selväksi Helsingin seudun tapauksesta. Meidän täytyy aktiivisesti pyrkiä vähentämään kotona tuotetun jätteen määrää, jos haluamme oikeasti vaikuttaa positiivisesti kestävämmän tulevaisuuden kehittämiseen.

Mutta roska-astian äärellä seistessä tämä saattaa tuntua aika toivottomalta haasteelta. Elämästä aiheutuu jätettä. Siitä ei pääse oikein mihinkään, vaikka kuinka välttäisi muovipakkauksia ruokakaupoissa ja ostaisi kaiken käytettynä. Oon todennut tämän todeksi monta kertaa. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö me voitaisi elää tuottamatta turhaa jätettä. (Tässä kohtaa astuvat luontevasti kehiin nollahukkaelämän 5 K:ta, joista kirjoitin aikaisemmassa postauksessa.)

On olemassa useita konkreettisia asioita, joiden avulla voi vähentää arkista jätettä huomattavasti. Tässä alla on mun viisi vinkkiä siihen, miten voi kierrättää vähemmän:

  1. Lopeta pakkausten ostaminen ruokaostoksilla: ota käyttöön kestopussit tai osta hedelmät ja vihannekset ilman minkäänlaista pakkausta. Lado ne suoraan vaalla ja kiinnitä hintatarra yhteen niistä. Ainoa miinuspuoli on, että pakkaaminen kassalla vie ehkä 5 sekuntia pidempään.
  2. Osta kuiva-aineet uudelleen käytettäviin paperipusseihin tai kankaisiin kestopusseihin. Kahvinkin voi ostaa esimerkiksi vanhaan kannelliseen metallipurkkiin.
  3. Vähennä eläintuotteiden syömistä ja osta niitä omiin pakkauksiin supermarketin tuoretiskiltä tai kauppahallista. Olen itse ostanut kauppahallista esimerkiksi voita, kananmunia, tuoretta kalaa ja mätiä, ja S-Marketista salaattia ja valmisruokia omiin lasiastioihin.
  4. Kieltäydy vastaanottamasta ilmaisjakelua ja vaihda kaikki laskut e-laskuiksi.
  5. Käytä kaikki minkä voit uudelleen: valmista kangaspusseja ja rättejä kulahtaneista t-paidoista, korjaa rikkinäiset farkut, käytä tyhjiä lasipurkkeja kuiva-aineiden säilyttämiseen, ja käytä yksipuoliset tulosteet ostoslistojen tai muistiinpanovihkojen tekemiseen

Mikä on sun paras vinkki jätteen vähentämiseksi?


How to recycle less

Now that plastic recycling has been made available, it’s been encouraging to see how many have made it a part of their everyday lives. But on the other hand it has also highlighted the fact that recycling is a great place to start, but a bad place to stop (as can be seen from these images of recycling stations in the Helsinki area). We need to reduce the amount of trash we produce from the get-go.

But this might seem like Mission Impossible when standing in front of your garbage can. Living as a human being in today’s world means that you will produce trash. But, you can easily say goodbye to most, if not all, of the unnecessary waste that we so easily accumulate when going through our days. And it all starts from saying no and recycling less, so here’s my list of 5 tips on how to keep your recycling bin as empty as possible:

  1. Stop buying packaging when shopping for groceries: start using reusable bags or buy your fruit and veg loose.
  2. Buy your dry goods in reused paper bags or cloth bags. You can even buy freshly ground coffee in your own reused sealable tin can.
  3. Reduce the amount of animal products in your diet, and buy these products in your own containers. I’ve bought for example butter, eggs, fresh fish, salad and ready-made meals into my own glass containers at my closest market hall and at the meal-counter of my supermarket
  4. Refuse paper waste  by attaching a ”no commercial mail” sticker on your mailbox, and change to electronic billing
  5. Reuse and repair everything you can: make cleaning cloths and cloth bags out of old t-shirts, repair ripped jeans, use empty peanut butter glass jars to store dry goods, and use single sided print-outs to make shopping lists or notebooks

What’s your number one tip for reducing waste?

Nollahukkaa ulkomailla

Zero Waste elämän ytimessä on valmistautuminen, ja sitä täytyy harjoittaa aktiivisesti. Tämä pätee varsinkin ulkomaille lähtiessä, oli kyseessä sitten lomareissu tai ulkomaille muutto. Haluan myös saada yhden asian alta pois heti alkuun:

Lentäminen on mennen tullen saasttuttavin tapa matkustaa, varsinkin lyhyillä etäisyyksillä. Yhden henkilön edestakainen lentäminen välillä Suomi–Singapore aiheuttaa yhtä paljon päästöjä, kuin henkilöautolla ajaminen ainakin 70km/päivä vuoden ajan.


Jos sinun ei ole aivan pakko lentää, älä lennä. Silloin, kun on pakko lentää, voi lahjoittaa järjestöille, ketkä käyttävät rahasi päästöjesi vastapainottamiseen, esim. puiden istuttamiseen tai tehokkaamman hellan hankkimiseen afrikkalaisiin kyliin.

Pakatessa vaihto-opintoja varten yritin pitää mielessä mitä kaikkea voisin tarvita ja, että mitä kaikkea uskoisin todennäköisimmin löytäväni pakkauksetta helposti. Kirjoitin listan, johon luettelin kaiken hygieniatuotteista koulutarvikkeisiin. Matkalaukun painorajoituksen takia jouduin pakkaamaan hyvin minimalistisesti, mikä itse asiassa oli positiivien asia; havahduin taas kerran siihen, kuinka vähällä sitä oikeasti voi pärjätä. Matkalaukkuni painoi kuitenkin 20kg, joten tavaraa lähti kyllä reilusti mukaan. Siellä oli kuitenkin mukana muutakin, kuin pelkästään vaatteita ja suihkupussintäytettä.

Tässä listani kaikista asioista, jotka otin mukaani Singaporeen voidakseni vähentää turhaa kulutusta ja siitä aiheutuvaa roskaa.

  • Vesipullo
  • Oma termosmuki
  • Eväsrasia
  • Pyyhkeet
  • Petivaatteet
  • Kaikki kosmetiikkatuotteet puoleksi vuodeksi
  • Palasaippuoita
  • Joogamatto
  • Vihko ja pari kynää

Oma vesipullo on yksi ehdottomasti tärkeimmistä arkisen Zero Waste -elämisen edellyttäjistä, varsinkin matkustaessa. Pullotettu vesi on moninkertaisesti kalliimpaa hanaveteen verrattuna, ja useimmiten ne eivät eroa laadultaan juurikaan millään tapaa. Maailmanlaajuisesti pullojen kierrätys on sitä paitsi lähes olematonta samalla, kun kulutamme miljoona pulloa per minuutti. Niihin kuluvan materiaalin ja energian voisi mielestäni käyttää muuhun, kuin kertakäyttöisten pakkausmateriaalien luomiseen ja kestämättömän kulutuskulttuurin pönkittämiseen.

