Nollahukka on kiertotalouselämäntapa

Tämä kirjoitus osa osa kolmen jutun kokonaisuutta, jossa kerron miksi otan eron roskapurkistani ja miten suhtautumiseni roskapurkkiin konseptina on muuttunut. Tässä kirjoituksessa kerron, mikä on Nollahukan uusi suunta.

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja kiihtyvä elonkirjon kato yhdistettynä väestönkasvuun uhkaavat dramaattisesti muuttaa meidän ihmisten tulevaisuutta tällä planeetalla. Tutkijat ympäri maailman ovat antaneet meille vai joitain vuosikymmeniä aikaa (jos edes sitäkään) reagoida tähän. Yhteiskuntamme kaikkien toimintojen pitäisi jo nyt toimia hiilinegatiivisesti planeetan kantokyvyn puitteissa, eli planetaaristen rajojen sisällä.

Pienet pilotit ja kokeilut eivät enää riitä. Näiden valtavien haasteiden selättäminen vaatii laajasti skaalattavia ratkaisuja niin ehkäisyn kuin sopeutumisen muodossa. Varsinkin, kun valtiot eivät ole vieläkään saaneet keskenään sovittua yhteisistä pelisäännöistä päästöjen vähentämiseksi Pariisin ilmastosopimuksen mukaan. Nollahukka ei nykymuodossaan ole laajasti jalkautettavissa oleva ratkaisu. En usko, että jätteettömyyteen pyrkiminen lopullisena tavoitteena on asia, joka voisi yksilöiden toimesta toteutua yhteiskunnassamme tieteen osoittamassa ajassa. Koen, että on aika vaihtaa näkökulmaa jätteettömyystavoitteesta kiertotalouden mukaiseen toimintaan. 

Nollahukka on tästedes kokeilu siitä, miltä kiertotalous voisi näyttää arjessa.

Alla wikipediasta napattu määritelmä kiertotaloudelle (korostukset ovat minun tekemiäni):

Kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Usein tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuvalla älykkyydellä

Kiertotalouden suurin arvopotentiaali ei ole materiaalivirroissa tai jätteessä. Niitä arvokkaampia hyödyntämistapoja ovat muun muassa laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus. Lähtökohtana tulisikin olla arvon mahdollisimman tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy, ei siis jätteen määrällisesti mahdollisimman suuri hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana

Kiertotalouden tausta-ajatuksena on, että ihmiskunta ei pysty käyttämään loputtomasti neitseellisiä luonnonvaroja, vaan tarvitaan viisaampaa resurssien käyttöä ja siirtymistä pois lineaarisesta ”take-make-waste”-mallista. Ylikulutus, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Vaikka kiertotaloudella on vahvat ympäristö- ja ilmastoperusteet, se kytkeytyy vahvasti mm. talouskasvun mahdollisuuksiin, työpaikkojen luomiseen, digitalisaation hyödyntämiseen sekä yksityiseen kulutukseen ja julkisiin hankintoihin.

Olen neljän vuoden ajan keskittynyt selvittämään mitä kaikkea yksilön täytyy tehdä välttääkseen roskan ja turhan kierrätettävän materiaalin aiheutumista. Iloinen uutinen on, että on todella paljo asioita, joita voimme tehdä niin halutessamme. On kuitenkin mielestäni aika kääntää katsetta myös siihen mitä yhteisöt, järjestöt ja yritykset voivat tehdä sen eteen laajemmin – miten vähähiilinen jätteettömyys voisi tapahtua seurauksena siitä, miten yhteiskuntamme toimii sen sijaan, että se olisi asia jota me yksilöinä pyrimme toteuttamaan. Sen ei pitäisi olla asia, joka on vain etuoikeutetuille mahdollista toteuttaa omasta tahdostaan, vaan asia joka on seuraus siitä miten yritykset, julkinen sektori ja me ihmiset toimimme arjessa.

Haluan selvittää miten voisimme muuttaa toimintatapojamme edistämään kestävämpää elämäntyyliä mahdollistavan toiminnan skaalautumista, jotta voisimme Suomena ja Pohjoismaina oikeasti toimia edelläkävijöinä, globaalin muutoksen suunnan näyttäjinä.

