Vähemmän ja parempaa

”Niin mikä on nyt se kestävin pakkausvaihtoehto?” Merkittävää energiankäyttöä vaativat kierrätettävät alumiinitölkit, monikerroksiset erilaisista materiaaleista valmistetut kartonkipakkaukset, painavat ja energiaintensiiviset lasipullot, jotenkin kierrätettävä muovi? Tästä puhutaan paljon.

 

Netistä etsimällä löytää helposti lukuisia vertailuja, arvioita, blogikirjoituksia ja uutisia. Valmistajat kehuvat aina omiaan, tutkijat taas sanovat vastaan. Toisille esteettisyys taas merkitsee enemmän. Tässä kaikessa keskitytään materiaaliin, pakkaukseen itseensä. Vielä tärkeämpää olisi kuitenkin puhua sisällöstä.

 

les-routes-sans-fin-s-jYkllDGax18-unsplash(Kuva: Les routes sans fin(s))

 

Parin viime vuoden aikana on keskustelua pakkauksen sisällön merkityksestä hiilijalanjäljen kannalta herännyt myös täällä Suomessa. Tämä on hyvä asia. Pakkauksen hiilijalanjälki voi monesti olla vain murto-osan koko tuotteen hiilijalanjäljestä, miksi onkin hienoa miten monet ovat herättäneet keskustelua varsinkin ruokahävikin vähentämisestä. Itsekin olen hyväksynyt sen, että halutessani syödä terveys- ja ilmastosyistä kotimaista kasvisruokaa täytyy minun kuluttaa jonkin verran muovipakkauksia, vaikka kuinka haluaisin elää Nollahukka-tyyliin kuluttamatta erilaisia kertakäyttöpakkauksia. Onneksi ne ovat kokonaisuudessaan kierrätettäviä ja minulla on mahdollisuus niiden kierrättämiseen kotini lähellä. Omassa arvohierarkiassani terveellisen kasvisruoan syöminen menee muovipakkausten välttämisen edelle.

 

Mielestäni paras vaihtoehto olisi kuitenkin ostaa niin paljon kuin mahdollista pakkauksetta Nollahukkatyyliin. Se ei kuitenkaan vielä ole mahdollista – nyhtökauraa ja kotimaista tofua ei myydä bulkkilaareissa tai tuoretiskillä jauhelihan ja kanankoipien tapaan. Juomia ja muita nesteitä on myös hankala ostaa omaan pulloon monista eri syistä. Siirtymä bulkki- tai irto-ostamiseen vaatisi laajemman ostoskäyttäytymisen muutoksen meidän ihmisten keskuudessa, kun marssimme kauppaan kuluttajina. Meidän tulisi valmistautua suunnittelemalla omat ostoksemme suurin piirtein ja varautumalla niiden hankkimiseen kantamalla mukana erilaisia pusseja, astioita ja purkkeja. Kauppojen taas pitäisi mahdollistaa helpot, omien astioiden taaraamiset ja punnitukset sekä hygieeniset tavat säilyttää ruokaa irtona erilaisissa laareissa. Elintarvikeviranomaisten tulisi paremmin mahdollistaa tämä myös hygienianäkökulmasta ja lainsäädäntöä tarkentaa siihen, että ostajallakin todella on vastuu oman astian puhtaudesta ja että hän vastaa kylmäketjun rikkoutumisesta kotimatkalla. Utopiaa? Kyllä, mutta aion silti ostaa kaiken minkä voin pakkauksetta ja toivoa, että mahdollisuudet sille lisääntyvät tulevaisuudessa.

 

laura-mitulla-AvLyTUGW9Ug-unsplash(Kuva: Laura Mitulla)

 

Tarkoitukseni ei kuitenkaan nyt ole puhua eri pakkausmateriaaleista tai niiden ympäristövaikutuksista. Haluan nostaa esille asian, josta ei vielä keskustella tarpeeksi omasta mielestäni. Aihe joka on jatkuvasti pinnan alla, pulpahtelee vähän väliä esiin mutta tuppaa unohtumaan jo seuraavalla kauppareissulla ja viikonlopun ruokasuunnitelmia tehdessä.

 

Tuotteen tai minkään toiminnan hiilijalanjälki ei kerro koko totuutta siitä kuinka kestävästä vaihtoehdosta on kyse.

 

Nykyisessä ilmastokeskustelussa keskitymme paljon siihen, mikä eri asioiden hiilijalanjälki on. Tämä on hyvä asia. Mutta hiilijalanjälki ei kerro mitään tuotteen eettisyydestä tai vastuullisuudesta. Tämä on huono asia. Minulle kestävyys tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää vaihtoehto. Hyvä ohjenuora tähän on Kate Raworthin kehittämä donitsi.

