Apua muutokseen?

Onko jokin asia jätteiden lajittelussa joskus mietityttänyt, tai pelottavatko biojätteiden mahdolliset hajut? Vaikuttaako erilaisten muoviastioiden ja kodintavaroiden kierrättäminen hankalalta ja aikaa vievältä arjen askareelta? Kiinnostaisiko jätteen vähentäminen ja Zero Waste -ajattelu, mutta tuntuuko se mahdottomalta lisäykseltä kiireiseen arkeen?

Tällaiset asiat kuormittivat minun arjen ajatusmaailmaani paljon vielä muutama vuosi takaperin. Vaikka olin jo pienestä pitäen lajitellut roskani, tuntui keittiön roska-astioihin kuluva vaiva ajoittain hyvinkin raskaalta. Mutta näin kahden vuoden yrittämisen jälkeen voin sanoa löytäneeni itselleni sopivan ratkaisun Nollahukka-elämäntavasta, johon olen asteittain, helpoin askel kerrallaan päässyt. Mutta tiedän myös, että se omankaltaisessani pitkälle viedyssä muodossaan saattaa säikäyttää monen tiehensä. Aihetta somessa seuratessa tulee kieltämättä myös helposti sellainen vaikutelma, että kyseessä on tietynnäköinen elämäntyyli, jonka saavuttaakseen täytyy tehdä ja hankkia tietynlaisia asioita. Ja ennenkaikkea saattaa tulla vaikutelma, että täytyy heti alkaa valmistaa kaikki omat siivousaineet ja lopettaa kaikki kuluttaminen. Harvemmin puhutaan siitä, kuinka aikaa vievältä, hankalalta ja turhauttavalta Zero Waste -elämään siirtyminen voi ajoittain tuntua. Samoten tulee harvemmin hehkutettua niitä pienimpiä arkisia voittoja, joihin keskittyminen auttaa jaksamaan muutoksen hidasta työstämistä. Esimerkiksi minä olen siitä iloinen, että jouduin tänään käyttämään ainoastaan kaksi WC-paperiarkkia (T.M.I.?) ja siitä, että jaksoin keittää oman aamukahvin mukaan termariin. Itse keskityn mieluummin näihin pieniin arkisiin onnistumisiin, sillä ne kannustavat minua yrittämään tehdä parempia valintoja joka päivä.

Aina ei kuitenkaan välttämättä tunnu siltä, että jaksaisi yksin kääntyä elämänmuutokseen johtavalle polulle. Muuttunut elämäntilanne ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin tila voivat tehdä arjesta liian raskaan tuntuisen uuden suunnan ottamiseksi. Mutta mitä jos lajittelua ja kierrättämistä askarruttaviin kysymyksiin voisikin saada henkilökohtaista ja omaan elämäntilanteeseen sopivaa apua? Entä tuntuisiko Zero Waste -elämäntyyli helpommin lähestyttävältä, jos voisit käydä kotisi eri huoneet läpi jonkun nollahukkaajan kanssa? Tämä jälkimmäinen onnistuu 2.5. jälkeen omin päinkin, kun kirjani ”Zero Waste – Jäähyväiset jätteelle” ilmestyy, mutta lisää siitä seuraavassa postauksessa!

Innostuin kuullessani, että tällainen henkilökohtainen kestävämmän elämäntavan konsultointipalvelu on kehitteillä Helsingissä. From Waste to Taste ry ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ovat lyöttäytyneet yhteen pilottihankkeeseen testatakseen Waste Trainer nimisen palvelun toimivuutta ja suunnitellakseen sen kehittämistä. HSY tarjoaa jo nyt ilmaista kierrätyskoulutusta esimerkiksi kouluille, mutta Waste Trainer -palvelussa olisi kyseessä henkilökohtaisempi palvelumuoto, jossa esimerkiksi kierrätysammattilainen tulee auttamaan sinua pistämään kotisi roska-astiat kuriin. Samoten jos olet kiinnostunut Zero Waste -elämäntavasta, voi sillä tapaa elävä henkilö tulla keskustelemaan kanssasi aiheesta ja auttaa sinua löytämään itsellesi sopivat aloituskohdat ja suunnitelemaan kehityspolun suunnan.

