Näin elät kestävämmin

Neljäkymmentätuhatta kiloa
joka vuosi.

 

Tuo on keskivertosuomalaisen vuosittainen materiaalijalanjälki. Lyhykäisyydessään se tarkoittaa kiloissa kaiken vuosittain kuluttamamme biomassan, fossiilisisten polttoaineiden, metallimalmien ja ei-metallimalmien summaa. Se on siis meidän elämäntyyliistä aiheutuva luonnonvarojen kulutuksen taso kiloissa.

 

Photo by Markus Spiske on Unsplash

 

Tuon 40 tuhannen kilon luokassa me suomalaiset olemme maailmanlaajuista kärkikastia, mutta sillä en lähtisi leveilemään toreille. Varsinkin, kun ekologisesti kestävä kulutus olisi 8000 kg/vuosi/henkilö. Se tarkoittaisi 80% vähennystä nykytasoon.

 

Tämä kirkasti minulle sen, ettei näitä suuria haasteita, joiden kanssa me kamppaillaan tiukkenevalla aikataululla, ratkaista keskittymällä yhteen materiaaliin tai ongelmaan kerralla. Meidän tarvitsee kokonaisvaltaisesti keskittyä vähentämään kulutustamme kieltäytymällä, karsimalla, käyttämällä asioita uudelleen, kierrättämällä ja kompostoimalla. Tämä haaste on myös niin suuri, ettemme me pysty sitä yksin kulutusvalinnoillamme ratkaisemaan – mutta kulutusvalintoja tekemällä voimme merkittävällä tavalla vaikuttaa tulevaisuuteemme. Kaikista näistä arkisista kulutusvalinnoista, niitä karsivista tavoista ja rutiineista kirjoitin kirjaani ”Zero Waste – jäähyväiset jätteille”. Ne mahdollistivat sen, että kaikki vuoden 2018 jätteeni mahtuivat 05l lasipurkkiin.

 

Photo by Jon Tyson on Unsplash

 

Mutta miten tuohon 8000 kilon vuositasoon voisi päästä? Onko se edes mahdollista? Kyllä, sanoo Michael Lettenmeier, joka väitöskirjassaan asiaa tutki. Monet teot voi tehdä kaupan hyllyillä (esim. karsimalla ruokahävikkiä ja suosimalla kasvipohjaista ruokaa) ja niiden ulkopuolella (eli olemalla kävelemättä sisään ostamaan mitään), mutta suuret vaikutukset tulevat rankemmista toimista: esim. remontoimalla kodista energianeutraalin tavalla, joka ei lisää materiaalikulutusta nykyisestä, asumalla pienemmin (20 m2/henkilö), karsimalla liikkumisen materiaalikuormaa 200g/km (hieman nykytason julkisen liikenteen ja pyöräilyn materiaalikuormaa tehokkaampi taso) ja matkustamalla 10 000km/vuosi, jne. Kaikki teot ovat kuitenkin asioita joihin ainakin ne meistä, ketkä elämme keskivertoelämää tai hulppeammin pystymme. Se on tutkitusti todistettu.

 

Päivittäisessä elämässä on kuitenkin yksi asia, jonka avulla voi huomattavasti pienentää materiaalijalanjälkeään:

 

osta käytettyä.

 

Käytetyn tavaran ostaminen on aina ekologisesti kestävämpi vaihtoehto materiaalijalanjäljen osalta. Samalla se myös tukee kehitystä kohti kierto- ja hyvinvointitaloutta. Yksilötasolla myös säästät rahaa samalla kun teet merkittävän ympäristöteon. Sama pätee uudelleenkäytetyistä ja kierrätysmateriaaleista valmistettuihin tuotteisiin (jos näiden käsitteiden ero kiinnostaa suosittelen lukemaan Outi les Pyyn kirjoituksen aiheesta täältä).

 

Olin esimerkiksi itse tänään ostamassa äitini pyynnöstä hänelle uutta silityslautaa ja -rautaa, mutta kaupassa vilkaisin vielä tori.fin läpi, ja löysin sieltä lähes käyttämättömän paketin pilkkahintaan. Samoten löysin meidän mökille valtavasti erilaisia keittiötarvikkeita Kierrätyskeskuksesta. Molemmat teot pienensivät omaa henkilökohtaista ja läheistenikin materiaalijalanjälkeä. Kierrätyskeskuksesta saa muuten aina ostosten yhteydessä tietää, kuinka monta kiloa materiaalia on säästänyt ostamalla käytettyä heiltä uuden sijaan. Kirjoitin asiasta aikaisemmin täällä.