 

Vihreät valinnat ja siirtymät eivät luonnostaan ole oikeudenmukaisia tai eettisiä. On tärkeää vetää raja näiden kahden asian, eli ekologisuuden ja eettisyyden välille. Meille Espanjassa kasvatetut tomaatit voivat olla ekologisesti parempi vaihtoehto, kuin Etelä-Suomen kasvihuoneissa kasvatetut tomaatit, kun käymme kaupassa keskellä talvea. Mutta eettinen vaihtoehto se ei välttämättä ole: jos tomaatit on poimittu orjatyöllä ja kasvatettu pitkissä muoviteltoissa, joita ei kierrätetä, onko oikeasti kyseessä ”parempi” vaihtoehto? (Lue lisää täältä)

 

Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä julkaistiin pitkä juttu Italian tomaatinviljelystä ja poimijoiden huonosta tilanteesta (Tässä samasta asiasta englanniksi ilman maksumuuria). Tomaatteja tuotetaan valtavia määriä. Paikalliset eivät enää lähde poimijoiksi, joten poimijoita saadaan ulkomailta. Kuten meilläkin on käynyt marjanpoiminnan kanssa. Purkki tomaattimurskaa maksaa meillä alle euron. Luomuvaihtoehto pikkuisen päälle. Voiko sillä hinnalla oikeasti maksaa elämiseen riittävää palkkaa poimijoille? Vastaus on ei. Silti me valitsemme useammin kahdesta vaihtoehdosta sen halvemman ja meno jatkuu seuraavanakin vuonna, vaikka paikallisia työehtosopimuksia ei kunnioiteta ja sertifikaatitkaan eivät enää oikein takaa eettistä tuotantoa. Tällöin pakkauksen hiiilijalanjäljellä ja kierrätettävyydellä alkaa mielestäni olla vieläkin pienempi merkitys tuotteen kokonaisvaikutuksen kannalta.

 

Tämä ongelma toistuu monien muidenkin ruoka-aineiden ja materiaalien tuotannossa ympäri maailman. Ongelma on meidän kaikkien syytä. Merkittävä syy sille miksi olemme tähän jamaan ajautuneet on se, että kulutamme asioita aivan liikaa. Kuluttamisella tarkoitan ostamiamme, käyttämiämme ja pois heittämiämme asiota. Ruoka on niin halpaa, ettei juurikaan tunnu missään heittää jääkaapin perälle unohtunutta, hieman nahistunutta ruokaa sekajätteeseen. Olemme myös hyväksyneet huonon laadun saadaksemme halpoja hintoja, vaikka pitkällä aikavälillä tämä vaihtoehto käy meille kalliimmaksi. Käymme mieluummin usein kaupassa ostamassa halpaa, sen sijaan että sijoittaisimme laatuun ja käyttäisimme aikaamme johonkin muuhun kuin shoppailuun.

 

bernard-hermant-z9AOxTYQBy4-unsplash(Kuva: Bernard Hermant)

 

Hiilijalanjälkeä ja sosiaalisia vaikutuksia pitäisi mielestäni alkaa tarkkailla yhdessä. Muuten meillä on vaarana sortua toteuttamaan ekologisesti kestävän siirtymän ihmisten hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien kustannuksella. Ei ole kestävää vaihtoehtoa, joka on hiilineutraali mutta polkee toisen oikeudenmukaista kohtelua ihmisenä.

 

Meidän tulee alkaa kuluttaa vähemmän ja paremmin.

 

Mitä sitten voimme tälle asialle tehdä? Meidän tulee alkaa kuluttaa vähemmän ja paremmin. Vanhaa, jo banaaliksi käyvää sanontaa ”köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa” ei voi toistaa liikaa. Kulutamme jo nyt enemmän kuin mitä ekosysteemi, jossa elämme kykenee vuodessa uusimaan. Köyhdytämme itseämme kulutuksellamme jatkuvasti; otamme pikavippejä hieman pidemmällä maksuajalla, mutta yhtä korkealla korolla. Samalla globaalin ihmisväestön odotetaan kasvavan – miten takaamme kestävän yhteiskunnan kaikille?

 

Meidän tulisi hyväksyä se, että ruokaan ja tarvitsemiimme kulutustarvikkeisiin palaa enemmän rahaa, jos haluamme että ne ovat sosiaalisesti ja ekologisest kestäviä. Ostaa kannattaa vain tarpeeseen, sillä turha ostaminen kuluttaa vain omaa kukkaroa, luonnonvaroja ja hukkaa aikaa. Voimme vaikuttaa tähän niin omilla ostosreissuillamme, kuin työpaikoillamme ja äänestäessämme.