Osallistuin yhdelle Waste Trainer -palvelun pilottikäynnille, kun Johanna Kohvakka From Waste to Taste ry:stä pyysi minua mukaan. Pariskunta, jonka luokse he olivat menossa, oli jo ajatellut ympäristöasioita pitkään ja sitä myötä myös kiinnostunut Zero Waste -elämäntavasta. Olin todella innoissani toisten aiheesta kiinnostuneiden ihmisten kanssa keskustelemaan pääsemisestä ja tällaisen hankkeen kokeilemisesta.

Tapaaminen oli kokonaisuudessaan mielestäni oikein onnistunut, sillä mukana oli myös HSY:n kierrätysasiantuntija, joka osasi tarkemmin vastata pariskunnan kierrättämiseen ja jätteenkäsittelyyn liittyviin kysymyksiin. Kävimme yhdessä läpi heidän keittiön roska-astiat ja annoimme vinkkejä niiden käytön tehostamiseen. Minä taas pääsin heidän kanssa keskustelemaan enemmän Zero Waste -elämäntyylistä, purkamaan siihen liittyviä ennakkoluuloja ja ihmetyksiä, sekä antamaan konkreettisia ohjeita jätteen vähentämisen aloittamiseen kiireisessä arjessa. Hienointa palvelussa on mielestäni se, että kuka tahansa voi saada apua järjestelmällisen muutoksen aloittamiseen juuri omaan elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla.

Mitä mieltä sinä olet? Kiinnostaisiko sinua palvelu, jossa saisit tilata kotiisi tai taloyhtiöösi henkilökohtaisen Waste Trainerin, joka auttaisi jätteiden lajittelussa ja kierrättämisen tehostamisessa? Entä Zero Waste apurista, joka auttaisi löytämään juuri sinun elämäntilanteeseesi sopivat jätettä vähentävät ratkaisut ja kuinka niistä edetään?

Kuva: Waste trainer

---

Help is on its way

When I started going Zero Waste I felt a little overwhelmed, to say the least. Even though I had been sorting my waste ever since I was a small kid, making a bigger change felt a little daunting. But, I found that focusing on small goals and gradually moving forwards worked for me. And now, after a little over two years, I managed to start collecting my landfill waste in a trash jar.

However, I realise this might not work for everyone. Life situations, like we as humans, change all the time and it can sometimes feel too rough to incorporateadditional voluntary lifestyle changes into the mix, no matter how much you’d like to change to some more sustainable habits. So, what if you had someone to help you start and get control over your waste bins? What if you had someone who could answer your questions related to reducing waste and starting a zero waste lifestyle?

I was delighted to hear that there is a pilot program in Helsinki, my home city, where you can invite recycling and waste experts to visit your home to help get on track with smarter waste management. This program, called Waste Trainer, is being tried out as a collaboration between the Helsinki Region Environmental Services Authority (HSY) and the From Waste to Taste association. I was invited to join one of their pilot visits to the home of a couple interested in zero waste. How cool is it to get a chance to sit down and discuss about sustainability with likeminded people? I was thrilled!

I got more excited about the concept as the visit neared its end. The recycling expert from HSY answered the couple’s questions regarding appropriate waste disposal and I could discuss with them about what it’s like to live zero waste, how to get started and how to stay on track. I feel like this kind of service could be a great opportunity for people, interested in managing their household waste better, to get a quick and easy start for their journey to more sustainable living through personalised help from experts. At least I feel like the best way for me to learn is through discussing and working with someone knowledgable of this subject. I can read all I want about something, but things seem to only finally crystallise in my brain after discussing them through with someone.

What do you think about this kind of service idea? HSY currently offers free recycling consultation & education services to e.g. schools, but would you be interested in getting some more personalised help from an expert? Do you feel like a more personal coach could help you get started with reducing waste, or maybe plan on how to start approaching a zero waste lifestyle?

 

Advertisement

Kuukausi ilman roska-astiaa

Kirjoitin pari viikkoa takaperin siitä, kuinka päätin tänä vuonna sanoa jäähyväiset sekajäteastialle, ja sen sijaan kerätä kaiken kaatopaikkajätteen erilliseen roskapurkkiin. Nyt on ensimmäisestä kuukaudesta selvitty ja on aika tehdä katsaus purkin uumeniin. Helpotuksekseni huomasin siellä vielä olevan jonkin verran ilmaa. Eihän tässä ole enää kuin 11 kuukautta tätä vuotta jäljellä!