 

Photo by Charles Etoroma on Unsplash

 

Jos siis haluat elää ekologisesti kestävämmällä tavalla, niin pyri ensisijaisesti karsimaan kuluttamistasi ja ostamaan kaikki tarvitsemasi second handina tai yrityksiltä, jotka tuottavat tarvitsemasi tavarat uudelleenkäytetyistä tai kierrätysmateriaaleista.

 

-Otso

Advertisement

Nollahukan visio tulevaisuudesta

Nollahukkatiimi kävi seuraamassa Sitran ja Demos Helsingin julkaisun: Hyvinvoinnin seuraava erä – Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, julkistamistilaisuutta. Kirjan on toimittanut Vesa-Matti Lahti ja kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2018.

 

Tilaisuus oli todella innostava ja inspiroiva sekä käsitteli kattavasti juuri niitä aiheita, joita Nollahukka pyrkii viestimään. Olemme kaikki tulevaisuuden tekijöitä tavalla tai toisella.

“Edistys on myös laajenevaa yhteistyötä”, s. 154.  Individualismin aika voisi hyvin olla jo ohitse. Rakenteilla olevaa Nollahukka-verkostoa edelsi kahden ihmisen oma taistelu ilmastonmuutosta vastaan arkielämässä ja nyt tämä taistelu nousi uudelle tasolle. Tästä lähin Nollahukka-tekstiä ja -sisältöä tuottaa parivaljakkona minä Otso Sillanaukee ja Aino Kämäräinen, kuten varmasti innokkaimmat seuraajat jo ovat huomanneetkin.

Kokonainen Elämä Edessä– ja Nollahukka-blogit auttoivat jäsentämään henkilökohtaisen arkemme ja elämäntyylimme muutosta, mutta nyt on aika kohota yksilötasolta yhteisöllisemmälle tasolle, yhdistää voimia, kerätä joukkoja ja saada Nollahukan sanoma laajempaan tietoisuuteen kuin mitä sitä yksin tekemällä saisi. Valjastamme yhteisöllisyyden voiman arvoihimme pohjaavan Nollahukka-ajatuksen moottoriksi.

Mitä Nollahukka sitten on ja miten se eroaa vaikkapa Zero Wastesta?

Meitä alkoi hieman kismittää kansainvälisen Zero Waste -liikkeen ajoittainen kaksinaismoralismi: roskia vältellään viimeiseen asti, mutta kauppaan saatetaan ajaa citymaasturilla ostamaan lihaa ja maitotuotteita omaan purkkiin. Meille Nollahukka tarkoittaa kaiken hukan välttämistä – jätteiden, turhan kuluttamisen, henkilökohtaisen hiilijalanjäljen ja negatiivisen ympäristövaikutuksen vähentämistä.

Samalla Nollahukka tarkoittaa meille läpinäkyvämmän, vastuullisemman ja yhteisöllisemmän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kehittämistä omien valintojen avulla. Nollahukka tarkoittaa meille tiedostavaa tietoon pohjautuvaa kestävämpää elämäntyyliä. Kirjoitin aiheesta kattavammin kirjassani Zero Waste – jäähyväiset jätteille (ostettavissa Akateemisesta, Suomalaisesta, Adlibriksesta ja e-kirjana Elisa Kirjasta). Meidän ajatusten samankaltaisuus selvisi yhden keskustelun aikana jolloin haastattelin kirjaani varten Ainoa. Ymmärsimme molemmat, että olemme samassa kohdin henkilökohtaista matkaamme ja tästä olisi hyvä jatkaa yhteistuumin eteenpäin.

Olemme yhdessä työskentelemällä alkaneet koota ympärillemme kasvavaa joukkoa erilaisia nollahukkatekijöitä ja tämä tie tuntuu todella oikealta. Hyvä aate ja tarkoitus on tehty kaikkien omittavaksi, yhdessä omistettavaksi.  Tätä ei yksi ihminen, henkilöbrändi tai yritys voi omistaa: ideologia tai aate on yhteinen ja muokkautuu jäsentensä näköiseksi. Näin tulevaisuutta tulee rakentaa, yhdessä kilvoitellen vanhoja kuluneita ja tuhoisia toimintamalleja vastaan, ei toisiamme vastaan.

