Zero waste aamiaisresepti

Aamiainen on lempiateriani, vaikka joudunkin usein syömään sen kiireessä. Viimeisen vuoden aikana olen kehittänyt suuntaa-antavan go-to zero waste aamupuuroreseptin, jonka variaatioita syön lähes päivittäin. Tämä on niin helppo ruoka, jonka voi nopeasti valmistaa aamutoimien yhteydessä. Resepti on mitoitettu niin, että siitä tulee useampi annos, eli yhtenä aamuna saat tehtyä aamiasen valmiiksi useammalle päivälle. Sitä paitsi kaikki ainekset saa ostettua ilman pakkausta esimerkiksi Punnitse&Säästä liikkeistä tai 100% kierrätettävissä pakkauksissa!

Keitän kattilallisen kerran tai kaksi viikossa ja annostelen sen valmiiksi tulevia aamuja varten. Puuroon saa myös käytettyä kauramaidon tekemisestä yli jääneen kaurasoseen. Teen yleensä kaura-kvinoapuuron proteiinipitoisuuden lisäämiseksi. Viime aikoina olen syönyt puuroa banaanin, kaakao-chia-siemenhyytelön ja hamppurouheen kanssa.

Puuro on todella helppo zero waste aamiainen ja sen lisäksi se on myös hyvin terveellistä. Kaura (ja kaurapuuro) on hyvin ravintorikasta: siinä on paljon tärkeitä vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja. Reilussa desilitrassa kaurahiutaleita on 51g hiilihydraatteja, 13g proteiinia, 8g kuitua ja ainoastaan noin 300 kcal. Kaura on siis yksi ravintorikkaimmista ruoista. Kaurassa oleva kuitu muodostaa sakean puuromaisen ”geelin”, joka on erittäin hyväksi ruoansulatukselle ja suoliston toimivuudelle sekä tasapainottaa ja alentaa kolesterolia Kaurassa oleva kuitu myös tasapainottaa verensokeria ja voi jopa alentaa sitä ylipainoisilla ja 2-tyypin diabeteksesta kärsivillä ihmisillä. Kaurapuuro on lisäksi täyttävää mikä voi auttaa painonhallinnassa. Tässä hyvä video, joka lyhyesti kertoo kauran suurimmista hyödyistä useiden tutkimusten pohjalta.

Lisään puuroon yleensä myös kurkumaa sen tulehdusta alentavien ominaisuuksien ja terveysvaikutusten takia. Kurkuma muun muassa alentaa elimistön sisäistä tulehdustilaa, parantaa aivojen ja sydämen terveyttä sekä auttaa ruoansulatusta.

Kuivatut hedelmät, kuten rusinat toimivat luonnollisina makeuttajina puurossa ja lisäävät makua. Pellavansiemenet lisäävät kuitupitoisuutta ja niissä on myös hyviä terveysvaikutuksia. Olen käyttänyt niitä sekä rouhittuina, että kokoinaisina.

Puuron lisukkeina tykkään käyttää pakastemarjoja, joita olen mummoiltani saanut. Viime syksynä minulla kävi myös tuuri, kun sain pelastettua noin neljä litraa pakastettuja puolukoita, jotka olivat jääneet yli kouluni oppilaskunnassa. Olen näin voinut siis käyttää marjoja koko talven zero waste -tyylillä.

Lisään joukkoon myös maapähkinävoita lisäämään makua, kermaisuutta ja hyviä rasvoja. Kahdessa ruokalusikallisessa maapähkinävoita on myös 8g proteiinia. Hamppurouhe on hyväksi ruoansulatukselle ja sekin sisältää 31g proteiinia /100g. Chia-siemenet ovat tunnettu superfood ja tykkään käyttää niitä juuri terveyshyötyjen takia. Niistä saa myös tehtyä hauskoja tuorehilloja, hyytellöitä ja vanukkaita, joita on kiva lisätä puuroon tai syödä yksinään. Chia-siemenet kannattaa kuitenkin aina muistaa liottaa vähintään 30min, sillä muuten ne imevät itseensä hyvin paljon nestettä ruoansulatuksen aikana kehossa ja voivat pahimmassa tapauksessa jäädä kuivina kiinni ruokatorveen.