Zero waste -elämäntyylin ja kirjani opit pätevät yhä. Zero waste on mielestäni erinomainen tapa haastaa itseään tarkastelemaan omia kulutustottumuksiaan ja kyseenalaistamaan sitä, miten oikeasti haluaa elää. Lue täältä lisää siitä miten roskapurkki on mielestäni hyvä haaste, muttei tarkoituksenmukainen kestävämmän elämäntavan tavoite.

Kulutuskriittisyyden lisäksi haluan Nollahukan avulla alkaa edistää kestävän kehityksen ja kiertotalouden mukaisesti toimivaa yritystoimintaa. En usko, että tulemme (ainakaan vielä hetkeen) siirtymään yhteiskuntaan, jossa valtaosa valmistaa tarvitsemiaan hygienia- ja siivoustuotteita sekä laittaa suurimman osan ruoastaan kokonaan itse, saati sitten kasvattaa osan ruoastaan. Ruoankulutustottumuksemme eivät myöskään muutu ellei jotain dramaattista tapahdu. Kaikkea tarvitsemaansa ei voi hankkia käytettynä sillä sitä ei löydy second handina, emmekä voi olettaa toisten muuttavan mieltymyksiään ja makuaan esimerkiksi vaatteisiin ja sisustustuotteisiin (vaikka olenkin sitä mieltä että jokaisen tulisi tarkastella kulutus- ja makutottumuksiaan kriittisesti nähdäkseen mikä todella tekee onnelliseksi ja mikä on markkinoijien luomaa kuvitelmaa siitä).

Koen, että on aika kääntää katsetta enemmän kohti toimijoita, jotka mahdollistavat kestävämpää elämäntyyliä ja kiertotalouden mukaisia valintoja. Samoten miettiä millaisella toiminnalla—oli se sitten kansalaistoimintaa järjestöissä, naapurusto- tai kaveriporukoissa, tai alkamalla yrittäjäksi tai yrityksen sisäiseksi aktivistiksi—voisimme kukin tahoillamme edistää laajemmin levitettävien ratkaisumallien kehittämistä ja leviämistä.

Tästedes tulen jakamaan Nollahukan kautta enemmän kiinnostavia esimerkkejä kiertotaloutta ja kestävää elämäntyyliä sekä yhteiskuntamuutosta edistävistä toimijoista ja keskittyä siihen, millainen kiertotalouden mukainen elämäntyyli voisi olla helposti levitettävissä koko Suomeen.

Mitä mieltä olet tästä suunnanmuutoksesta?