WhatsApp Image 2017-11-25 at 14.03.17

Singaporessa ollessani en ole joutunut ostamaan yhtäkään muovista vesipulloa, kiitos oman teräksisen pulloni. Hanavesi on juotavaa ja yliopiston rakennukset ovat täynnä vesipisteitä. Silti Singaporessa kulutetaan järkyttäviä määriä pullotettua vettä. Tähän sortuvat sekä paikalliset, että visiitillä olijat. Sorruin kuitenkin muutamaan perisyntiin lentäessäni lomaviikolla Thaimaaseen. Netistä löytyi ristiriitaista tietoa siitä missä hanavettä uskaltaa juoda, joten turvauduimme pääsääntöisesti kaupasta ostettavaan veteen. Ostimme kämppikseni kanssa isoja 10 litran kanistereita välttääksemme yksittäisten pullojen ostamisen. Oman pullon täyttäminen onnistuu hotellihuoneessa todella helposti!

Kuten jo aikaisemminkin olen hehkuttanut, on termosmuki yksi lempiomistuksistani. Olen auttamattomasti riippuvainen tuosta herkullisesta kofeiinijuomasta, ja oma termosmuki on säästänyt minut varmasti jo useammalta sadalta kertakäyttömukilta näiden viimeisen kahden vuoden aikana. Varsinkin täällä Aasiassa, jossa take-away juomat pakataan joko muovipusseihin tai ne varustetaan ohuella muovisella kantokahvalla. Joissain paikoissa juomat kaadetaa suoraan muovisiin pusseihin, joista je sitten juodaan muovipilleillä. Nämä käytännöt ihmetyttävät minua edelleen enkä todellakaan ymmärrä niitä.

Kuvat löydetty täältä: Our life in Singapore , sipandgulp (IG)

Otin matkaa varten myös oma eväsrasian, jotten turhaan joudu ostamaan uutta paikan päällä. Rasian avulla onnistuin myös ottamaan helposti eväitä mukaan lennolle. Täällä Singaporessa olen käyttänyt lasista rasiaani ruoan säilyttämiseen ja mukaan ottamiseen kouluun, jotta voisin välttää take-away rasioiden kuluttamista kiireisinä luentopäivinä. (Keskiviikkoisin minulla on ollut luentoja kello 8.15–22.15: luennot ovat 3h 15min pitkiä ja niiden välissä on ainoastaan 15 minuutin tauko. Tehokkuus on viety täällä aivan omalle tasolleen, mutta seuraus on valtava määrä pakkausjätettä).

WhatsApp Image 2017-11-25 at 13.57.45

Halusin myös ottaa omat petivaatteet mukaan, sillä emme olleet kämppisten kanssa varmoja siitä, mitä asunnosta löytyisi. Koska pelasin varman päälle, en joutunut ostamaan uusia petivaatteita pelkän vaihdon ajaksi. Omat pyyhkeet lähtivät mukaan samalla logiikalla; kun kerran jo omistan sellaiset, miksen käyttäisi niitä matkoillakin?

Palasaippuat ovat myös olleet todellinen pelastus, ainakin jos vertaan siihen määrään tyhjiä saippuapulloja, joita kuuden henkilön taloudessa aiheutuu. Ennen lähtöä ostin uuden kasvosaippuan, palasamppoon ja yleissappuan. Palasaippuat kestävät yllättävän kauan ja mikä parasta – matkustaessa niitä ei lasketa nesteiksi! Ne voi helposti pilkkoa pienemmiksi palasiksi ja laittaa omaan rasiaan matkan ajaksi.

Olen yrittänyt tehdä joogaamisesta pysyvän osan arkeani jo jonkin aikaa, mutta en ole vielä ihan onnistunut siinä. Päätin kuitenkin ottaa oman joogamattoni mukaan tänne Singaporeen, jotta voin edelleen ainakin yrittää. Pointti oli kuitenkin, välttää urheiluvälineiden uudelleenostamista.

Otin myös muutaman vihon ja kynän mukaan varmuuden vuoksi. Paikan päällä tajusin kuitenkin, että täällä koulutus pyörii edelleen huomattavasti enemmän tulosteiden ja manualisen kirjoittamisen ympärillä, vaikka kaikki käyttävät myös tietokoneita opiskeluun. Suurin dilemma aiheutui siitä, kun hyvin kiinnostavalla ’Sustainable Cities’ -kurssilla, professori ilmoitti tulostavansa jokaisen viikon diat kaikille opiskelijoille. Yritin haastaa proffaa tästä, mutta käytäntö pysyi voimassa Singaporen tiukkojen tekijänoikeuslakien takia ymmärtääkseni.

WhatsApp Image 2017-11-25 at 14.09.21

Ensimmäiset viisi viikkoa välttelin ilmaisten tulosteiden ottamista mutta kun tajusin, ettei materiaalia voi saada muulla tapaa, päätin vastahakoisesti ottaa ne vastaan. Onneksi kurssi on hyvin herättävä ja opettava, joten tulosteet eivät ole täysin hyödyttömiä.

Ulkomailla eläminen jätettä tuottamatta aiheuttaa päänvaivaa mutta ainoastaan samalla tapaa, kuin uusien bussireittien löytäminen ja tapojen oppiminen. Vesipullon ja eväsrasian mukaan pakkaaminen ei vaadi sen enempää ajatusta, ja ostosten tekeminen helpottuu nopeasti, kunhan vaan sen tekee ajatuksella.


Zero Waste Abroad

Being prepared is key for living Zero Waste. In the same way that many of us won’t leave the house without our phone and keys, I won’t leave until I have my reusable water bottle and thermos mug in my bag. Being prepared is also key for when you go abroad, were it for a vacation or moving to a new country for a longer time. On a related note I want to get one thing out of the way:

Flying is the most polluting way of transportation, especially on shorter distances. The emissions caused by me flying back and forth between Finland–Singapore are equivalent to those caused by driving at least 70 km per day for one year. 

If you wan’t to minimize your carbon footprint, avoid flying as much as possible. If you absolutely have to fly, calculate your emissions and offset them. Here are a couple websites: carbonfund.org & myclimate.org.