Resepti (3–4 annosta)

Puuro:
1,5 l vettä/kasvimaitoa/sekoitus näitä
1 dl kvinoaa
1,5–2 dl kaurahiutaleita
(kauramaidon tekemisestä yli jäänyt kaurasose)
1–2 kourallista rusinoita
3 rlk pellavansiemeniä
1–2 tl kurkumaa
1 tl kanelia
ripaus suolaa
(1 omena)

Lisukkeet:
Pakastemarjoja / hedelmiä
Maapähkinävoita
Hamppurouhetta
Liotettuja chia-siemeniä
Hilloa

Jos käytät kaurasosetta, liuota se vetelämmäksi sekoittamalla sitä veden kanssa. Lisää muutama ruokalusikallinen vettä ja sekoita kunnes seos on vellimäistä koostumukseltaan. Jos lisäät omenan pilko se pieniksi kuutioiksi.

Kiehauta vesi ja lisää liuotettu kaurasose, kvinoa, rusinat, pellavansiemenet ja mausteet (ja omena). Laske lämpötilaa keskitasolle. Anna kiehua 5 min välillä sekoittaen. Lisää kaurahiutaleet ja sekoita. Anna kiehua 5–10 min lisää matalalla lämpötilalla kannen alla sekoittaen noin 2 min välein. Kvinoa-kaurahiutaleseos painuu yleensä pohjalle kiuhessa. Sekoittaminen estää seosta pakkaantumasta pohjaan.

Kun puuro on keittynyt yhteensä noin 10–15 min nosta pois lämmöltä ja anna vetäytyä kannen alla muutaman minuutin. Tarjoile mieleisten lisukkeiden kanssa ja annostele loppu valmiiksi astioihin tulevia aamuja varten. Anna puuron jäähtyä huoneenlämmössä muutamia tunteja (tai vaikka koulu-/työpäivän ajan). Säilytä jääkaapissa.

Omenaa, puolukoita ja maapähkinävoita.

Mansikka-chia-siemen tuorehilloa, maapähkinävoita ja kookoshiutaleita.

Päärynää, viikunahilloa, maapähkinävoita ja pekaanipähkinöitä.

Kertokaa kommenteissa millä lisukkeilla te söisitte puuroa!

---

GO-TO Zero Waste Breakfast

I’ve learned to love oatmeal during the past year and I’ve also come up with a basic recipe that can easily be changed to taste. Porridge and oats are incredibly nutrient dense and has tons of health benefits, check this video! I make an oat and quinoa porridge to increase my daily protein intake. I also add turmeric and flaxseeds for their health benefits as well as raisins (or other dried fruits) for sweetness and taste. The great thing is that all of these ingredients can be bought completely zero waste or in 100% recyclable packaging!

I usually top my porridge off with frozen berries or fruits, peanut butter, chia seed pudding and hemp seed meal to add flavor and more vitamins, minerals, antioxidants etc. I recommend you to do your own research on these super foods!

The frozen berries that I’ve used have been some that my grandparents have picked and frozen to me last summer + some that I’ve rescued from being thrown away, for example after dinner parties we’ve organized with the student union of my university.

Recipe (3–4 portions)

Porridge:
1.5l water/plant milk/mixture of
1 dl quinoa
1.5–2 dl oats
(oat mush left over from making oat milk)
1–2 handfulls of raisins (other dried fruits cut into small chunks)
3 tbls flaxseeds
1–2 tsp turmeric
1 tsp cinnamon
pinch of salt
(an apple)

Toppings:
Frozen berries/fruits
Peanut butter
Chia seed pudding
Hemp seed meal
Jam

Bring water to a boil and add quinoa, flaxseeds, raisins and spices (+ leftover oat mush dissolved in some water and apple cut into small chunks). Lower heat to medium and simmer for 5 minutes. Lower heat to low and add the oats while stirring. Cook for a further 5–10 minutes stirring every 2 minutes, until the porridge reaches desired consistency. Lift off the heat and let thicken for a further 5 minutes under a lid. Serve with desired toppings and portion rest into ready portions for following mornings. Let porridge cool in room temperature for a few hours, or for the time you’re in school/at work, and store in the fridge. Heat up or eat cold with desired toppings.