-Otso

Roskaton piknik

Olipa mukavaa käydä pitkästä aikaa piknikillä, vaikka ehdinkin suurinpiirtein vain piipahtamaan paikan päällä. Zero Waste Finland ry järesti eilen ensimmäsitä kertaa roskattoman piknikin, jonne oli kaikille avoin kutsu. Oli aivan mahtavaa päästä tapaamaan uusia tuttavuuksia ja muita, joita Nollahukka kiinnostaa. Musta on upeeta, että ihmiset taustasta riippumatta voivat tulla yhteen nauttimaan kesäisestä sunnuntaista hyvän ruoan äärellä – ja vielä ilman turhaa roskaa! Paikalla olivat myös mm. Paula Trashless-blogista, Roskavallankumouksen Emilia ja Roskapuhetta, sekä ranskalainen Justine, joka on tullut takaisin Suomeen tehdäkseen dokumettiprojektia Zero Waste -elämästä. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaupunkikulttuurin ja jonkinlaisen “kansalaistoiminnan” lisääminen on alkanut kiinnostaa mua enenevissä määrin viime aikoina. Helsingissä on avoin Facebook ryhmä nimeltä Lisää kaupunkia Helsinkiin, jossa kaikki halukkaat voivat jakaa ja kommentoida kehitysideoita ja jakaa tietoa kaupungissa tapahtuvista hankkeista. Tavoitteena on lisätä korttelielämää, kivijalkaliikkeitä ja korttelipuistoja. Toinen tapa kehittää kaupunkikulttuuria on lisätä yhteisöllisyyttä asukkaille. Avoimen piknikin järjestäminen on yksi tapa tehdä sitä. Kiitokset Zero Waste Finlandille siitä, että olette uskaltaneet ottaa ensimmäisen askeleen ja alkaa järjestää erilaisia Nollahukka-arvojen mukaisia tapahtumia! Unohdan itse usein, etten ole yksin omien ympäristö- ja yhteiskuntahuolien kanssa. Meitä on monia, ja useampia kuin itse muistan aina kuvitella. Joukossa on voimaa, ja se huojentaa. Kunhan me vaan kokoonnumme yhteen, voimme saada aikaan suuriakin muutoksia!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nollahukka tarjoaa puitteet oman elämän ja myös yhteiskunnan muuttamiseen yksi askel kerrallaan. Meidän täytyy vaan rohkeasti alkaa puhua aiheesta, tehdä muutoksia ja tuoda niitä esille kaikissa elämän osa-alueissa. Me ollaan Ainon kanssa keskusteltu Herttoniemi Block Partyn ympäristötiimin kanssa siitä, miten roskien vähentämisestä festareilla voisi viestiä, ja mulla on agendalla järjestää Nollahukka-pihajuhlat naapureille sekä ystäville. On myös ollut hienoa lukea, että esimerkiksi Flow Festival on ottanut tavoitteekseen ilmastovaikutuksensa minimoinnin – tavoitteena on esim. pitää hiilijalanjälki nollassa ja käyttää 100% käytettyjä materiaaleja. Kaikki lähtee siitä, että vaan päätetään edes yrittää tehdä asioita eri tavalla. Toivon mukaan vastuullisemmalla sellaisella. (Flow festareilla voi myös bongata Nesteen Nolla-mökin, jonka sisällä voi käydä selaamassa mun kirjaa Zero Waste – jäähyväiset jätteille!)

Tapahtumissa voi positiivisella tavalla esitellä omaa arvomaailma muille, mikä toivottavasti herättää keskustelua ja pohdintaa. Vasta kun joku herättää ajatuksen jätteiden vähentämisestä (tai elämän yksinkertaistamisesta) ja sen hyödyistä toisen päässä, voi matka esimerkiksi kohti Nollahukkaa ja kestäväpää elämäntapaa alkaa. Eikä tapahtuman tarvitse olla iso – haasta sun kaverit auttamaan jätteettömien piha- tai puistojuhlien järjestämisessä, ja aseta synttärijuhlien tavoitteksi, että kaikki roskat mahtuvat pieneen lasipurkkiin! Mitä jos seuraavissa bileissä olisi teemana pukeutua käytettynä ostettuihin vaatteisiin 100% oman tyylin mukaan? Tai että kaikki lahjoittavat yhden oluen hinnan verran rahaa johonkin synttärisankarin valitsemaan hyväntekeväisyyteen? Mahdollisuuksia on lukemattomia!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta takaisin piknikiin. Mun valmistautuminen tapahtui hieman muiden kiireiden lomassa, ja tajusin ettei piknikille lähteminen juuri vaadi sen enempää ajattelua kuin arkeen valmistautuminen. Nämä asiat heitin reppuun:

  • Oman vesipullon
  • Termarin (just-in-case)
  • Lasirasian
  • Kangasliinan
  • Vahakääreeseen käärityn voileivän
  • Pussillisen herneitä
  • Uudelleen käytettävän istuinalustan

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikki mahtui mun käytettynä ostettuun Kånkeniin ja paikan päälle pääsi helposti pyörällä. Multa on usein kysytty, etteikö kaikki ne tavarat, joita mä kannan mukana vie hirveästi tilaa ja eikö laukku paina ihan liikaa. Vastaus tähän on, että vain kerran reilun kahden ja puolen vuoden aikana olen kironnut repun painoa, ja se oli silloin kun jouduin kantamaan kaiken lisäksi kolme kurssikirjaa ja läppärin kotiin, samalla kun lähdin viikonlopuksi pois kaupungista. Lyhyesti: ei paina laukku, eikä myöskään omatunto.