Mitä purkin sisältä sitten löytyy? No:

• Vihannesten ja hedelmien hintatarroja (ei voi kierrättää niissä olevan liiman takia)
• Luomusitruunoiden merkkitarroja (eivät kelpaa muovinkierrätykseen)
• Lääkepakkauksia (muovin ja folion sekoitus ei ole kierrätettävä)
• Desinfiointipyyhepakkaus (monikerroksinen muovi-, paperi- ja foliopakkaus)
• Muovinen suojakääre (saattaa olla kierrätettävä, mutta taloyhtiössäni ei ole muovinkierrätysastiaa)
• Muovipillejä (en tiedä mistä muovista ne on valmsitettu, joten kierrättäminen on vaikeaa)
• Maustepurkin muoviosia ( sama, kuin muovipillien osalta)
• Etikettejä uudelleen käytetyistä lasipurkeista (erilaiset materiaalit ja liimat estävät kierrättämisen)
• Teipinpalasia yhdestä joululahjasta (teippiä ei voi kierrättää)
• Muovinen kiinnike joululahjaksi saadusta pakkauksesta (sama, kuin muovipillien osalta)
• Joululahjan mukana tullut logotarra (muovi ja liima estävät keirrätyksen)
• Sim-kortti (en teidä mitä tehdä)
• Ruumaan menneeseen matkalaukkuun kiinnitetty viivakoodiliuska (muoviosa ja liimapinta enstävät kierrättämisen)
• Carry-on laukkuun kiinnitetty tarkastusliuska (sama, kuin yllä)
• Lentolippuihin muovitarralla kiinnitettyjä tunnistelappuja (sama, kuin yllä)

Ilahduin siitä, että onnistuin kuukauden aikana kerryttämään näin vähän jätettä, vaikka olen muun muassa lentänyt ja muuttanut takaisin Suomeen. Vielä pari vuotta takaperin minulta kertyi helposti pussillinen viikossa tai kahdessa. Todistin itselleni, että jätettä voi välttää pienilläkin teoilla. Uskon, että niin voit sinäkin!

Haluan kuitenkin vielä tarkentaa, ettei tarkoitukseni tällä kirjoituksella ja havainnollistuksella ole haastaa sinua viemään jätteetöntä elämäntapaa niin äärin, kuin olen itse vienyt. Haluan vain näyttää, että jos yksi ihminen pystyy kuukaudessa aiheuttamaan näin vähän jätettä, voimme jokainen tehdä jotain vähentääksemme omaa osuuttamme. En voi painottaa liikaa sitä, että suuret muutokset vaativat aikaa: olen reilun kahden vuoden aikana asteittain ottanut käyttöön uusia toimintatapoja ja opetellut uusia rutiineja, joiden ansiosta voin tänään ajattelemattakin välttää turhaa jätettä arjessani. En vain aloittanut tätä projektia yhtenä uuden vuoden aattona. Kaksi vuotta sitten päätin alkaa tehdä muutaman paremman valinnan joka päivä:

• kieltäydyn muovipusseista
• kieltäydyn muovipulloista
• kieltäydyn take-away kahvimukeista

Siitä kaikki lähti. Näiden muodostuttua rutiininomaiseksi osaksi arkeani, aloin tehdä muita helppoja muutoksia, kuten kaupallisen deodorantin vaihtaminen kotitekoiseen ja muovisen hammasharjan vaihtaminen bambuiseen. Keskittymällä siihen, mikä kullakin hetkellä tuntuu helpoimmalta teolta toteuttaa ja luontevimmalta seuraavalta askeleelta, voi helpoiten pysyä kestävään muutokseen johtavilla raiteilla.

Kaksi vuotta sitten en kyennyt edes ajattelemaan, että ottaisin roskapurkin käyttöön näinkin nopeasti. Pidin sitä pitkään tämän aatteen liian pitkälle viemisenä, mutta havahduinkin yksi päivä tilanteeseen, jossa se tuntui luonnolliselta jatkotavoitteelta matkallani kohti kestävämpää elämäntapaa.