When I started packing and getting ready to leave for Singapore, I made a list of things that could enable me to live Zero Waste and things that I thought could be hard to find without packaging. Here’s a list of the ’special’ things I packed with me, which have enabled me to avoid a lot of unnecessary waste:

  • Reusable water bottle
  • Thermos mug
  • Food container
  • Towels
  • Bed linen
  • Soap bars
  • Yoga mat
  • Pens & notebook

A reusable water bottle is one of the most important Zero Waste swaps you can make to avoid trash in your everyday life. Bottled water costs thousands of times more than tap water, and there really isn’t any difference in quality between the two. In spite of this we still consume about 1 000 000 plastic bottles per minute, while most of it never gets recycled. The materials and energy used to create these single-use disposable packaging could be used for something else in my opinion.

I don’t see any reason for consuming bottled water in developed countries like Finland and Singapore. If you’re in a country where you’re advised not to drink tap water, try to always buy the biggest possible container of drinking water to use for refilling your own bottles. The bigger the package, the less packaging waste you cause compared to buying single-serving sizes.

Every coffee addict should own a thermos mug and use it religiously. I’ve probably saved at least 100 take-away cups from being used during my four months in Singapore. Yes, I drink too much coffee. I’m Finnish, okay?

I find using a thermos mug here in Singapore especially important, because for some reason many places serve their take-away cups in plastic bags or at least with plastic sleeves, which boggles my mind. Why do you need a plastic handle on your coffee cup?Some places even serve drinks in plastic bags with plastic straws. If you’re Singaporean and know why you do this, please comment below and tell me why!

Taking my own food container allowed me to take some snacks with me on the flight to Singapore, and it has also allowed me to not consume any take-away packaging, even during the busiest days filled with lectures. (On Wednesday’s I have had class from 8 am to 10 pm, with 15 minute breaks between the three-hour lectures. They’ve taken productivity to a whole new level over here – but at the cost of tons of packaging waste.)

Because I wasn’t sure about how well equipped our apartment would be, I decided to also pack a set of bed linen and towels. This allowed me to avoid having to buy some only for a 4 month stay, and then trying to somehow get rid of them without throwing them in the bin.

Soap bars almost feel like a life hack in general, especially for travelling – they don’t count as liquids when you fly! Before leaving Finland, I stocked up on a face soap, shampoo bar and a general bar of soap. What’s also good about solid soaps is that you can cut them up to smaller pieces, if you don’t have room to take several whole ones with you.

The face soap is by a Finnish natural cosmetics company called FLOW, the shampoo bar by a natural cosmetics company from Estonia called Nurme, and the general soap bar is just a regular olive oil based soap I bought from an eco store in Helsinki. All of them came packaged in cardboard only – fully recyclable!

Along with taking clothes for different activities I also decided to take my yoga mat with me. I’ve tried to make yoga a part of my weekly routines for some time now, and I wanted to continue trying without having to buy one just for my exchange. I already had one so might as well use it.

Coming to Singapore my first impression was that people rely on tech more over here. (Some) University exams are already done electronically, and professors upload lecture materials online. But, ironically, in my Sustainable Cities class the prof would not upload lecture materials online, and only provide them in printed form. I refused to take print-outs for a few weeks. Then I accepted my fate because the material includes some good information which I’m really interested in learning. At least I can use the print-outs for a longer time and ultimately recycle them when I get back home.

Aspiring to live as Zero Waste as possible abroad can feel like a hassle, but no more than trying to find the correct bus route and learning customs. You get used to it surprisingly fast.

Zero waste lentäminen ei ole mahdollista

Parasta mitä voit tehdä on pyrkiä välttämään niin paljon turhaa roskaa, kuin mahdollista.

Lensin Singaporeen noin puolitoista kuukautta sitten suorittamaan kanditutkintoni viimeistä vaihetta: vaihto-opintoja paikallisessa yliopistossa. Olin henkisesti valmistautunut jätteeseen, joka aiheutuisi lennolla ruokailun yhteydessä mutten tullut ajatelleeksi mitä muuta jätettä lennoilla voi aiheutua. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun lensin pidemmän matkan päätettyäni yrittää elää ilman jätettä. Oppia ikä kaikki.

Valmistauduin ottamalla omat aterimet, juomapullon ja termarin mukaan koneeseen. Näillä halusin välttää kertakäyttöaterinten ja -mukien käytön. Matka sai kuitenkin karvaan makuisen alun, kun minulle tulostettiin matkalippu vaikka erikseen sanoin etten halua sellaista, kun sähköinen versio löytyi jo puhelimesta. No, vältin kuitenkin muun roskaamisen kentällä kiitos vesipullon ja hedelmien.

Koneeseen astuessa petyin hieman, kun paikallani oli ohueeseen muoviin pakatut Marimekon viltti ja tyyny. Tämän lisäksi paikalta löytyi kuulokkeet, jotka myös oli pakattu suljettuun muovikääreeseen. Ensimmäistä kertaa kiinnitin huomiota siihen, kuinka todella monet asiat lennoilla pakataan muoviin. Minulla oli villasukat mukana, mutta pitkällä yölennolla viltti tuli tarpeeseen neuleesta huolimatta. Muovikääre lensi siten roskiin. Olen lukenut, että valtaosa lentoyhtiöistä käyttää näitä peittoja ja tyynyjä uudelleen mutta useimmiten ne vain viikataan tai pakataan jokaisen lennon välillä uusiin muovipakkauksiin, vaikkei niitä olisi pesty, asiakaskokemuksen tähden. Viime aikoina on myös kuulunut enemmän ja enemmän ikäviä uutisia lentoyhtiöiden kierrätyskäytännöistä.

Yhdentoista tunnin lennolla oli kaksi ruokailua, joiden yhteydessä sain ruoan ohella muoviin pakatun juoman ja pussillisen kertakäyttöaterimia. En kuitenkaan käyttänyt näitä ja lentoehenkilökunnan tullessa hakemaan tarjotinta sanoin, että ”nämä ovat käyttämättömiä, voitteko käyttää ne uudestaan?” Vastaukseksi kuulin sanan ”OK” samalla, kun ne heitettiin muiden asioiden ohella roskiin. Ihmettelen suuresti sitä miten nämä suojaustarkoituksista pakatut muoviset asiat muuttuvat näin yhtäkkiä käyttökelvottomiksi, vaikkei suojaa olisi rikottu. Finnairilla menee taloudellisesti hyvin mutta mielestäni se ei silti ole peruste käyttökelvollisten käyttämättömien kertakäyttötarvikkeiden pois heittämiseen. Voin jotenkin yrittää ymmärtää, etteivät lentoyhtiöt voi välttämättä kierrättää kaikkia kierrätettäviä pakkauksia, kuten lasia ja metallia turvallisuussyistä. Tuntui kuitenkin pahalta nähdä koskemattoman juoman ja käyttämättömien muoviaterinten lentävän suoraan roskiin. Ensi kerralla aion olla hieman vaativampi matkustaja.