Vastuuvapauslauseke: tietysti laukku painaa tavaroiden verran enemmän, kuin ilman. Tarkoitan enemmänkin, ettei niiden tuoma pieni lisäpaino haittaa minua, sillä mukana kantamisesta aiheutuva “vaiva” on pienempi kuin saamani hyödyt: voin kieltäytyä jätteistä, säästän rahaa, en kannusta kestämättömiä käytäntöjä, ja saan elää omien arvojeni mukaista elämää. Ja painaisivathan nuo samat asiat kaupasta ostettuina ja muoviin käärittyinäkin, mutta vaan kauppakassissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä vielä muutama vinkki, jotka kannattaa pitää mielessä kun lähdet piknikille, rannalle, tai illanviettoon ulkosalle ruoan kera:

  1. Pakkaa mukaan tarvitsemasi kestotuotteet mitä tarvitset. Mukaan kannattaa ainakin ottaa juomapullo, kangasliina, omat aterimet, (kannellisia) astioita ja pusseja ruoalle ja kierrätettäville pakkauksille sekä tähteille. Myös uudelleen käytettävät pillit, mukit, kulhot ja lautaset voivat olla kiva lisä – pakkaa ne keittiöliinojen väliin välttyäksesi haavereilta. Liinoja voi sitten käyttää lian pyyhkimiseen ja likaisten astioiden käärimiseen.
  2. Valmista ruokia itse – ja suosi lähituotettuja kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Eläintuotteet pilaantuvat helpommin lämpimässä ja kuljetuksen aikana. Kasvikset, hedelmät ja marjat eivät juurikaan piittaa kylmäketjun katkeamisesta!
    • Tee voileivät pakkauksetta ostetusta kokonaisesta leivästä. Niitä voi ostaa omaan pussiin useista paikoista, kuten Lidlistä, pienistä leipomoista ja suuremmista ruokakaupoista. Pakkaa voileivät kangaspusseihin, vahakääreisiin tai suljettaviin rasioihin. Vaihtoehtoisesti voit myös käyttää kompostoituvaa ruskeaa leivinpaperia. (Vinkki Töölöläisille: Helsinki Homemade Bakerystä Cygnaeuksenkadulla saa tuoreita ranskalaisia leipiä hintaan 2,5€! Tampereella Lentävänniemessä on Mikon Leipä Salen yhteydessä, mistä saa tuoreita leipiä alle kahdella eurolla.)
    • Osta sesongissa olevia hedelmiä ja kasviksia jotka eivät tarvitse suojapakkauksia: omenat, aprikoosit ja herneet voi tarjoilla sellaisenaan tai paikan päällä paloiteltuina. Vesimelonin voi halkaista paikan päällä ja jokainen voi syödä omalla lusikalla/sitä voi kauhoa tarjoilulusikalla jokaisen omaan mukiin. Valitse ensisijaisesti luomua – kuoret ja karat voi tarvittaessa kaivaa maahan jonkun puskan juurelle. Käytä kuitenkin myös omia astioita näiden kantamiseen lähimpään biojäteastiaan!
    • Osta tuoreita marjoja omiin pusseihin tai astioihin: pyydä torimyyjiä pakkaamaan mansikat, mustikat tai herneet suoraan omaan astiaan tai pussiin. Helpoin tapa on ojentaa litran astia ja kieltäytyä kauniisti kertakäyttöisistä pusseista. Tyhjä termari toimii hyvin tilapäisenä biojäteastiana karoille!
    • Valmista itse levitteet ja dipit: tee hummus, hernepesto tai öljy-balsamico -sekoitus kotona ja ota se mukaan uudelleen käytetyssä lasipurkissa. Eipähän tarvitse pelätä, että pakkaus lähtee karkuun tuulen mukana!
    • Leivo omat tarjottavat ja kanna ne mukana omissa kannellisissa astioissa. Ota tarvittaessa erillinen tarjoilulautanen tai kangasliinoja mukaan.