First picture: Porridge with frozen lingonberries, peanut butter and apple.
Second picture: Porridge with fresh strawberry chia seed jam, peanut butted and shaved coconut
Third picture: Pear, fig jam, peanut butter and pecans

Lately, as I’ve run out of my frozen berry stash, I’ve been eating my porridge with banana, cacao chia seed pudding and hemp seed meal.

Comment down below what your favourite porridge toppings are!

Advertisement

Muovista ruokaa

Elmukelmu, Tupperware ja muoviset kääreet. Ruokaa myydään ja säilytetään nykyään pelkästään muovin ympäröimänä, tai siltä ainakin tuntuu. Pakkausmateriaalina muovi suojaa ruokaa lialta, saasteilta ja se on halpa, kevyt sekä helposti muovattavissa. Muovi ei kuitenkaan ole biohajoavaa, eli jokainen sentti muovikelmua, ruokapakkausta ja Tupperware kulhoa tulee säilymään kaatopaikoillamme satoja, ellei tuhansia vuosia. Tämän lisäksi viime vuosien saatossa on tullut esiin, että muovi ei olekaan niin haitaton meille ihmisille, kuin olemme luulleet. BPA ja muut kemikaalit ujuttautuvat ruokaan ja sitä kautta elimistöihimme, ja mereen dumpatut micromuovit ja muut jätteet päätyvät meidän elimistöön ruokaketjua pitkin. (Tässä hyvä 4min lyhytdokkari)

Henkilökohtaisesti lopetin muoviin pakatun ruoan, muovikelmun ja muovisten ruokakippojen käytön opittuani niiden haitoista. Osallisena oli myös päätös pyrkiä zero waste -elämäntapaa kohti, jolloin kaikki ostamani ja omistamani asiat olisivat kierrätettäviä tai maatuvia. Lopetettuani kelmun käyttämisen olen säilyttänyt ruoantähteitä jääkaapissa lasipurkeissa, lautasella peitettynä tai ihan pelkältään. Kelmu tai muovipakkaukset ovat omasta mielestäni täysin turhia, sillä ruoka säilyy aivan hyvin ilmankin sitä. Laita ruoka kulhoon ja lautanen kulhon päälle. Siinä keraaminen ”kelmu”!

Pari viikkoa sitten löysin Ruohonjuuresta Bee’s Wrap mehiläisvahakääreitä, joihin olin jo aikaisemmin tutustunut netissä. Nämä kääreet ovat luonnonmukainen vaihtoehto elmukelmulle, jotka on tehty mehiläisvahasta, luomukankaasta, puuhartsista ja luomu jojobaöljystä. Ruohonjuuresta löytyy kääreitä yksittäisinä, sekä kolmen kappaleen paketissa.  Kolmen setti kustantaa 21,95€.

Kääreiden pakkaus on ohutta pahvia, joten se on täysin kierrätettävä. Ohjeiden mukaan kääreitä voi käyttää noin vuoden ajan, minkä jälkeen ne voi kompostoida. Käyttökertojen välissä kääreet voi pestä/huuhdella kylmällä vedellä ja tiskiaineella. Ne voi kuivattaa pyykin tavoin roikottamalla. Mehiläisvahakääreitä ei suositella lihan säilyttämiseen. Niitä ei myöskään suositella käytettävän kuumien ja lämpimien ruokien kanssa tai ruoan lämmittämisen yhteydessä. Maalaisjärjellä ajateltuna tämä on itsestäänselvyys, sillä mehiläisvaha sulaa lämmetessään.

Kääreet muovautuvat astian tai säilytettävän ruoan ympärille käsien lämmön avulla. Kuten kuvasta näkyy pitää kääre muotonsa sen jälkeen, kun se on muovattu astiaan sopivaksi.

Parin viikon kokeilun jälkeen voin sanoa, että nämä kääreet toimivat aivan yhtä hyvin kuin muovinen kelmu. Ruoan pinta ei kuivahda tai nahistu ja se pysyy tuoreempana pidempään, ilman BPA:a tai muita synteettisiä kemikaaleja!

