Salakavalaa muovia

Edellisessä asunnossani ei ollut tiskikonetta ja sen reilun kahden vuoden aikana käsintiskaamisesta kehittyi arkinen meditaatiohetki, josta opin nauttimaan. Jouduin tuon kahden vuoden aikana ostamaan yhden astianpesuainepullon, sillä edelliset asukkaat olivat loppusiivouksen yhteydessä jättäneen ison pullon tiskikaappiin ja opin olemaan säästeliäs sen suhteen. Luin joskus artikkelin, joka kertoi siivoojien käyttämistä nikseistä ja yksi niistä liittyi tiskiaineen riittoisuuteen. Vinkki kuului jotenkin, että ”sekoita tiskiainetta ja vettä suhteessa 1:8 suihkupulloon ja käytä seosta tiskatessa.” En ollut edes tajunnut, että suurin osa myytävistä tiskiaineista ovat kuin tiivisteitä, siis niin, että niitä voi laimentaa. Sain tällä niksillä vajaan litran tiskiainepullon riittämään reilun vuoden päivät!

Viime vuoden vaihteessa muutin uuteen asuntoon, jossa on astianpesukone muttei tiskikaappia. Ajattelin aluksi, että käytän konetta vain kun tiskiä kertyy paljon esim. vieraiden käydessä. Arjen kiireessä siitä tuli kuitenkin aikamoinen apuri, kun altaan viereen mahtuu ainoastaan rajallinen määrä astioita ritilän päälle kuivumaan. Ongelmaksi moudostui kuitenkin astianpesuaine.

Muuttaessani sain lahjaksi paketillisen konepesutabletteja, jotka tietysti tulivat pakattuna muoviin. Käytin ne loppuun ja etsin hetken ympäristöystävällistä vaihtoehtoa muoviin pakatuille tableteille. Halusin myös löytää mahdollisimman luonnollisen pesuaineen, joka ei sisältäisi synteettisiä kemikaaleja. Törmäsin lähiässässä Ecoverin astainpesutabletteihin ja pakettia syynätessä ne vaikuttivat hyvältä vaihtoehdolta, vaikka hinta olikin lähes kolminkertainen ”normaaleihin” tabletteihin. Ajattelin kuitenkin ”sijoittaa” tähän kalliimpaan vaihtoehtoon, sillä halusin tukea ympäristöystävällisempää pesuainetta.

Ecover oli entuudestaan tuttu brändi ja luottoni aineiden ympäristöystävällisyyteen oli kohdillaan. Olin myös aikaisemmin ostanut merkin yleispesuainetta omaan lasipurkkiin Ruohonjuuresta. Kotiin tullessa avasin paketin ja turhauduin suunnattomasti itseeni ja ostamaani tiskiaineeseen.

Tabletit ovatkin pakattuja muovisiin kääreisiin, jota en ymmärtänyt vaikka kuinka syynäsin paketin pikkuprinttejä kaupassa. Tuntui todella turhauttavalta maksaa noin 10 € 25 ympäristöystävällisestä astianpesutabletista, jotka salakavalasti tulevatkin muoviin pakattuina.

En tietenkään ymmärtänyt käyttöohjeita lukaistessa miettiä tuon käären 100%:a kierrätettävyyttä sen enempää. En ostohetkellä edes ymmärtää miettiä sitä, kun paketissa muuten puhutaan kartongin kierrätettävyydestä jne. Eihän ohjeissa valehdellakaan, kun muovin voi tänä päivänä kierrättää, mutta kuten olen aikaisemminkin jo kirjoittanut en usko sen prosessin kestävyyteen tarpeeksi halutakseni tukea muovin tuottamista ostovalinnoillani. Sitä paitsi ei ole todellakaan itsestäänselvää, että kaikkialla on muovinkierrätysastioita (case and point oma taloyhtiöni, ja jonka lähimmässä HSY kierrätyspisteessä ei edes ole muoviroskista). Olin todella pettynyt tekemääni valintaan, mutta päätin kuitenkin käyttää tabletit loppuun, kun vahinko oli jo tapahtunut.