  3. Ota mukaan omat juomat ja suosi kierrätettäviä pakkauksia: pakkaa tarpeeksi vettä mukaan, keitä kahvi valmiiksi termariin, hauduta jäätee lasipulloon ja sekoita omat mehut kotona (esimerkiksi itse-tehdystä marjamehutiivisteestä). Jos haluat ostaa pullotettuja juomia, suosi 100% kierrätettäviä sellaisia. Alumiinitölkit ja mahdollisimman pelkistetyt metallikorkkiset lasipullot voi käytännössä kierrättää ikuisesti (vältä siis turhia muovietikettejä ja -korkkeja, jotka päätyisivät poltettaviksi) ja muista kierrättää ne. Mikäli haluat ostaa muovisia, niin osta mieluummin pari suurta pulloa kuin useamman pienemmän – tällöin aiheutat suhteessa vähemmän muovijätettä. Muista myös kierrättää muoviset pullot!
  4. Osta karkit, kuivatut hedelmät ja keksit omiin pusseihin. Kestopussi tai uudelleen käytetty paperipussi eivät aiheuta lisäkustannuksia punnittaessa. Hyvän tarjonnan löydät Punnitse&Säästä ja ItsPure -myymälöistä. Myös isommissa ruokakaupoissa on usein irtolaareissa karkkia ja pähkinöitä.
  5. Valitse vain 100% kierrätettäviä tai kompostoituvia pakkauksia, jos joudut varautumaan kaupan tarjontaan. Kaupoissa on jatkuvasti enemmän kompostoituvissa pakkauksissa myytäviä herkkuja. Muovisetkin pakkaukset voi tänä päivänä kierrättää ainakin Helsingissä ja Tampereella, kasvavissa määrin ympäri Suomea. Valitse syötävä ensisijaisesti pakkauksen mukaan – saatat yllättyä kun ostat jotain mitä et ole ennen kokeillut! Valitse yhdestä muovilaadusta valmistettuja pakkauksia ja tarkista pakkausseloste – varmista, että se kelpaa kierrätykseen kokonaisuudessaan! Ja muista tällöin seuraavakin vinkki →
  6. Ota mukaan ylimääräinen kangaskassi tai kestopussi kierrätettäville jätteille. Älä jätä mitään jälkeesi ja ota roskat omien astioiden kanssa mukaan kotiin putsattaviksi ja lajiteltaviksi. Lähtiessä voi tehdä ylimääräisen ekoteon ja poimia lähellä olevia roskia mukaan. Se minkä tuo luontoon, pitää myös viedä mukanaan. Eikä kukaan meistä ole liian hyvä poimiakseen myös muiden jättämiä roskia – sillä mitä enemmän roskia jossain on sitä suuremmalla todennäköisyydellä niitä heitetään sinne lisää. Kannustat siistimpää kaupunkielämää aktiivisesti poimimalla roskia (esim. ploggaamalla), ja toimit tietysti inspiroivana esimerkkinä niin nuorille kuin vanhemmillekin!
    • Tarkasta oman kuntasi jätehuollon ohjeistus roskien lajitteluun ja toimi sen mukaan. Esimerkiski pullojen palautuksen ja kauppareissun yhteydessä voi kierrättää jätteet suuremman ruokakaupan (esim. Prisma tai K-Citymarket) lajittelupisteellä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Onko sulla vielä jotain hyviä vinkkejä Nollahukka-piknikille valmistautumiseen? Kommentoi se alle!

Kuukausi ilman roska-astiaa

Kirjoitin pari viikkoa takaperin siitä, kuinka päätin tänä vuonna sanoa jäähyväiset sekajäteastialle, ja sen sijaan kerätä kaiken kaatopaikkajätteen erilliseen roskapurkkiin. Nyt on ensimmäisestä kuukaudesta selvitty ja on aika tehdä katsaus purkin uumeniin. Helpotuksekseni huomasin siellä vielä olevan jonkin verran ilmaa. Eihän tässä ole enää kuin 11 kuukautta tätä vuotta jäljellä!