Heivaa sinäkin Elmukelmu pois seuraavalta ostoslistaltasi ja kokeile näitä tai Abeego merkkisiä mehiläisvahakääreitä! Opiskelijabudjettiin sopivampi vaihtoehto on tietysti laittaa ruoka tyhjään lasipurkkiin tai peittää kulho lautasella.

Ruoka on parempaa ilman muovia!

---

Plastic, not so fantastic. Even doctors are advising people not to use plastic wrap! The chemicals in Saran wrap and plastic containers seeps into food, and that plastic makes its way back into our bodies even after we’ve ”disposed” of it. Plastic doesn’t decompose, at least for hundreds, if not thousands of years. In other words every single inch of plastic wrap or packaging that we’ve used, either sits in a landfill for centuries, or gets in to the sea, where fish eat it and then we in turn eat the fish. With all of that pollution, that ironically we’ve caused, it’s great to be on top of the food chain, right? (<- 4 minute short film on the issue)

After I learned about the negative effects of plastic, and as a part of my journey towards a zero waste life, I decided to try and quit it completely. Since quitting plastic I’ve been storing my food in glass jars, covered with plates or simply without any protection on it in my fridge. This has worked wonderfully for me so far and when I visited Ruohonjuuri, an eco store chain in Finland, I spotted another alternative.

I found these Bee’s wax wraps that caught my attention. I had seen them before online and heard some good reviews, so I decided to try them out. They’re produced in Vermont USA and they’re made from completely natural and organic materials and ingredients.

The wraps come packaged in a completely recyclable and zero waste friendly packaging, that’s made of cardboard/paper. It also gives clear instructions for how to care for and use the wraps (as seen in the pictures).

After trying them out for a couple weeks now, I can confidently say that they totally work! These, or the Abeego wraps, are a perfect natural and zero waste alternative to plastic wrap. A more student-budget-friendly alternative is to, of course, store your food in reused glass jars, or just by covering the food with another plate or bowl.

Food is so much better without plastic, don’t you agree?

Vaihe kaksi: lopeta deodorantin käyttö

”Miten hiki voi haista jo nyt, kun laitoin dödöö kolme tuntia sitten?!”

”Onks mulla ihottumaa kainaloissa?”

”Kuuluuko deodorantin kirvellä??”

Siinä muutamia ajatuksia, joita putkahteli mieleen viikoittain, ellei päivittäin, kun vielä käytin kaupan ja apteekin deodorantteja. Miehenä ei voi elää ilman antiperspiranttia. Tai näin ainakin ajattelin.

Kauppojen hyllyt notkuvat toistaan mahtipontisemmin mainostetuista deodoranteista, jotka lupaavat mm. ”72h ilman pisaraakaan hikeä tai hajua” ja ”yksi kerta viikossa riittää estämään hikoilun kokonaan!” Kokemuksesta voin sanoa, ettei kyllä yksikään kaupa vaihtoehdoista koskaan estänyt hikoilua tai hajua muutamaa kymmentä rapunaskelmaa pidemmälle.

Apteekin dödöt ovat sitten ihan oma luokkansa. Absolut Torr oli vakkaridödö parin vuoden ajan ja olin siihen tyytyväinen suurimman osan tuosta ajasta. Sitä tarvitsi käyttää kerran tai kaksi viikossa ja hikeä ei sitten tullut tippaakaan! Mutta silloin, kun unohdit käyttää sitä uudelleen viiden päivän jälkeen ja teho petti niin oli poikkeus, jos ei ohi kulkiessa kasvi nuutunut tai pikkulapsi kiljaissut. Ikävämpi oire, joka ilmeni vasta noin vuoden käytön jälkeen oli ihon halkeilu pysyvän ärsytyksen ja ihottuman seurauksena. Vaikka deodorantin sisältämä alumiini kätevästi esti hikoilun, niin ei sillä oikein muita hyviä puolia ollut.