Opin tästä olemaan vielä tarkempi ostovalintojeni kanssa. On todella harmillista, että ympäristöystävälliset ja ekologisia vaihtoehtoja tuottavat yritykset käyttävät ympäristölle haitallisia pakkausmateriaaleja. Mielestäni juuri näiden yritysten tulisi olla ensimmäisten joukossa tukemassa vihreämpien pakkausmateriaalien tuotantoa. Se olisi mielestäni brändikehityksenkin näkökulmasta fiksumpaa.

Tabletithan toimivat hyvin, mutta kaatopaikkajätettä kertyi. Aloin siis etsimään zero waste vaihtoehtoja ja selvisi, että vanha kunnon ruokasooda pelastaa päivän. Noissa Ecoverinkin tableteissa on käytetty ruokasoodaa, joten päätin kokeilla sitä astianpesuaineena. Ja tulokset olivat samat kuin kaupan tableteilla.

Nykyään, jos pesen astioita astianpesukoneessa, niin täytän pesuaineluukun ruokasoodalla ja laitan koneen päälle. Astiat puhdistuvat kyllä täysin, enkä enää palaa kaupan tabletteihin. Pesukoneeseen kannattaa, veden kovuudesta riippuen, laittaa muutaman kerran vuodessa mukaan pesusuolaan putkien putsaamiseksi. Pesusuolaa myydään pelkästään pahviin pakattuna, eli se on zero wasteajalle sopiva vaihtoehto. Muuten pesuaineeksi riittää pelkkä ruokasooda.

Suosittelen kaikki astianpesukoneenomistajia kokeilemaan pesua pelkällä ruokasoodalla. Minulla on viinilaisehin jäänyt muutamia pisaroiden jälkiä pesun jälkeen, mutta ne ovat lähteneet ihan pelkällä liinanpyyhkäisyllä. Suosittelen myös kokeilemaan ruokasoodaa pohjaanpalaneiden pannujen ja kattiloiden kuuraamiseen. Sen kun antaa soodan hetken vaikuttaa kostean pohjan päällä ja sitten kuuraa. Minulla on pahimmatkin mustat kohdat lähteneet teräksisistä pannuista. Netistä löytyy myös monia reseptejä kotitekoisille tiskiainetableteille esim. Pinterestistä kun hakee sanoilla ”homemade dishwashing tablets”.

Ruokasooda on kyllä tänä päivänä yksi zero waste -elämäntyylin peruskivistä. Kannattaa siis aina pitää yksi purkillinen sitä keittiössä/siivouskomerossa. Jos satut löytämään ruokasoodaa jostain pakattuna pelkästään pahviin tai paperiin niin kommentoi alle tai laita viestiä Facebookissa!

Aurinkoista sunnuntain jatkoa!

---

When I moved into my new apartment that has a dishwasher, I countered a new zero waste problem – what to use as dishwashing tablets. Everything in stores seemed to come packed in plastic, until I found these Ecover Dishwashing tablets. Because they were a more environmentally friendly alternative to those chemical-filled ones, and because the package boasted on its ”recyclableness”, I decided to splurge on this 25-pack of dishwashing tablets that cost almost 3 times more that conventional alternatives. 

When I came home and opened the box, my heart sank. The tablets came individually wrapped in plastic which made no sense to me. When I read the package again I saw that the last sentence in the instructions mentioned that the sleeves are 100% recyclable. But It didn’t mention that they were made of pp05 plastic, which was the last thing I was expecting from a known environmentally friendly brand. But the damage was already done so I used those 25 tablets and generated 25 plastic wraps worth of landfill waste, and decided to find a truly zero waste solution. 