Oma termari oli kuitenkin hyvä ottaa mukaan, sillä lentohenkilökunta tarjoili mielellään juomat siihen, kun pyysin. Sain myös huomattavasti enemmän kahvia kerralla verrattuna naapuriin, joka pyysi lisää teetä kahdesti samalla kuluttaen kolme kertakäyttömukia.

Koska lentäminen on kaikista saastuttavin tapa matkustaa tuntui kaiken ylimääräisen jätteen aiheuttaminen erityisen turhauttavalta. Ystäväni Felicia on kirjoittanut Mind Tomorrow -blogissaan useamman jutun vähemmän saastuttavasta matkustamisesta, mutta Suomesta Singaporeen junalla ja laivalla matkustaminen olisi kestänyt hieman liian kauan omaan aikatauluuni nähden. Olen kuitenkin yrittänyt etsiä mahdollisia järjestöjä, joiden työtä voisin tukea lahjoituksin kompensoidakseni matkustamisesta aiheutuvia päästöjä.

Kokemuksista voi kuitenkin oppia, joten tässä 8 vinkkiä Zero Waste vähemmän roskaavaan lentämiseen:

  1. Termosmuki: voit pyytää lentohenkilökuntaa tarjoilemaan juomat omaan mukiin kertakäyttöisten sijaan.
  2. Aterimet + lautasliina: voit välttää muovisten aterimien käytön käyttämällä omaa ”sporkkia” tai puisia aterimia.
  3. Vesipullo: turvatarkastuksen jälkeen voit käydä täyttämässä pullon vedellä lentoa varten.
  4. Lämpimiä vaatteita: jos voit niin ota mukaan lämmin neule ja vaikka jopa ohut viltti, jonka saat käärittyä pieneksi carry-on laukkuun.
  5. Niskatyyny: itse otan aina mukaan puhallettavan niskatyynyn, joka tuo mukavuutta matkalla nukkumiseen. Samalla vältän muoviin pakattujen tyynyjen käytön.
  6. Kuulokkeet: omat ovat kuitenkin paremmat, kuin lentoyhtiön monesti käytetyt
  7. Syötävää: ellet halua maksaa itseäsi kipeäksi lennon aikana, pakkaa mukaan hedelmiä ja muuta naposteltavaa
  8. Vaativa asenne: uskalla vaatia lentohenkilökunnalta käyttämättömien aterimien ja juomapakkausten uudelleenkäyttöä.
    • Lisävinkki: Ota käyttämättömät asiat erilleen tarjottimelta ja anna ne lentoemännälle/stuertille erikseen, ja toivo parasta.
  9. Etsi järjestö, jonka työhön voit lahjoittaa kompensoidaksesi aiheutuneet päästöt: tässä on sivusto, jossa voi perehtyä erilaisiin kompensaatioprojekteihin

Flying with LESS waste

I travelled to Singapore about one and a half months ago to start my exchange semester abroad. That was also the first time I took a long haul flight since going Zero Waste. I had mentally prepared for the emissions that I would cause as well as the waste that would come from the meals served during the flight. But, it didn’t even cross my mind how much waste actually can be produced during longer flights.

My friend Felicia has written about travelling abroad by other means than flying on her blog Mind Tomorrow. But taking a train and some ferries from Finland to Singapore would’ve been a little too time consuming for my schedule.

I prepared for the flight by taking a thermos mug, a reusable water bottle and some cutlery with me so that I could at least avoid using single-use cups and plastic forks. Unfortunately, I didn’t account for the other kinds of plastic and single-use things that can be found on flights. For example, a blanket and pillow packed in plastic. Low-quality earphones packed in plastic. And I also forgot how they serve single-portion drinks in plastic as well. When  googleing for ”Confessions of flight attendants” you’ll find copious articles telling you about how wasteful and, frankly, dirty travelling by air is. And I’m not even including the emissions that airplanes cause. Airlines aren’t even always allowed to recycle recyclable materials, which might explain why they may not show that much care to sustainability issues.

I learned that just by not using the singe-use cutlery and drinking the plastic-packed beverage given with the meal won’t keep the staff from throwing them away. Even if you ask the flight attendant to use them again. Hearing ”OK” while seeing the plastic-packed single-use items being thrown away at the same time is quite a disheartening experience. Next time I’ll know to be more demanding and give the unused items back separately.

Learn from my mistakes, please. Here are my eight tips on how to fly more Zero Waste with less waste when you have to:

  1. Thermos mug: flight attendants will gladly serve you hot & cold beverages in your own cup.
  2. Reusable Water bottle: fill it up after the security check and avoid having to buy overpriced tap water.
  3. Spork/cutlery + napkin: I suggest getting some wooden ones to avoid suspicious looks from the TSA.
  4. Warm clothes: wool socks and comfy knits are your best friend. If you have room, pack your own blanket in your carry-on.
  5. Your own neck pillow: I have an inflatable one that I take with me on travels.
  6. Earphones: your’s are better than the used ones they give on flights anyway.
  7. Snacks: fruits are your best friend. And your thermos mug can act as a portable trash can for the peels.
  8. An assertive attitude: be more demanding about giving unused single-use items to flight attendants and NOT having them be thrown away.
    • Pro tip: give the unused cutlery and single-serving drinks to flight attendants separately from your tray and hope that they’ll use them again.
  9. Offset your footprint: find an organization and donate to their projects to offset your emissions. Here’s one page I found with several projects to read up on.

Zero waste aamiaisresepti

Aamiainen on lempiateriani, vaikka joudunkin usein syömään sen kiireessä. Viimeisen vuoden aikana olen kehittänyt suuntaa-antavan go-to zero waste aamupuuroreseptin, jonka variaatioita syön lähes päivittäin. Tämä on niin helppo ruoka, jonka voi nopeasti valmistaa aamutoimien yhteydessä. Resepti on mitoitettu niin, että siitä tulee useampi annos, eli yhtenä aamuna saat tehtyä aamiasen valmiiksi useammalle päivälle. Sitä paitsi kaikki ainekset saa ostettua ilman pakkausta esimerkiksi Punnitse&Säästä liikkeistä tai 100% kierrätettävissä pakkauksissa!