Päätin luopua kokonaan kaupan dödistä tutustuttani zero waste –liikkeeseen ja nähtyäni Lauren Singering tekevän deodoranttinsa itse. Koin pienen AHAA-elämyksen, kun sisäistin, ettei minun tarvitse tyytyä siihen mitä isot yritykset tarjoavat markkinoilla, vaan voin tehdä itse itselleni sopivan vaihtoehdon. Plussaa oli myös luonnollisuus ja ympäristöystävällisyys. Tässä vaiheessa suurempi syy antiperspiranteista luopumiseen oli kuitenkin vielä pakkausmateriaalin karsiminen arjesta. En vakuuttunut mistään ekoliikkeiden luontaisista deodoranttikristalleista tai ekodödöistä, joita myytiin aivan liian korkeisiin hintoihin. Niinpä nappasin hetken Googlailun jälkeen ruokasoodan keittiönkaapista, kaadoin sitä pienempään purkkiin ja laitoin purkin suihkukaappiin. Seuraavana aamuna alkoi testaus.

Ruokasoodan hierominen kosteisiin kainaloihin tuntui aluksi hieman oudolta, mutta kyllä siihen parin päivän jälkeen tottui. Melkein välittömästi huomasin, että ruokasoodaa käyttäessä hiki ei alkanut haista päivän aikana läheskään yhtä nopeasti ja että hikoilukin tuntui vähentyneen toisin kuin normidödöjä käyttäessä. Ainoa miinus tässä vaihtoehdossa on se, että kuivuessaan ruokasooda alkaa varista kainaloista. Päivän päätteeksi oli ”hauskaa” ottaa paita pois housuista ja huomata soodapilven pöllähtävän housuille ja lattialle. Aamuisin lavuaarikin peittyi tuohon pölyyn. Sinänsä se ei haitannut, kun ruokasoodaa voi käyttää siivoukseenkin, mutta joka aamu ei tehnyt mieli alkaa jynssätä lavuaaria ja lattiaa.

Kun totesin, ettei ruokasooda ärsyttänyt ihoani, niin aloin testailemaan erilaisia versioita zero waste deodoranteista. Voittava kombinaatio oli:

• Ruokasooda
• Kookosöljy
• Maissitärkkelys

Tässä yhdistelmässä ruokasooda toimii hajujen neutralisoijana, kookosöljy rauhoittaa ja hoitaa ihoa sekä helpottaa levittämistä, ja maissitärkkelys antaa seokselle pehmeästi levittyvän ja kiinteämmän koostumuksen.

Vielä en ole saanut kehiteltyä tarkkaa reseptiä. Pieni purkillinen kestää helposti parikin kuukautta, eikä kertaakaan sekoitusta tehtäessä ole vielä tullut tarkkaan mitattua ainesten suhdetta. Tätä reseptiä on tullut kokeiltua nyt vasta kaksi kertaa viimeisen puolen vuoden aikana (koska se vaan on niin riittoisaa)! Viimeksi mittasin noin 0,75-1 dl sulaa kookosöljyä kulhoon, kaadoin joukkoon reilusti ruokasoodaa ja sekoitin, kunnes seos alkoi olla sakeaa ja hieman vetelää tahnaa. Lopuksi lisäilin pari teelusikallista maissitärkkelystä kerrallaan ja hieman lisää ruokasoodaa välillä sekoittaen, kunnes koostumus oli tasainen eikä valunut heti kokonaan pois sormelta. Hieman kuin vetelää hammastahnaa. Kun seoksella oli haluttu koostumus, laitoin sen hetkeksi jääkaappiin kovettumaan. Tämä estää kookosöljyn nousemisen pintaan. Kun seos on saanut hyytyä kertaalleen kylmässä, pysyy koostumus kiinteämpänä, mutta silti pehmeänä huoneenlämmössä. Vähän kuin huoneenlämpöinen kookosöljy, mutta helpommin levitettävä.

Tämä sekoitus on toiminut paremmin kuin yksikään aikaisemmin kokeilemani kaupan antiperspirantti tai deodorantti. Sen lisäksi se on halvempi, luonnollisempi ja ympäristöystävällisempi, eikä se sisällä terveydelle haitallisia aineita! Maissijauho tulee kierrätettävässä pahvilaatikossa, ruokasooda isossa paperipussissa ja kookosöljy uusiokäytettävässä lasipurkissa. Enää en tunne hikoilevani yhtä paljoa eivätkä kainalot ala haista oudosti makeille keinotekoisille parfyymeille muutaman tunnin käytön jälkeen. Nyt kainalot tuoksuvat päivän päätteeksi hieman kookokselle eikä paitojakaan tarvitse heittää pyykkikoriin heti yhden käyttöpäivän jälkeen!