After a bit of Googling I found that, once again, baking soda would be the answer to my problem. I tried washing my dishes with only baking soda, and the results were fantastic. Apart from light streaking, nothing that a slight polish can’t handle, even glasses became as clear as with conventional washing tablets. 

From now on I’m only going to be washing my dishes with baking soda, when I use my dishwasher, and with castille/marseille soap when I wash by hand. I urge all owners of dishwashers, who want to reduce their waste, to try this! When using this method you should, depending on the hardness of your local water, also use washing salt every few months along side of baking soda to keep your pipes from clogging up. 

And if you live in Finland and know where to get baking soda packed in 100% recyclable materials, please comment down below or message me on Facebook! 🙂

Have a great Sunday!

Advertisement

Muovista ruokaa

Elmukelmu, Tupperware ja muoviset kääreet. Ruokaa myydään ja säilytetään nykyään pelkästään muovin ympäröimänä, tai siltä ainakin tuntuu. Pakkausmateriaalina muovi suojaa ruokaa lialta, saasteilta ja se on halpa, kevyt sekä helposti muovattavissa. Muovi ei kuitenkaan ole biohajoavaa, eli jokainen sentti muovikelmua, ruokapakkausta ja Tupperware kulhoa tulee säilymään kaatopaikoillamme satoja, ellei tuhansia vuosia. Tämän lisäksi viime vuosien saatossa on tullut esiin, että muovi ei olekaan niin haitaton meille ihmisille, kuin olemme luulleet. BPA ja muut kemikaalit ujuttautuvat ruokaan ja sitä kautta elimistöihimme, ja mereen dumpatut micromuovit ja muut jätteet päätyvät meidän elimistöön ruokaketjua pitkin. (Tässä hyvä 4min lyhytdokkari)

Henkilökohtaisesti lopetin muoviin pakatun ruoan, muovikelmun ja muovisten ruokakippojen käytön opittuani niiden haitoista. Osallisena oli myös päätös pyrkiä zero waste -elämäntapaa kohti, jolloin kaikki ostamani ja omistamani asiat olisivat kierrätettäviä tai maatuvia. Lopetettuani kelmun käyttämisen olen säilyttänyt ruoantähteitä jääkaapissa lasipurkeissa, lautasella peitettynä tai ihan pelkältään. Kelmu tai muovipakkaukset ovat omasta mielestäni täysin turhia, sillä ruoka säilyy aivan hyvin ilmankin sitä. Laita ruoka kulhoon ja lautanen kulhon päälle. Siinä keraaminen ”kelmu”!

Pari viikkoa sitten löysin Ruohonjuuresta Bee’s Wrap mehiläisvahakääreitä, joihin olin jo aikaisemmin tutustunut netissä. Nämä kääreet ovat luonnonmukainen vaihtoehto elmukelmulle, jotka on tehty mehiläisvahasta, luomukankaasta, puuhartsista ja luomu jojobaöljystä. Ruohonjuuresta löytyy kääreitä yksittäisinä, sekä kolmen kappaleen paketissa.  Kolmen setti kustantaa 21,95€.

Kääreiden pakkaus on ohutta pahvia, joten se on täysin kierrätettävä. Ohjeiden mukaan kääreitä voi käyttää noin vuoden ajan, minkä jälkeen ne voi kompostoida. Käyttökertojen välissä kääreet voi pestä/huuhdella kylmällä vedellä ja tiskiaineella. Ne voi kuivattaa pyykin tavoin roikottamalla. Mehiläisvahakääreitä ei suositella lihan säilyttämiseen. Niitä ei myöskään suositella käytettävän kuumien ja lämpimien ruokien kanssa tai ruoan lämmittämisen yhteydessä. Maalaisjärjellä ajateltuna tämä on itsestäänselvyys, sillä mehiläisvaha sulaa lämmetessään.