Keitän kattilallisen kerran tai kaksi viikossa ja annostelen sen valmiiksi tulevia aamuja varten. Puuroon saa myös käytettyä kauramaidon tekemisestä yli jääneen kaurasoseen. Teen yleensä kaura-kvinoapuuron proteiinipitoisuuden lisäämiseksi. Viime aikoina olen syönyt puuroa banaanin, kaakao-chia-siemenhyytelön ja hamppurouheen kanssa.

Puuro on todella helppo zero waste aamiainen ja sen lisäksi se on myös hyvin terveellistä. Kaura (ja kaurapuuro) on hyvin ravintorikasta: siinä on paljon tärkeitä vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja. Reilussa desilitrassa kaurahiutaleita on 51g hiilihydraatteja, 13g proteiinia, 8g kuitua ja ainoastaan noin 300 kcal. Kaura on siis yksi ravintorikkaimmista ruoista. Kaurassa oleva kuitu muodostaa sakean puuromaisen ”geelin”, joka on erittäin hyväksi ruoansulatukselle ja suoliston toimivuudelle sekä tasapainottaa ja alentaa kolesterolia Kaurassa oleva kuitu myös tasapainottaa verensokeria ja voi jopa alentaa sitä ylipainoisilla ja 2-tyypin diabeteksesta kärsivillä ihmisillä. Kaurapuuro on lisäksi täyttävää mikä voi auttaa painonhallinnassa. Tässä hyvä video, joka lyhyesti kertoo kauran suurimmista hyödyistä useiden tutkimusten pohjalta.

Lisään puuroon yleensä myös kurkumaa sen tulehdusta alentavien ominaisuuksien ja terveysvaikutusten takia. Kurkuma muun muassa alentaa elimistön sisäistä tulehdustilaa, parantaa aivojen ja sydämen terveyttä sekä auttaa ruoansulatusta.

Kuivatut hedelmät, kuten rusinat toimivat luonnollisina makeuttajina puurossa ja lisäävät makua. Pellavansiemenet lisäävät kuitupitoisuutta ja niissä on myös hyviä terveysvaikutuksia. Olen käyttänyt niitä sekä rouhittuina, että kokoinaisina.

Puuron lisukkeina tykkään käyttää pakastemarjoja, joita olen mummoiltani saanut. Viime syksynä minulla kävi myös tuuri, kun sain pelastettua noin neljä litraa pakastettuja puolukoita, jotka olivat jääneet yli kouluni oppilaskunnassa. Olen näin voinut siis käyttää marjoja koko talven zero waste -tyylillä.

Lisään joukkoon myös maapähkinävoita lisäämään makua, kermaisuutta ja hyviä rasvoja. Kahdessa ruokalusikallisessa maapähkinävoita on myös 8g proteiinia. Hamppurouhe on hyväksi ruoansulatukselle ja sekin sisältää 31g proteiinia /100g. Chia-siemenet ovat tunnettu superfood ja tykkään käyttää niitä juuri terveyshyötyjen takia. Niistä saa myös tehtyä hauskoja tuorehilloja, hyytellöitä ja vanukkaita, joita on kiva lisätä puuroon tai syödä yksinään. Chia-siemenet kannattaa kuitenkin aina muistaa liottaa vähintään 30min, sillä muuten ne imevät itseensä hyvin paljon nestettä ruoansulatuksen aikana kehossa ja voivat pahimmassa tapauksessa jäädä kuivina kiinni ruokatorveen.

img_0543.jpg

IMG_0542

Facetune

Resepti (3–4 annosta)

Puuro:
1,5 l vettä/kasvimaitoa/sekoitus näitä
1 dl kvinoaa
1,5–2 dl kaurahiutaleita
(kauramaidon tekemisestä yli jäänyt kaurasose)
1–2 kourallista rusinoita
3 rlk pellavansiemeniä
1–2 tl kurkumaa
1 tl kanelia
ripaus suolaa
(1 omena)

Lisukkeet:
Pakastemarjoja / hedelmiä
Maapähkinävoita
Hamppurouhetta
Liotettuja chia-siemeniä
Hilloa

Jos käytät kaurasosetta, liuota se vetelämmäksi sekoittamalla sitä veden kanssa. Lisää muutama ruokalusikallinen vettä ja sekoita kunnes seos on vellimäistä koostumukseltaan. Jos lisäät omenan pilko se pieniksi kuutioiksi.

Kiehauta vesi ja lisää liuotettu kaurasose, kvinoa, rusinat, pellavansiemenet ja mausteet (ja omena). Laske lämpötilaa keskitasolle. Anna kiehua 5 min välillä sekoittaen. Lisää kaurahiutaleet ja sekoita. Anna kiehua 5–10 min lisää matalalla lämpötilalla kannen alla sekoittaen noin 2 min välein. Kvinoa-kaurahiutaleseos painuu yleensä pohjalle kiuhessa. Sekoittaminen estää seosta pakkaantumasta pohjaan.

Kun puuro on keittynyt yhteensä noin 10–15 min nosta pois lämmöltä ja anna vetäytyä kannen alla muutaman minuutin. Tarjoile mieleisten lisukkeiden kanssa ja annostele loppu valmiiksi astioihin tulevia aamuja varten. Anna puuron jäähtyä huoneenlämmössä muutamia tunteja (tai vaikka koulu-/työpäivän ajan). Säilytä jääkaapissa.

IMG_0544
Omenaa, puolukoita ja maapähkinävoita.

IMG_0545
Mansikka-chia-siemen tuorehilloa, maapähkinävoita ja kookoshiutaleita.

IMG_0546
Päärynää, viikunahilloa, maapähkinävoita ja pekaanipähkinöitä.

Kertokaa kommenteissa millä lisukkeilla te söisitte puuroa!


GO-TO Zero Waste Breakfast

I’ve learned to love oatmeal during the past year and I’ve also come up with a basic recipe that can easily be changed to taste. Porridge and oats are incredibly nutrient dense and has tons of health benefits, check this video! I make an oat and quinoa porridge to increase my daily protein intake. I also add turmeric and flaxseeds for their health benefits as well as raisins (or other dried fruits) for sweetness and taste. The great thing is that all of these ingredients can be bought completely zero waste or in 100% recyclable packaging!