Kun lähtee matkalle, voi seosta lusikoida pienempään purkkiin, jolloin se kulkeutuu mukana kätevämmin kuin isot muoviset putelit. Nyt saavat nuo pienet hotellista mukaan otetut hillo- ja hunajapurkit uuden elämän!

---

Som en man måste man bara leva med den verkligheten, att ifall du har köpt en för svag deodorant eller glömmer sätta på det på morgonen, så kommer du att lukta illa och dessutom förstöra dina kläder med samma. Det här lärs ut till unga pojkar i hemmet och i median. Sanningen är ju att svett luktar, men det som erbjuds på butikshyllorna är inte den enda lösningen.

Efter att jag lärde mig om Zero Waste rörelsen, beslöt jag mig för att helt och hållet sluta köpa deodorant som är förpackat i plast. Jag blev inspirerad av Lauren Singer och hennes korta filmklipp i vilka hon visar hur man med små åtgärder kan minska rejält på den mängd skräp som man producerar. Så istället för att köpa deodoranter som inte fungerade eller orsakade obehagliga sidoeffekter och dessutom producerade onödig skräp, började jag laga deodorant själv hemma.

Efter att ha Googlat lite lärde jag mig att med bikarbonat kan man effektivt neutralisera den lukt som orsakas av bakterier då vi svettas. Efter några månaders testande kom jag fram till att den bästa kombinationen av ingredienser för hemmagjord deodorant är: kokosolja, bikarbonat och majsmjöl. Tyvärr har jag ännu inte mätt de exakta mängderna av ingredienser då jag lagat deodoranten. De blandningar jag lagat hittills har innehållit ungefär 1dl smulten kokosolja som jag blandat med tillräckligt av bikarbonat, så att en lös kräm bildas. Efter det har jag lagt till majsmjöl och bikarbonat 1 tsk åt gången, tills en tjock sakta rinnande har bildats. Efter att jag blandat smeten ställde jag den i kylen tills den stabiliserat sig, dvs. hårdnat. Efter detta hålls deodorantens mjuka konsistens bra i rumstemperatur. Konsistensen blir ungefär som det av kokosolja i rumstemperatur, men mjukare och mera bredbart.

Jag kan ärligt säga att den här hemmagjorda deodoranten fungerar bättre än en enda som jag köpt från butiker eller apotek. Jag har märkt att jag inte svettas lika lätt och i stället för att lukta av syntetiska parfymer så doftar skjortan svagt av kokos vid slutet av dagen. Dessutom lagas den här deodoranten av ingredienser som kommer i återvinnbara paketeringar, samt innehåller den inga skadliga ämnen.

Inget onödigt förpackningsskräp, billigt, naturligt och utmärkt fungerande! Varför skulle man inte använda det?

---

As a guy I used to think that I couldn’t live without antiperspirants, until I started experiencing some nasty side effects of the conventional deodorants that I was using. An when I learned about the zero waste movement, I decided to start making my own deodorant from scratch. After a few months of testing different combinations I found that baking soda, coconut oil and corn flour made the best product. Having used it for over half a year now I can genuinely say that it works better than any conventional deodorant that I’ve ever used! And because of this I don’t have to wash my shirts after one day of use anymore. It’s also incredibly easy to take with you in those small single serving glass jars that hotels serve jam and honey from. The ones you take with you thinking ”these will be perfect next Saturday when I have friends over for brunch”, but, which often just end up sitting in the back of your pantry. Now you can repurpose them!

To make the deodorant I mix about 1dl of melted  coconut oil with baking soda and add corn flour (plus a little more baking soda) until I get a nice thick paste, which doesn’t immediately run off of your finger. Then, I put the mixture into the firdge in a jar, so that it sets and the coconut oil doesn’t start to separate. Afterwards, when the mixture has come to room temperature again, the consistensy resembles a slightly grainy whipped paste, and I just store it in room temperature.

This deodorant is natural, environmental, doesn’t have any harmful chemicals and works like a charm; who wouldn’t want to use it?!