 

Vähemmän ja parempaa.

 

-Otso

500 miljoonaa euroa vuodessa

Niin suuri summa rahaa lentää kaatopaikalle ruoan muodossa joka vuosi. Eikö olisi fiksumpaa vähentää hävikkiruokaa, kuin esimerkiksi leikata koulutuksesta? Ainakin kunnat ja valtio voisivat säästää roskien käsittelystä aiheutuvia kuluja, jos heittäisimme vähemmän syömäkelpoista ruokaa roskiin.

Itse olen saanut vähennettyä ruokahävikin määrää huomattavasti zero waste elämäntyylin myötä. Itsestään selväähän se on, että jos ei halua tuottaa roskaa niin ei halua heittää ruokaakaan roskiin. Mutta suurempi tekijä hävikin vähentämisessä on ollut se, etten osta enää ruokaa täyttääkseni jääkaappiani ja etten ole enää yhtä nirso ”parasta ennen” -päivämäärien suhteen. Päätin tähän alle listata 15 vinkkiä siitä, miten omaa ruokahävikkiä voi alkaa vähentämään jo tänään:

  1. Selvitä miten ruokasi kasvatetaan ja valmistetaan: nopeatahtisen ja mukavuudenhaluisen elämäntyylin myötä olemme ottaneet etäisyyttä ruoan tuotantoprosessiin. Kun emme tiedosta mitä resursseja ruoan valmistus on vaatinut, emme välitä yhtä paljoa sen pois heittämisestä. Selvitä mistä jauhelihasi tulee ja miten se on saapunut lähikauppaasi, selvitä missä vihanneksesi kasvavat ja mitä kaikkea viljelijän täytyy tehdä saadakseen ne myytyä. Opittuani enemmän ruoantuotannosta opin myös arvostamaan raaka-aineita enemmän. Se saa minut myös välttämään ruoan pois heittämistä, sillä samalla heitän pois kaiken työn jonka tuottaja ja luonto ovat tehneet.
  2. Suosi kasvipohjaista ruokavaliota: liha- ja maitotuotteet pilaantuvat huomattavasti nopeammin kuin kasvipohjaiset vastineet/vaihtoehdot. Kasvikset ja hedelmät on sitä paitsi helpompi käyttää vielä johonkin, vaikka ne olisivat nuutuneet tai mustuneet
  3. Pysähdy ja mieti ennenkuin avaat roskiksen: kun olet heittämässä jotain biojätteeseen pysähdy ja mieti, että voisitko käyttää sen kastikkeenlopun tai nahistuneen porkkana vielä johonkin. Esimerkiksi sipulin kuoret ja muut vihannes- ja eläinrippeet voi käyttää liemien keittämiseen ennen kuin ne heittää pois.
  4. Osta tehosekoitin: tekemällä smoothien tai sosekeiton saa käytettyä pois tummuneet banaanit, nuutuneet salaatinlehdet, jne.
  5. Älä mene kauppaan ennen kuin olet käynyt keittiön läpi: tarkista mitä kotoa jo löytyy ja tee ruokalista, ettet osta ruokaa turhaan.
  6. Suosi kuivattuja aineksia tuoreiden sijaan: kuivatut linssit, pavut ja soijarouhe kestävät kauemmin kuin esim. liha.
  7. Pakota itsesi kokkaamaan, opit kyllä rakastamaan sitä: ruokahävikin vähentäminen vaatii hieman aivo- ja fyysistä työtä. Sitä paitsi ruoka maistuu paremmalta, kun se on itse tehtyä (ja arvostat sitä enemmän)!
  8. Hyväksy hieman hitaampi elämäntyyli – osittain: ruoan ei aina tarvitse valmistua alle 30 minuutissa. Ota tavaksi suunnitella viikon ruokia hieman etukäteen ja nauti ruoanvalmistushetkestä.
  9. Opi olemaan sinut puolityhjän jääkaapin kanssa: tiedosta jääkaappisi koko ja sisäistä, ettet tule kuolemaan nälänhätään ellei kaappisi ole täynnä eri vaihtoehtoja joka päivä. Monet kokevat valkoisen tilan jääkaapissa epämukavaksi, vaikka rakastaisivat sitä sisustuksessa. Opettele rakastamaan jääkaappisi tyhjiä hyllyjä!
  10. Tee viikkokohtainen suunnitelma: suunnittele mitä ruokia voisit valmistaa  viikon aikana ja osta sen mukaan
  11. Meal prep: tee kerralla ruokaa useammalle päivälle ja säilytä valmiita annoksia jääkaapissa. Tällöin ei tarvitse edes laittaa ruokaa joka päivä! Itse meal preppaan aamiaiset, lounaat ja illalliset ainakin neljälle päivälle viikossa.
  12. Älä osta turhaa: monesti ostamme ruokaa vain sen takia, että meillä olisi mahdollisuus syödä sitä, jos alkaa tekemään mieli. Tiedosta tämä, ja jätä ylimääräiset ruoat hyllylle. Voit aina hakea ne, JOS alkaa tekemään mieli.  Sitä paitsi lompakkosi ja roskiksesi kiittää!
  13. Älä ole nirso: jos ruoka ei haise, näytä tai maistu pahalta, se on syötävää. Jos idea tummuneesta banaanista ei miellytä, hyppää kohtaan 3.
  14. Käy jääkaappi läpi pari kertaa viikossa: jos sinulla on jääkaapissa paljon eläinperäisiä tuotteita, katso mitkä pahenevat ensin ja syö ne alta pois. Suunnittele myös ruoanlaitto sen pohjalta mitä sinulla on jo jääkaapissa.
  15. Älä kuori vihanneksia: kuoret ovat syötäviä ja niissä on paljon kuituja ja muita hyviä hivenaineita. Kasvit käyttivät paljon luonnonvaroja kasvattaakseen ne, niin miksi sinä heittäisit ne pois?