I usually top my porridge off with frozen berries or fruits, peanut butter, chia seed pudding and hemp seed meal to add flavor and more vitamins, minerals, antioxidants etc. I recommend you to do your own research on these super foods!

The frozen berries that I’ve used have been some that my grandparents have picked and frozen to me last summer + some that I’ve rescued from being thrown away, for example after dinner parties we’ve organized with the student union of my university.

Recipe (3–4 portions)

Porridge:
1.5l water/plant milk/mixture of
1 dl quinoa
1.5–2 dl oats
(oat mush left over from making oat milk)
1–2 handfulls of raisins (other dried fruits cut into small chunks)
3 tbls flaxseeds
1–2 tsp turmeric
1 tsp cinnamon
pinch of salt
(an apple)

Toppings:
Frozen berries/fruits
Peanut butter
Chia seed pudding
Hemp seed meal
Jam

Bring water to a boil and add quinoa, flaxseeds, raisins and spices (+ leftover oat mush dissolved in some water and apple cut into small chunks). Lower heat to medium and simmer for 5 minutes. Lower heat to low and add the oats while stirring. Cook for a further 5–10 minutes stirring every 2 minutes, until the porridge reaches desired consistency. Lift off the heat and let thicken for a further 5 minutes under a lid. Serve with desired toppings and portion rest into ready portions for following mornings. Let porridge cool in room temperature for a few hours, or for the time you’re in school/at work, and store in the fridge. Heat up or eat cold with desired toppings.

First picture: Porridge with frozen lingonberries, peanut butter and apple.
Second picture: Porridge with fresh strawberry chia seed jam, peanut butted and shaved coconut
Third picture: Pear, fig jam, peanut butter and pecans

Lately, as I’ve run out of my frozen berry stash, I’ve been eating my porridge with banana, cacao chia seed pudding and hemp seed meal.

Comment down below what your favourite porridge toppings are!

Salakavalaa muovia

Edellisessä asunnossani ei ollut tiskikonetta ja sen reilun kahden vuoden aikana käsintiskaamisesta kehittyi arkinen meditaatiohetki, josta opin nauttimaan. Jouduin tuon kahden vuoden aikana ostamaan yhden astianpesuainepullon, sillä edelliset asukkaat olivat loppusiivouksen yhteydessä jättäneen ison pullon tiskikaappiin ja opin olemaan säästeliäs sen suhteen. Luin joskus artikkelin, joka kertoi siivoojien käyttämistä nikseistä ja yksi niistä liittyi tiskiaineen riittoisuuteen. Vinkki kuului jotenkin, että ”sekoita tiskiainetta ja vettä suhteessa 1:8 suihkupulloon ja käytä seosta tiskatessa.” En ollut edes tajunnut, että suurin osa myytävistä tiskiaineista ovat kuin tiivisteitä, siis niin, että niitä voi laimentaa. Sain tällä niksillä vajaan litran tiskiainepullon riittämään reilun vuoden päivät!

Viime vuoden vaihteessa muutin uuteen asuntoon, jossa on astianpesukone muttei tiskikaappia. Ajattelin aluksi, että käytän konetta vain kun tiskiä kertyy paljon esim. vieraiden käydessä. Arjen kiireessä siitä tuli kuitenkin aikamoinen apuri, kun altaan viereen mahtuu ainoastaan rajallinen määrä astioita ritilän päälle kuivumaan. Ongelmaksi moudostui kuitenkin astianpesuaine.

Muuttaessani sain lahjaksi paketillisen konepesutabletteja, jotka tietysti tulivat pakattuna muoviin. Käytin ne loppuun ja etsin hetken ympäristöystävällistä vaihtoehtoa muoviin pakatuille tableteille. Halusin myös löytää mahdollisimman luonnollisen pesuaineen, joka ei sisältäisi synteettisiä kemikaaleja. Törmäsin lähiässässä Ecoverin astainpesutabletteihin ja pakettia syynätessä ne vaikuttivat hyvältä vaihtoehdolta, vaikka hinta olikin lähes kolminkertainen ”normaaleihin” tabletteihin. Ajattelin kuitenkin ”sijoittaa” tähän kalliimpaan vaihtoehtoon, sillä halusin tukea ympäristöystävällisempää pesuainetta.

fullsizeoutput_8ae

Ecover oli entuudestaan tuttu brändi ja luottoni aineiden ympäristöystävällisyyteen oli kohdillaan. Olin myös aikaisemmin ostanut merkin yleispesuainetta omaan lasipurkkiin Ruohonjuuresta. Kotiin tullessa avasin paketin ja turhauduin suunnattomasti itseeni ja ostamaani tiskiaineeseen.

IMG_8139

Tabletit ovatkin pakattuja muovisiin kääreisiin, jota en ymmärtänyt vaikka kuinka syynäsin paketin pikkuprinttejä kaupassa. Tuntui todella turhauttavalta maksaa noin 10 € 25 ympäristöystävällisestä astianpesutabletista, jotka salakavalasti tulevatkin muoviin pakattuina.

fullsizeoutput_8affullsizeoutput_8b0

En tietenkään ymmärtänyt käyttöohjeita lukaistessa miettiä tuon käären 100%:a kierrätettävyyttä sen enempää. En ostohetkellä edes ymmärtää miettiä sitä, kun paketissa muuten puhutaan kartongin kierrätettävyydestä jne. Eihän ohjeissa valehdellakaan, kun muovin voi tänä päivänä kierrättää, mutta kuten olen aikaisemminkin jo kirjoittanut en usko sen prosessin kestävyyteen tarpeeksi halutakseni tukea muovin tuottamista ostovalinnoillani. Sitä paitsi ei ole todellakaan itsestäänselvää, että kaikkialla on muovinkierrätysastioita (case and point oma taloyhtiöni, ja jonka lähimmässä HSY kierrätyspisteessä ei edes ole muoviroskista). Olin todella pettynyt tekemääni valintaan, mutta päätin kuitenkin käyttää tabletit loppuun, kun vahinko oli jo tapahtunut.

Opin tästä olemaan vielä tarkempi ostovalintojeni kanssa. On todella harmillista, että ympäristöystävälliset ja ekologisia vaihtoehtoja tuottavat yritykset käyttävät ympäristölle haitallisia pakkausmateriaaleja. Mielestäni juuri näiden yritysten tulisi olla ensimmäisten joukossa tukemassa vihreämpien pakkausmateriaalien tuotantoa. Se olisi mielestäni brändikehityksenkin näkökulmasta fiksumpaa.