Jokainen Nollahukasta, kestävämmästä elintavasta, elämän yksinkertaistamisesta kiinnostunut ja näistä arvoista käsin elämäänsä järjestävä ammattilainen, innokas tekijä, osaaja, jne., on tervetullut riveihin. Haluamme edistää avointa yhteisöllisyyttä. Aktiivisuutta on tiedon jakaminen, esimerkkinä toimiminen, tykkääminen ja seuraaminen, keskusteluun osallistuminen. Jokainen voi olla tekijä, kaikki mahtuvat mukaan.

“Hyvinvointi ei enää voi perustua luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Globaali kestävyyskriisi on jopa eksistentiaalinen haaste ihmiskunnalle, mikäli siihen liittyvät pahimmat uhkakuvat toteutuvat. Toisaalta, koska kestävyyskriisi on syntynyt ihmisen toiminnan seurauksena, ihmiset myös pystyvät sen ratkaisemaan, ainakin osittain. Ratkaisu on siirtyä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Kestävien ratkaisujen luomiseen ja käyttöönottoon on kuitenkin tartuttava nopeasti – on jo valtava kiire. Suomen etu olisi olla tässä edelläkävijä.” (Sitra & Demos Helsinki, 2018, s. 171.)

Hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymistä mahdollistavia asioita pitäisi tehdä ja ideoida, mutta mistä saamme joustavuutta tällaiselle tekemiselle tässä yhteiskunnassa? Elämämme tuntuvat jatkuvasti hektisemmiltä ja tietotulvan aallonharjalla pysyminen vaatii jatkuvaa työtä. Yhteiskunnallisesta muutoksesta puhutaan paljon, mutta entä me ihmiset yksilöinä? Mitä me omissa kodeissamme voisimme tehdä nopeuttaaksemme kestävän yhteiskunnan luomista?

Siihen Nollahukkaelämä tuo vastauksia: kulut pienenevät, arkeen ilmestyy enemmän aikaa, olennainen jää jäljelle, terveys paranee, hektisyyden tunne hellittää. Muutos ohjaa kuluttamisen oravanpyörästä vapaampaan elämään. Sellaiselle itsensä toteuttamisen kentälle, jossa työskentely eri aihepiireissä tapahtuu kestävältä arvopohjalta ja erilaisisten tulevaisuuden ajatusmallien pohjalta kuin tämänhetkinen kilpaileva ja kapitalismi. Tarvitsemme talouskasvua, mutta sen tulee toteutua eri tavalla kuin tähän mennessä. Nollahukka tarjoaa vaihtoehdon sille, miten laajamittainen yhteiskunnallinen muutos voidaan potkaista käyntiin jo tänään – miten jokainen meistä voi aloittaa oman kestävän tulevaisuuden tekijän matkansa vaikka heti.

– Aino & Otso

#MuovitonMaaliskuu on ohi – mitä jos sanoisit jäähyväiset muillekin jätteille?

Miltä sinusta tuntui vältellä kertakäyttömuovia kuukauden ajan? Yllättikö jokin asia helppoudellaan, ja tuntuiko jokin asia erityisen vaikealta? Kommentoi ajatuksiasi alle, niin saadaan kunnon keskustelu aikaiseksi!

Mutta entä mitäs tästä eteenpäin pitäisi tehdä? Muovia ja muuta roskaa päätyy edelleen meriin muualla maailmassa ja meillä polttouuneihiin, jotka eivät ole ongelmattomia. Mitä jos sanottaisiin yhdessä jäähyväiset kaikelle turhalle hukalle?

Tiesitkö, että keskivertosuomalainen tuottaa lähes 500 kg kaatopaikkajätettä vuodessa? Vain muutaman vuosikymmenen takainen niukkuus on vaihtunut tilanteeseen, jossa päivittäiset valintamme kuormittavat niin maapalloa kuin ihmisten kukkaroa ja terveyttä kestämättömällä tavalla. Suunta voidaan kuitenkin kääntää jälleen!

ZERO WASTE – JÄÄHYVÄISET JÄTTEILLE johdattelee lukijan kohti kestävämpää kuluttamista elämänlaadusta tinkimättä. Se tarjoaa katsauksen nollahukkaelämäntyyliin käytännönläheisten vinkkien ja omakohtaisten kokemusten avulla. Oman jätemäärän pienentäminen kotona, keittiössä ja kaupassa voi olla helppoa ja innostavaa!