Nollahukkaelämän ja Zero Waste -ajatuksen tarkoituksena ei ole velvoittaa sinua karsimaan omistuksiasi, kunnes sinulla on jäljellä vai kaikki tarpeellinen; säilyttämään ruokiasi kuvankauniissa lasipurkeissa tunnettujen instagrammaajien tapaan; tai alkaa kerätä sekajätettä lasipurkkiin niin kuin minä. Kyseessä ei ole ’kaikki tai ei mitään’ tai tietyn näköisen ja laatuisen elämäntavan tavoittelu.

Kyseessä on omien arvojen mukaan eläminen. Sen lisäksi kyseessä on asenteenmuutoksesta: meidän täytyy rohkeasti alkaa välittää teoistamme ja valinnoistamme enemmän. Meidän täytyy sisäistää se, että aripäiväisimmilläkin teoillamme on laajat vaikutukset ei vain meidän elämäämme, vaan myös muiden. Samalla täytyy myös hyväksyä se, ettemme aina voi tietää kaikkia näitä vaikutuksia tai punnita niitä tasavertaisesti. Mutta, meidän täytyy pyrkiä tekemään paras mahdollinen valinta sen ajan ja niiden resurssien puitteissa, mitkä meillä kullakin hetkellä on käytössämme. Ja se riittää, että yrität tehdä yhden paremman valinnan.

 Yksi parempi teko päivässä riittää.

Ja tällä toivotan sulle hyvää alkavaa viikonloppua!

---

A month without a trash bin

A month ago I bid adieu to the trash can in my kitchen. Since then I’ve been collecting all the trash that I’ve caused in my trash jar. You can see all the contents in the picture above, but here’s a quick recap:

• Price and produce stickers
• Medicine wrappers
• Plastic wrapper
• Plastic straws
• Labels from repurposed glass jars
• Pieces of plastic tape from one Christmas present
• Few random plastic pieces from said present
• An old SIM-card
• Plastic luggage and ticket tags from flying

I was happy that I managed to only waste this little in one month, and I want to encourage you to see that it truly is possible to reduce the amount of trash we cause in our daily lives. You don’t have to take Zero Waste as far as I have, though. It’s not a case of ’all or nothing’. The most important thing is that you try to do your best with what you have and what you know.

Two years ago I started by deciding refuse all

• plastic bags
• plastic bottles
• take-away cups

Back then I couldn’t have imagined being here today, with my own trash jar. For a long time I thought having a trash jar was taking this idea too far. Until one day I realized, that it felt like next, natural, step on my journey to more sustainable living. But the foundation to the decision was laid over a two year period, where I slowly adapted new routines and new ways of thinking step by step. And through this I realized one thing about changing your habits towards more sustainable ones:

One better choice a day is enough.

Hope you have a great weekend!

Muovista ruokaa

Elmukelmu, Tupperware ja muoviset kääreet. Ruokaa myydään ja säilytetään nykyään pelkästään muovin ympäröimänä, tai siltä ainakin tuntuu. Pakkausmateriaalina muovi suojaa ruokaa lialta, saasteilta ja se on halpa, kevyt sekä helposti muovattavissa. Muovi ei kuitenkaan ole biohajoavaa, eli jokainen sentti muovikelmua, ruokapakkausta ja Tupperware kulhoa tulee säilymään kaatopaikoillamme satoja, ellei tuhansia vuosia. Tämän lisäksi viime vuosien saatossa on tullut esiin, että muovi ei olekaan niin haitaton meille ihmisille, kuin olemme luulleet. BPA ja muut kemikaalit ujuttautuvat ruokaan ja sitä kautta elimistöihimme, ja mereen dumpatut micromuovit ja muut jätteet päätyvät meidän elimistöön ruokaketjua pitkin. (Tässä hyvä 4min lyhytdokkari)

Henkilökohtaisesti lopetin muoviin pakatun ruoan, muovikelmun ja muovisten ruokakippojen käytön opittuani niiden haitoista. Osallisena oli myös päätös pyrkiä zero waste -elämäntapaa kohti, jolloin kaikki ostamani ja omistamani asiat olisivat kierrätettäviä tai maatuvia. Lopetettuani kelmun käyttämisen olen säilyttänyt ruoantähteitä jääkaapissa lasipurkeissa, lautasella peitettynä tai ihan pelkältään. Kelmu tai muovipakkaukset ovat omasta mielestäni täysin turhia, sillä ruoka säilyy aivan hyvin ilmankin sitä. Laita ruoka kulhoon ja lautanen kulhon päälle. Siinä keraaminen ”kelmu”!