Tabletithan toimivat hyvin, mutta kaatopaikkajätettä kertyi. Aloin siis etsimään zero waste vaihtoehtoja ja selvisi, että vanha kunnon ruokasooda pelastaa päivän. Noissa Ecoverinkin tableteissa on käytetty ruokasoodaa, joten päätin kokeilla sitä astianpesuaineena. Ja tulokset olivat samat kuin kaupan tableteilla.

Nykyään, jos pesen astioita astianpesukoneessa, niin täytän pesuaineluukun ruokasoodalla ja laitan koneen päälle. Astiat puhdistuvat kyllä täysin, enkä enää palaa kaupan tabletteihin. Pesukoneeseen kannattaa, veden kovuudesta riippuen, laittaa muutaman kerran vuodessa mukaan pesusuolaan putkien putsaamiseksi. Pesusuolaa myydään pelkästään pahviin pakattuna, eli se on zero wasteajalle sopiva vaihtoehto. Muuten pesuaineeksi riittää pelkkä ruokasooda.

Suosittelen kaikki astianpesukoneenomistajia kokeilemaan pesua pelkällä ruokasoodalla. Minulla on viinilaisehin jäänyt muutamia pisaroiden jälkiä pesun jälkeen, mutta ne ovat lähteneet ihan pelkällä liinanpyyhkäisyllä. Suosittelen myös kokeilemaan ruokasoodaa pohjaanpalaneiden pannujen ja kattiloiden kuuraamiseen. Sen kun antaa soodan hetken vaikuttaa kostean pohjan päällä ja sitten kuuraa. Minulla on pahimmatkin mustat kohdat lähteneet teräksisistä pannuista. Netistä löytyy myös monia reseptejä kotitekoisille tiskiainetableteille esim. Pinterestistä kun hakee sanoilla ”homemade dishwashing tablets”.

Ruokasooda on kyllä tänä päivänä yksi zero waste -elämäntyylin peruskivistä. Kannattaa siis aina pitää yksi purkillinen sitä keittiössä/siivouskomerossa. Jos satut löytämään ruokasoodaa jostain pakattuna pelkästään pahviin tai paperiin niin kommentoi alle tai laita viestiä Facebookissa!

Aurinkoista sunnuntain jatkoa!


When I moved into my new apartment that has a dishwasher, I countered a new zero waste problem – what to use as dishwashing tablets. Everything in stores seemed to come packed in plastic, until I found these Ecover Dishwashing tablets. Because they were a more environmentally friendly alternative to those chemical-filled ones, and because the package boasted on its ”recyclableness”, I decided to splurge on this 25-pack of dishwashing tablets that cost almost 3 times more that conventional alternatives. 

When I came home and opened the box, my heart sank. The tablets came individually wrapped in plastic which made no sense to me. When I read the package again I saw that the last sentence in the instructions mentioned that the sleeves are 100% recyclable. But It didn’t mention that they were made of pp05 plastic, which was the last thing I was expecting from a known environmentally friendly brand. But the damage was already done so I used those 25 tablets and generated 25 plastic wraps worth of landfill waste, and decided to find a truly zero waste solution. 

After a bit of Googling I found that, once again, baking soda would be the answer to my problem. I tried washing my dishes with only baking soda, and the results were fantastic. Apart from light streaking, nothing that a slight polish can’t handle, even glasses became as clear as with conventional washing tablets. 

From now on I’m only going to be washing my dishes with baking soda, when I use my dishwasher, and with castille/marseille soap when I wash by hand. I urge all owners of dishwashers, who want to reduce their waste, to try this! When using this method you should, depending on the hardness of your local water, also use washing salt every few months along side of baking soda to keep your pipes from clogging up. 

And if you live in Finland and know where to get baking soda packed in 100% recyclable materials, please comment down below or message me on Facebook! 🙂

Have a great Sunday!

500 miljoonaa euroa vuodessa

Niin suuri summa rahaa lentää kaatopaikalle ruoan muodossa joka vuosi. Eikö olisi fiksumpaa vähentää hävikkiruokaa, kuin esimerkiksi leikata koulutuksesta? Ainakin kunnat ja valtio voisivat säästää roskien käsittelystä aiheutuvia kuluja, jos heittäisimme vähemmän syömäkelpoista ruokaa roskiin.

Itse olen saanut vähennettyä ruokahävikin määrää huomattavasti zero waste elämäntyylin myötä. Itsestään selväähän se on, että jos ei halua tuottaa roskaa niin ei halua heittää ruokaakaan roskiin. Mutta suurempi tekijä hävikin vähentämisessä on ollut se, etten osta enää ruokaa täyttääkseni jääkaappiani ja etten ole enää yhtä nirso ”parasta ennen” -päivämäärien suhteen. Päätin tähän alle listata 15 vinkkiä siitä, miten omaa ruokahävikkiä voi alkaa vähentämään jo tänään:

  1. Selvitä miten ruokasi kasvatetaan ja valmistetaan: nopeatahtisen ja mukavuudenhaluisen elämäntyylin myötä olemme ottaneet etäisyyttä ruoan tuotantoprosessiin. Kun emme tiedosta mitä resursseja ruoan valmistus on vaatinut, emme välitä yhtä paljoa sen pois heittämisestä. Selvitä mistä jauhelihasi tulee ja miten se on saapunut lähikauppaasi, selvitä missä vihanneksesi kasvavat ja mitä kaikkea viljelijän täytyy tehdä saadakseen ne myytyä. Opittuani enemmän ruoantuotannosta opin myös arvostamaan raaka-aineita enemmän. Se saa minut myös välttämään ruoan pois heittämistä, sillä samalla heitän pois kaiken työn jonka tuottaja ja luonto ovat tehneet.
  2. Suosi kasvipohjaista ruokavaliota: liha- ja maitotuotteet pilaantuvat huomattavasti nopeammin kuin kasvipohjaiset vastineet/vaihtoehdot. Kasvikset ja hedelmät on sitä paitsi helpompi käyttää vielä johonkin, vaikka ne olisivat nuutuneet tai mustuneet
  3. Pysähdy ja mieti ennenkuin avaat roskiksen: kun olet heittämässä jotain biojätteeseen pysähdy ja mieti, että voisitko käyttää sen kastikkeenlopun tai nahistuneen porkkana vielä johonkin. Esimerkiksi sipulin kuoret ja muut vihannes- ja eläinrippeet voi käyttää liemien keittämiseen ennen kuin ne heittää pois.
  4. Osta tehosekoitin: tekemällä smoothien tai sosekeiton saa käytettyä pois tummuneet banaanit, nuutuneet salaatinlehdet, jne.
  5. Älä mene kauppaan ennen kuin olet käynyt keittiön läpi: tarkista mitä kotoa jo löytyy ja tee ruokalista, ettet osta ruokaa turhaan.
  6. Suosi kuivattuja aineksia tuoreiden sijaan: kuivatut linssit, pavut ja soijarouhe kestävät kauemmin kuin esim. liha.
  7. Pakota itsesi kokkaamaan, opit kyllä rakastamaan sitä: ruokahävikin vähentäminen vaatii hieman aivo- ja fyysistä työtä. Sitä paitsi ruoka maistuu paremmalta, kun se on itse tehtyä (ja arvostat sitä enemmän)!
  8. Hyväksy hieman hitaampi elämäntyyli – osittain: ruoan ei aina tarvitse valmistua alle 30 minuutissa. Ota tavaksi suunnitella viikon ruokia hieman etukäteen ja nauti ruoanvalmistushetkestä.
  9. Opi olemaan sinut puolityhjän jääkaapin kanssa: tiedosta jääkaappisi koko ja sisäistä, ettet tule kuolemaan nälänhätään ellei kaappisi ole täynnä eri vaihtoehtoja joka päivä. Monet kokevat valkoisen tilan jääkaapissa epämukavaksi, vaikka rakastaisivat sitä sisustuksessa. Opettele rakastamaan jääkaappisi tyhjiä hyllyjä!
  10. Tee viikkokohtainen suunnitelma: suunnittele mitä ruokia voisit valmistaa  viikon aikana ja osta sen mukaan
  11. Meal prep: tee kerralla ruokaa useammalle päivälle ja säilytä valmiita annoksia jääkaapissa. Tällöin ei tarvitse edes laittaa ruokaa joka päivä! Itse meal preppaan aamiaiset, lounaat ja illalliset ainakin neljälle päivälle viikossa.
  12. Älä osta turhaa: monesti ostamme ruokaa vain sen takia, että meillä olisi mahdollisuus syödä sitä, jos alkaa tekemään mieli. Tiedosta tämä, ja jätä ylimääräiset ruoat hyllylle. Voit aina hakea ne, JOS alkaa tekemään mieli.  Sitä paitsi lompakkosi ja roskiksesi kiittää!
  13. Älä ole nirso: jos ruoka ei haise, näytä tai maistu pahalta, se on syötävää. Jos idea tummuneesta banaanista ei miellytä, hyppää kohtaan 3.
  14. Käy jääkaappi läpi pari kertaa viikossa: jos sinulla on jääkaapissa paljon eläinperäisiä tuotteita, katso mitkä pahenevat ensin ja syö ne alta pois. Suunnittele myös ruoanlaitto sen pohjalta mitä sinulla on jo jääkaapissa.
  15. Älä kuori vihanneksia: kuoret ovat syötäviä ja niissä on paljon kuituja ja muita hyviä hivenaineita. Kasvit käyttivät paljon luonnonvaroja kasvattaakseen ne, niin miksi sinä heittäisit ne pois?

Allla vielä loistavia dokkareita ja videoita aiheesta:

Food Matters (Netflix), Cowspiracy (Netflix), Live and let live (Netflix), Forks over knives (Netflix), Terra (Netflix), Cooked (neljän jakson sarja, Netflix), Sustainable (Netflix)


500 million euros worth of food is thrown away every single year in Finland only. Food waste is also one of the biggest polluters in the world: if all the food waste in the world would be its own country it would come in third after China and the US in green house gas emissions. 

I’ve managed to cut back on my personal food waste a lot since starting to aspire towards a zero waste lifestyle. Here are my 15 tips on how you can start minimizing your food waste today: 

  1. Learn where your food comes from and how it’s produced: when you realize what it takes to get that stake or avocado on your plate, you’ll think twice about throwing it away. 
  2. Go vegan – at least part time: meat and dairy spoil way faster than vegetable based alternatives. Veggies and fruits can also be used for something else way easier, even if they’ve gone a bit mushy or look a little unapetizing. 
  3. Stop and think before you throw something away: if it’s not moldy or rotten, you can probably use it for something else. Example: your vegetable peelings and meat scraps to make stock/buillon
  4. Get yourself a blender: use those wilted leafy greens and blackened bananas to make a healthy smoothie. Works also for soups made of leftovers.
  5. Don’t go to the grocery store before checking what you have at home: why spend money on something you already have?
  6. Choose dried over fresh: stock up on dried legumes, rice, pasta, etc. They store for way longer than meat and dairy. Plus you’ll always have something to make in case you can’t make it to the store.
  7. Force yourself to cook and learn to love it: minimizing food waste requires some thought and effort. Plus, when you make it yourself it tastes that much better (and you appreciate it more!)
  8. Accept a slower lifestyle – partly: you don’t have to alway be able to make food in 30 minutes or less. Start planning your meals and enjoy the cooking process. It’ll make you stop and enjoy the moment, thus taking care of your mental health. 
  9. Love your half-empty fridge: acknowledge the size of your fridge and that it doesn’t always have to be filled to the brim with different alternatives. Studies have shown that we get uncomfortable with white space in the fridge, even though we love it in our interior designs and so on. Embrace those empty shelves!
  10. Plan your weekly meals an buy ingredients accordingly
  11. Meal prep at least once a week: cook a bigger batch at one time and store it in portions so that you don’t have to cook every day. I meal prep my breakfasts, lunches and dinners for at least four days a week. 
  12. Don’t buy it if you don’t need it: many times we buy food only to have the option to eat it if we happen to feel like it later on. Acknowledge this and leave the unnecessary option on the store shelves. You can always go and get it IF you happen to crave it. Your trash can and wallet will also thank you!
  13. Stop being picky: if it doesn’t smell, look or taste bad, its probably still edible. If the idea of a black banana on itself grosses you out, check out tip number 3.
  14. Check your fridge 1–2 times a week: especially if you consume animal based products. Chen when they’re due and plan your meals accordingly. 
  15. Stop peeling your veggies: the peels are completely edible and contain tons of fiber and other good minerals. The plant had to use a lot of energy to produce the skin, why would you just throw it away?

Here’s also a list of inspirational and informative videos and documents on the subject: 

Food Matters (Netflix), Cowspiracy (Netflix), Live and let live (Netflix), Forks over knives (Netflix), Terra (Netflix), Cooked (neljän jakson sarja, Netflix), Sustainable (Netflix)