Kääreet muovautuvat astian tai säilytettävän ruoan ympärille käsien lämmön avulla. Kuten kuvasta näkyy pitää kääre muotonsa sen jälkeen, kun se on muovattu astiaan sopivaksi.

Parin viikon kokeilun jälkeen voin sanoa, että nämä kääreet toimivat aivan yhtä hyvin kuin muovinen kelmu. Ruoan pinta ei kuivahda tai nahistu ja se pysyy tuoreempana pidempään, ilman BPA:a tai muita synteettisiä kemikaaleja!

Heivaa sinäkin Elmukelmu pois seuraavalta ostoslistaltasi ja kokeile näitä tai Abeego merkkisiä mehiläisvahakääreitä! Opiskelijabudjettiin sopivampi vaihtoehto on tietysti laittaa ruoka tyhjään lasipurkkiin tai peittää kulho lautasella.

Ruoka on parempaa ilman muovia!

---

Plastic, not so fantastic. Even doctors are advising people not to use plastic wrap! The chemicals in Saran wrap and plastic containers seeps into food, and that plastic makes its way back into our bodies even after we’ve ”disposed” of it. Plastic doesn’t decompose, at least for hundreds, if not thousands of years. In other words every single inch of plastic wrap or packaging that we’ve used, either sits in a landfill for centuries, or gets in to the sea, where fish eat it and then we in turn eat the fish. With all of that pollution, that ironically we’ve caused, it’s great to be on top of the food chain, right? (<- 4 minute short film on the issue)

After I learned about the negative effects of plastic, and as a part of my journey towards a zero waste life, I decided to try and quit it completely. Since quitting plastic I’ve been storing my food in glass jars, covered with plates or simply without any protection on it in my fridge. This has worked wonderfully for me so far and when I visited Ruohonjuuri, an eco store chain in Finland, I spotted another alternative.

I found these Bee’s wax wraps that caught my attention. I had seen them before online and heard some good reviews, so I decided to try them out. They’re produced in Vermont USA and they’re made from completely natural and organic materials and ingredients.

The wraps come packaged in a completely recyclable and zero waste friendly packaging, that’s made of cardboard/paper. It also gives clear instructions for how to care for and use the wraps (as seen in the pictures).

After trying them out for a couple weeks now, I can confidently say that they totally work! These, or the Abeego wraps, are a perfect natural and zero waste alternative to plastic wrap. A more student-budget-friendly alternative is to, of course, store your food in reused glass jars, or just by covering the food with another plate or bowl.

Food is so much better without plastic, don’t you agree?

Pelastakaa ruoka!

Viikonloppuna tuli järjestettyä yliopiston vaihto-oppilaille perinteiset sitsit. Keittiötiimin jäsenenä olin mukana kokkailemassa suomalaisia perinneruokia: karjalanpiirakoita munavoin kanssa, kermaista kalakeittoa ja mustikkapiirakkaa. Mutta, kun ruokaa valmistaa melkein sadalle henkilölle muodostuu väistämättä todella paljon (turhaa) ruokajätettä, joka lentää sekajätteeseen.

Päätin pelastaa mukaani niin paljon hävikkiaineksia kuin vain jaksoin kantaa. Säästäähän siinä sievoisen summankin, kun ei tarvitse hetkeen taas käydä ruokakaupassa juuresostoksilla! Mukaan tarttui:

•  3kg suomalaisia porkkanoita,
• 2kg pilkottuja perunoita ja porkkanoita
•  n. 1kg sipulin- ja porkkanankuoria sekä -kantoja + muutaman persilja- ja tillinipun varret

Ensiteoksi tein porkkanamehua raastamalla muutaman porkkanan karkeaksi raasteeksi, minkä jälkeen blendasin raasteen tehosekoittimessa vesitilkan kanssa. Suodatin porkkanasmoothien keittiöharson läpi ja sain lopputuloksena  tuoretta porkkanamehua sekä ”porkkanamassaa”. En halunnut heittää massaa pois, sillä siinähän on jäljellä kaikki raan porkkanan kuidut ja muut hyvät hivenaineet! Tänä aamuna sekoitin sitä puuron joukkoon, ja voihan massan lisätä esim. leipätaikinaankin. Ruoka on ruokaa, vaikka se muotoaan muuttaa.