Kuulostaako utopistiselta, paljon vaaditulta? Kaikkea ei tietenkään tarvitse muuttaa kerralla, eikä täysi roskattomuus edes ole mahdollista kaikille. Tärkeintä on muistaa, että pienilläkin muutoksilla kulutustottumuksissa on iso vaikutus siihen, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville.

P.S. Luettuasi tämän kirjan voit lahjoittaa sen eteenpäin jollekulle, jolle siitä
olisi iloa tai hyötyä. Loppuunkuluneen kirjan voit kompostoida, se on täysin
maatuva.  

En olisi voinut tämän ikäisenä uskoa kirjoittavani näitä seuraavia sanoja, mutta tässä ne tulevat: Minun esikoiskirjani on painossa ja julkaistaan alle kuukauden päästä 26.4! Se julkaistaan sekä paperi- että e-versiona. Fyysisessä kirjassa on käytetty pääsääntöisesti kierrätettyjä materiaaleja ja se on kokonaisuudessaan kierrätettävä ja kompostoitava. Kirja tulee olemaan myös saatavilla useissa kirjastoissa molemmissa muodoissa. Lisää tietoa löydät täältä.

Kirjassa käyn läpi kodin kaikki eri huoneet ja sen miten omaa ympäristövaikutustaan voi siellä alkaa minimoida. Kirjassa on käytännönläheisiä vinkkejä niin aloittelijoille kuin kokeneille ekoilijoille.

Olen niin innoissani tästä kirjasta! Uskon siinä olevan jotain innostavaa jokaiselle kestävästä kehityksestä ja ekologisuudesta kiinnostuneelle, mutta myös kaikille muillekin. Toimiihan se myös kiinnostavana katsauksena erityisen ja kasvavan kuluttajaryhmän ajatusmaailmaan.

Olen todella kiitollinen saamastani mahdollisuudesta jakaa tietämystäni kirjan muodossa. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, oli tämän kirja kirjoittaminen elämää mullistava kokemus. Ensimmäistä kertaa koen päässeeni pysähtymään omien ajatusteni pariin ja miettimään omaa elämääni sekä mitä toivon saavuttavani sen aikana. Kauan ajattelin, ettei tästä kirjasta varmaankaan tule mitään, ja että mikä vaikutus sillä voisi olla – olen kuitenkin vain yksi ihminen reilun seitsemän miljardin joukossa. Ymmärsin kuitenkin lopulta, ettei varautuneisuus ja toimettomuus johda mihinkään, etten itseäni rajoittamalla ja vastoinkäymisissä hiljenemällä voi saada mitään merkityksellistä aikaiseksi. Siksi tein päätöksen alkaa elää täysillä omien arvojeni mukaista elämää: irtisanouduin työpaikastani ja hakeuduin toiseen yliopistoon kiinnostustani vastaavaan maisteriohjelmaan oppiakseni lisää. Tulotasoni romahti (vaikka edelleen olen osa hyvin etuoikeutettua kansanryhmää), mutten ole katunut päätöstäni päivääkään. (Yksinkertainen elämäntyyli on auttanut huomattavasti suuresta elämänmuutoksesta selviämisessä.) Ymmärrän nyt, että muutos alkaa minun sisältäni, mistä se pulppuaa ja vaikuttaa ympärilleni. Elämällä rohkeasti omien arvojeni mukaista elämää, olen löytänyt uskomattomia mahdollisuuksia edistää itselleni tärkeitä arvoja yhteiskunnassa ja tukea muiden muutosprosesseja. En voisi toivoa mitään enempää. Kirjoitin yksilöstä ja muutoksen voimasta hieman enemmän aikaisemmassa kirjoituksessa, jonka löydät täältä.

Uskon edellä olevan välittyvän myös kirjani sivuilta. Toivon, että sinäkin voit löytää innon kokeilla uusia toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda meidän yhteiselle tulevaisuudellemme kestävämpi perusta. Tärkeintä ei ole täydellisyys, vaan jatkuva pyrkimys tehdä parhaansa. Arkisista ja pienistä asioista on helppo aloittaa. Itse olen tänään esimerkiksi keittänyt kahvin pressopannulla, poiminut koiranjätökset rikkinäisen paperipussin palasella ja siivonnut kylpyhuoneen etikan, ruokasoodan ja mikrokuituliinan voimalla.

Mitä sinä aiot tänään tehdä?