27650568_10212364374558326_522612693_o

Mitä purkin sisältä sitten löytyy? No:

  • Vihannesten ja hedelmien hintatarroja (ei voi kierrättää niissä olevan liiman takia)
  • Luomusitruunoiden merkkitarroja (eivät kelpaa muovinkierrätykseen)
  • Lääkepakkauksia (muovin ja folion sekoitus ei ole kierrätettävä)
  • Desinfiointipyyhepakkaus (monikerroksinen muovi-, paperi- ja foliopakkaus)
  • Muovinen suojakääre (saattaa olla kierrätettävä, mutta taloyhtiössäni ei ole muovinkierrätysastiaa)
  • Muovipillejä (en tiedä mistä muovista ne on valmsitettu, joten kierrättäminen on vaikeaa)
  • Maustepurkin muoviosia ( sama, kuin muovipillien osalta)
  • Etikettejä uudelleen käytetyistä lasipurkeista (erilaiset materiaalit ja liimat estävät kierrättämisen)
  • Teipinpalasia yhdestä joululahjasta (teippiä ei voi kierrättää)
  • Muovinen kiinnike joululahjaksi saadusta pakkauksesta (sama, kuin muovipillien osalta)
  • Joululahjan mukana tullut logotarra (muovi ja liima estävät keirrätyksen)
  • Sim-kortti (en teidä mitä tehdä)
  • Ruumaan menneeseen matkalaukkuun kiinnitetty viivakoodiliuska (muoviosa ja liimapinta enstävät kierrättämisen)
  • Carry-on laukkuun kiinnitetty tarkastusliuska (sama, kuin yllä)
  • Lentolippuihin muovitarralla kiinnitettyjä tunnistelappuja (sama, kuin yllä)

Ilahduin siitä, että onnistuin kuukauden aikana kerryttämään näin vähän jätettä, vaikka olen muun muassa lentänyt ja muuttanut takaisin Suomeen. Vielä pari vuotta takaperin minulta kertyi helposti pussillinen viikossa tai kahdessa. Todistin itselleni, että jätettä voi välttää pienilläkin teoilla. Uskon, että niin voit sinäkin!

Haluan kuitenkin vielä tarkentaa, ettei tarkoitukseni tällä kirjoituksella ja havainnollistuksella ole haastaa sinua viemään jätteetöntä elämäntapaa niin äärin, kuin olen itse vienyt. Haluan vain näyttää, että jos yksi ihminen pystyy kuukaudessa aiheuttamaan näin vähän jätettä, voimme jokainen tehdä jotain vähentääksemme omaa osuuttamme. En voi painottaa liikaa sitä, että suuret muutokset vaativat aikaa: olen reilun kahden vuoden aikana asteittain ottanut käyttöön uusia toimintatapoja ja opetellut uusia rutiineja, joiden ansiosta voin tänään ajattelemattakin välttää turhaa jätettä arjessani. En vain aloittanut tätä projektia yhtenä uuden vuoden aattona. Kaksi vuotta sitten päätin alkaa tehdä muutaman paremman valinnan joka päivä:

  • kieltäydyn muovipusseista
  • kieltäydyn muovipulloista
  • kieltäydyn take-away kahvimukeista

Siitä kaikki lähti. Näiden muodostuttua rutiininomaiseksi osaksi arkeani, aloin tehdä muita helppoja muutoksia, kuten kaupallisen deodorantin vaihtaminen kotitekoiseen ja muovisen hammasharjan vaihtaminen bambuiseen. Keskittymällä siihen, mikä kullakin hetkellä tuntuu helpoimmalta teolta toteuttaa ja luontevimmalta seuraavalta askeleelta, voi helpoiten pysyä kestävään muutokseen johtavilla raiteilla.

Kaksi vuotta sitten en kyennyt edes ajattelemaan, että ottaisin roskapurkin käyttöön näinkin nopeasti. Pidin sitä pitkään tämän aatteen liian pitkälle viemisenä, mutta havahduinkin yksi päivä tilanteeseen, jossa se tuntui luonnolliselta jatkotavoitteelta matkallani kohti kestävämpää elämäntapaa.