Allla vielä loistavia dokkareita ja videoita aiheesta:

Food Matters (Netflix), Cowspiracy (Netflix), Live and let live (Netflix), Forks over knives (Netflix), Terra (Netflix), Cooked (neljän jakson sarja, Netflix), Sustainable (Netflix)


500 million euros worth of food is thrown away every single year in Finland only. Food waste is also one of the biggest polluters in the world: if all the food waste in the world would be its own country it would come in third after China and the US in green house gas emissions. 

I’ve managed to cut back on my personal food waste a lot since starting to aspire towards a zero waste lifestyle. Here are my 15 tips on how you can start minimizing your food waste today: 

  1. Learn where your food comes from and how it’s produced: when you realize what it takes to get that stake or avocado on your plate, you’ll think twice about throwing it away. 
  2. Go vegan – at least part time: meat and dairy spoil way faster than vegetable based alternatives. Veggies and fruits can also be used for something else way easier, even if they’ve gone a bit mushy or look a little unapetizing. 
  3. Stop and think before you throw something away: if it’s not moldy or rotten, you can probably use it for something else. Example: your vegetable peelings and meat scraps to make stock/buillon
  4. Get yourself a blender: use those wilted leafy greens and blackened bananas to make a healthy smoothie. Works also for soups made of leftovers.
  5. Don’t go to the grocery store before checking what you have at home: why spend money on something you already have?
  6. Choose dried over fresh: stock up on dried legumes, rice, pasta, etc. They store for way longer than meat and dairy. Plus you’ll always have something to make in case you can’t make it to the store.
  7. Force yourself to cook and learn to love it: minimizing food waste requires some thought and effort. Plus, when you make it yourself it tastes that much better (and you appreciate it more!)
  8. Accept a slower lifestyle – partly: you don’t have to alway be able to make food in 30 minutes or less. Start planning your meals and enjoy the cooking process. It’ll make you stop and enjoy the moment, thus taking care of your mental health. 
  9. Love your half-empty fridge: acknowledge the size of your fridge and that it doesn’t always have to be filled to the brim with different alternatives. Studies have shown that we get uncomfortable with white space in the fridge, even though we love it in our interior designs and so on. Embrace those empty shelves!
  10. Plan your weekly meals an buy ingredients accordingly
  11. Meal prep at least once a week: cook a bigger batch at one time and store it in portions so that you don’t have to cook every day. I meal prep my breakfasts, lunches and dinners for at least four days a week. 
  12. Don’t buy it if you don’t need it: many times we buy food only to have the option to eat it if we happen to feel like it later on. Acknowledge this and leave the unnecessary option on the store shelves. You can always go and get it IF you happen to crave it. Your trash can and wallet will also thank you!
  13. Stop being picky: if it doesn’t smell, look or taste bad, its probably still edible. If the idea of a black banana on itself grosses you out, check out tip number 3.
  14. Check your fridge 1–2 times a week: especially if you consume animal based products. Chen when they’re due and plan your meals accordingly. 
  15. Stop peeling your veggies: the peels are completely edible and contain tons of fiber and other good minerals. The plant had to use a lot of energy to produce the skin, why would you just throw it away?

Here’s also a list of inspirational and informative videos and documents on the subject: 

Food Matters (Netflix), Cowspiracy (Netflix), Live and let live (Netflix), Forks over knives (Netflix), Terra (Netflix), Cooked (neljän jakson sarja, Netflix), Sustainable (Netflix)