Paahdoin pilkotut perunat ja porkkanat uunissa valkosipulinkynsien ja mausteiden kanssa. Niiden jäähdyttyä laitoin ne pakkaseen kiireisten päivien varalle. Just-in-case meal prep, check!

Kuorista ja kannoista voi tehdä helpon kasvisliemen. Keittämällä nuo ”syömäkelvottomat” osat vedessä noin tunnin ajan saa helposti maukkaan liemen, joka tuo lisämakua esim. riisiin tai pastaan. Liemeen saa monipuolisempaa makua lisäämällä esimerkiksi muutaman laakerinlehden ja (mauste)pippurin. Noin tunnin keittoajan jälkeen anna liemen jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja sitten siivilöi se keittiöharson läpi. Purista nyytistä kaikki nesteen ja jäljelle jäävän massan voi laittaa biojäteastiaan.

Kotitekoiseen kasvisliemeen kelpaa melkein mikä vaan kasvis tai sen kuori. Itse säilytän kaikki liemeen kelpaavat rippeet pakastimessa, kunnes niitä on kertynyt tarpeeksi muutaman litran liemenkeittoa varten. Pankkitili kiittää, kun rahaa ei kulu turhaan muoviin pakattuihin liemikuutioihin tai -fondeihin!

Aina kannattaa pysähtyä ja miettiä hetken ennen kuin heittää ruokaa roskiin!

---

During the weekend I helped organise a traditional student dinner party, called a Sitz, to the exchange students at my university. As a part of the kitchen team I helped in preparing some delicious Finnish treats, like Karelian Pies, creamy fish soup and blueberry pie. Everything went well, but when buying ingredients for almost 100 people food waste is bound to happen.

So, I decided to save some of the scraps and ingredients that were left over. What I got was

• 3kg of Finnish carrots
• about 2kg of chopped carrots and potatoes
• about 1kg of onion and vegetable peels + a couple bunches of parsley and dill stalks

With 3 kilos of carrots I felt like I could play around a bit and test some new ”recipes”. First, I decided to try and make some carrot juice: I coarsely grated a few carrots and put them in a blender with half a cup of water. The I blended away and finally strained out the juice through a cheesecloth. I was left with a raw carrot paste, which I decided not to throw it away and instead store it in my fridge. I tried putting it in some porridge and it didn’t really add any flavour, but surely some extra fiber! Next I’ll probably try mixing it in some dough to make carrot bread or throw it in with a smoothie.

I roasted the already chopped carrots and potatoes with some halved garlic cloves, olive oil and spices. Because I already had food in the fridge for a couple days, I put the roasted vegetables in the freezer. Meal prep, check!

The onion and vegetable peels can be used to make a delicious vegetable broth. I save almost all vegetable scraps when I’m cooking and store them in the freezer, until  I’ve got enough to make a couple liters of stock. I threw the scraps, and tons of garlic peels, into a big pot along with a couple bay leaves and some peppercorns, covered with water and brought to a boil. I let it simmer for about 40 minutes before adding the parsley and dill stalks, and then simmering it for 20 minutes more. After an hour I turned off the heat, let it cool down to room temperature and strained the broth through a cheesecloth, squeezing all the liquid out of the boiled vegetables.

The vegetable stock stores perfectly in the fridge for a couple weeks, and in the freezer for several months. Now you can infuse some extra flavour into your rice, pasta or lentils by cooking them in stock in stead of plain water!

Think for a couple seconds before throwing food in the bin. You might be able to use it, or at least do something else with it before throwing it away, and your wallet will thank you!