Nollahukkaelämän ja Zero Waste -ajatuksen tarkoituksena ei ole velvoittaa sinua karsimaan omistuksiasi, kunnes sinulla on jäljellä vai kaikki tarpeellinen; säilyttämään ruokiasi kuvankauniissa lasipurkeissa tunnettujen instagrammaajien tapaan; tai alkaa kerätä sekajätettä lasipurkkiin niin kuin minä. Kyseessä ei ole ’kaikki tai ei mitään’ tai tietyn näköisen ja laatuisen elämäntavan tavoittelu.

Kyseessä on omien arvojen mukaan eläminen. Sen lisäksi kyseessä on asenteenmuutoksesta: meidän täytyy rohkeasti alkaa välittää teoistamme ja valinnoistamme enemmän. Meidän täytyy sisäistää se, että aripäiväisimmilläkin teoillamme on laajat vaikutukset ei vain meidän elämäämme, vaan myös muiden. Samalla täytyy myös hyväksyä se, ettemme aina voi tietää kaikkia näitä vaikutuksia tai punnita niitä tasavertaisesti. Mutta, meidän täytyy pyrkiä tekemään paras mahdollinen valinta sen ajan ja niiden resurssien puitteissa, mitkä meillä kullakin hetkellä on käytössämme. Ja se riittää, että yrität tehdä yhden paremman valinnan.

 Yksi parempi teko päivässä riittää.

Ja tällä toivotan sulle hyvää alkavaa viikonloppua!


A month without a trash bin

A month ago I bid adieu to the trash can in my kitchen. Since then I’ve been collecting all the trash that I’ve caused in my trash jar. You can see all the contents in the picture above, but here’s a quick recap:

  • Price and produce stickers
  • Medicine wrappers
  • Plastic wrapper
  • Plastic straws
  • Labels from repurposed glass jars
  • Pieces of plastic tape from one Christmas present
  • Few random plastic pieces from said present
  • An old SIM-card
  • Plastic luggage and ticket tags from flying

I was happy that I managed to only waste this little in one month, and I want to encourage you to see that it truly is possible to reduce the amount of trash we cause in our daily lives. You don’t have to take Zero Waste as far as I have, though. It’s not a case of ’all or nothing’. The most important thing is that you try to do your best with what you have and what you know.

Two years ago I started by deciding refuse all

  • plastic bags
  • plastic bottles
  • take-away cups

Back then I couldn’t have imagined being here today, with my own trash jar. For a long time I thought having a trash jar was taking this idea too far. Until one day I realized, that it felt like next, natural, step on my journey to more sustainable living. But the foundation to the decision was laid over a two year period, where I slowly adapted new routines and new ways of thinking step by step. And through this I realized one thing about changing your habits towards more sustainable ones:

One better choice a day is enough.

Hope you have a great weekend!

Kuinka kierrättää vähemmän

Näyttökuva 2018-1-25 kello 23.41.06(Kuva: Satu Pajuriutta / HS)

Me ihmiset ollaan kyllä outo laji. Me asetutaan jonnekin ja tuhotaan meidän elinympäristö niin, että joudutaan muuttamaan, vaan toistaaksemme saman syklin uudelleen.

Näin totesi naapurini kerran iltateellä, kun keskustelimme taloyhtiömme ylitsepursuavista roskiksista. Ajattelin samaa, kun luin uutisia Helsingissä ylitsepursuavista muovinkierrätysastioista, joita pormestari Vapaavuori kutsui jo skandaaliksi.

Yhdeltä kantilta on hienoa nähdä, että niin monet ihmiset ovat omaksuneet muovinkin kierrättämisen osaksi arkeaan. Se viestittää sitä, että moni haluaa tehdä konkreettisia asioita ympäristön kuormituksen vähentämiseksi.

Sitten taas toisaalta harmittelen sitä, että kierrätyksen lisäämisestä puhutaan ja sen eteen tehdään enemmän, kuin jätemäärän lähtökohtaisen vähentämisen eteen. Kierrättäminen on tärkeä asia, muttei riittävä ratkaisu meidän jäteongelmiin, kuten käy selväksi Helsingin seudun tapauksesta. Meidän täytyy aktiivisesti pyrkiä vähentämään kotona tuotetun jätteen määrää, jos haluamme oikeasti vaikuttaa positiivisesti kestävämmän tulevaisuuden kehittämiseen.

Mutta roska-astian äärellä seistessä tämä saattaa tuntua aika toivottomalta haasteelta. Elämästä aiheutuu jätettä. Siitä ei pääse oikein mihinkään, vaikka kuinka välttäisi muovipakkauksia ruokakaupoissa ja ostaisi kaiken käytettynä. Oon todennut tämän todeksi monta kertaa. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö me voitaisi elää tuottamatta turhaa jätettä. (Tässä kohtaa astuvat luontevasti kehiin nollahukkaelämän 5 K:ta, joista kirjoitin aikaisemmassa postauksessa.)

On olemassa useita konkreettisia asioita, joiden avulla voi vähentää arkista jätettä huomattavasti. Tässä alla on mun viisi vinkkiä siihen, miten voi kierrättää vähemmän:

  1. Lopeta pakkausten ostaminen ruokaostoksilla: ota käyttöön kestopussit tai osta hedelmät ja vihannekset ilman minkäänlaista pakkausta. Lado ne suoraan vaalla ja kiinnitä hintatarra yhteen niistä. Ainoa miinuspuoli on, että pakkaaminen kassalla vie ehkä 5 sekuntia pidempään.
  2. Osta kuiva-aineet uudelleen käytettäviin paperipusseihin tai kankaisiin kestopusseihin. Kahvinkin voi ostaa esimerkiksi vanhaan kannelliseen metallipurkkiin.
  3. Vähennä eläintuotteiden syömistä ja osta niitä omiin pakkauksiin supermarketin tuoretiskiltä tai kauppahallista. Olen itse ostanut kauppahallista esimerkiksi voita, kananmunia, tuoretta kalaa ja mätiä, ja S-Marketista salaattia ja valmisruokia omiin lasiastioihin.
  4. Kieltäydy vastaanottamasta ilmaisjakelua ja vaihda kaikki laskut e-laskuiksi.
  5. Käytä kaikki minkä voit uudelleen: valmista kangaspusseja ja rättejä kulahtaneista t-paidoista, korjaa rikkinäiset farkut, käytä tyhjiä lasipurkkeja kuiva-aineiden säilyttämiseen, ja käytä yksipuoliset tulosteet ostoslistojen tai muistiinpanovihkojen tekemiseen

Mikä on sun paras vinkki jätteen vähentämiseksi?


How to recycle less

Now that plastic recycling has been made available, it’s been encouraging to see how many have made it a part of their everyday lives. But on the other hand it has also highlighted the fact that recycling is a great place to start, but a bad place to stop (as can be seen from these images of recycling stations in the Helsinki area). We need to reduce the amount of trash we produce from the get-go.

But this might seem like Mission Impossible when standing in front of your garbage can. Living as a human being in today’s world means that you will produce trash. But, you can easily say goodbye to most, if not all, of the unnecessary waste that we so easily accumulate when going through our days. And it all starts from saying no and recycling less, so here’s my list of 5 tips on how to keep your recycling bin as empty as possible:

  1. Stop buying packaging when shopping for groceries: start using reusable bags or buy your fruit and veg loose.
  2. Buy your dry goods in reused paper bags or cloth bags. You can even buy freshly ground coffee in your own reused sealable tin can.
  3. Reduce the amount of animal products in your diet, and buy these products in your own containers. I’ve bought for example butter, eggs, fresh fish, salad and ready-made meals into my own glass containers at my closest market hall and at the meal-counter of my supermarket
  4. Refuse paper waste  by attaching a ”no commercial mail” sticker on your mailbox, and change to electronic billing
  5. Reuse and repair everything you can: make cleaning cloths and cloth bags out of old t-shirts, repair ripped jeans, use empty peanut butter glass jars to store dry goods, and use single sided print-outs to make shopping lists or notebooks

What’s your number one tip for reducing waste?