Pari viikkoa sitten löysin Ruohonjuuresta Bee’s Wrap mehiläisvahakääreitä, joihin olin jo aikaisemmin tutustunut netissä. Nämä kääreet ovat luonnonmukainen vaihtoehto elmukelmulle, jotka on tehty mehiläisvahasta, luomukankaasta, puuhartsista ja luomu jojobaöljystä. Ruohonjuuresta löytyy kääreitä yksittäisinä, sekä kolmen kappaleen paketissa.  Kolmen setti kustantaa 21,95€.

Kääreiden pakkaus on ohutta pahvia, joten se on täysin kierrätettävä. Ohjeiden mukaan kääreitä voi käyttää noin vuoden ajan, minkä jälkeen ne voi kompostoida. Käyttökertojen välissä kääreet voi pestä/huuhdella kylmällä vedellä ja tiskiaineella. Ne voi kuivattaa pyykin tavoin roikottamalla. Mehiläisvahakääreitä ei suositella lihan säilyttämiseen. Niitä ei myöskään suositella käytettävän kuumien ja lämpimien ruokien kanssa tai ruoan lämmittämisen yhteydessä. Maalaisjärjellä ajateltuna tämä on itsestäänselvyys, sillä mehiläisvaha sulaa lämmetessään.

Kääreet muovautuvat astian tai säilytettävän ruoan ympärille käsien lämmön avulla. Kuten kuvasta näkyy pitää kääre muotonsa sen jälkeen, kun se on muovattu astiaan sopivaksi.

Parin viikon kokeilun jälkeen voin sanoa, että nämä kääreet toimivat aivan yhtä hyvin kuin muovinen kelmu. Ruoan pinta ei kuivahda tai nahistu ja se pysyy tuoreempana pidempään, ilman BPA:a tai muita synteettisiä kemikaaleja!

Heivaa sinäkin Elmukelmu pois seuraavalta ostoslistaltasi ja kokeile näitä tai Abeego merkkisiä mehiläisvahakääreitä! Opiskelijabudjettiin sopivampi vaihtoehto on tietysti laittaa ruoka tyhjään lasipurkkiin tai peittää kulho lautasella.

Ruoka on parempaa ilman muovia!

---

Plastic, not so fantastic. Even doctors are advising people not to use plastic wrap! The chemicals in Saran wrap and plastic containers seeps into food, and that plastic makes its way back into our bodies even after we’ve ”disposed” of it. Plastic doesn’t decompose, at least for hundreds, if not thousands of years. In other words every single inch of plastic wrap or packaging that we’ve used, either sits in a landfill for centuries, or gets in to the sea, where fish eat it and then we in turn eat the fish. With all of that pollution, that ironically we’ve caused, it’s great to be on top of the food chain, right? (<- 4 minute short film on the issue)

After I learned about the negative effects of plastic, and as a part of my journey towards a zero waste life, I decided to try and quit it completely. Since quitting plastic I’ve been storing my food in glass jars, covered with plates or simply without any protection on it in my fridge. This has worked wonderfully for me so far and when I visited Ruohonjuuri, an eco store chain in Finland, I spotted another alternative.

I found these Bee’s wax wraps that caught my attention. I had seen them before online and heard some good reviews, so I decided to try them out. They’re produced in Vermont USA and they’re made from completely natural and organic materials and ingredients.

The wraps come packaged in a completely recyclable and zero waste friendly packaging, that’s made of cardboard/paper. It also gives clear instructions for how to care for and use the wraps (as seen in the pictures).

After trying them out for a couple weeks now, I can confidently say that they totally work! These, or the Abeego wraps, are a perfect natural and zero waste alternative to plastic wrap. A more student-budget-friendly alternative is to, of course, store your food in reused glass jars, or just by covering the food with another plate or bowl.

Food is so much better without plastic, don’t you agree?

Ne tärkeimmät tarpeellisuudet

Aloittaessani nollahukka-tavoitteeseen pyrkimisen tein muutamia todella yksinkertaisia päätöksiä välttääkseni turhan kaatopaikkajätteen aiheuttamista. Huomasin nopeasti, että salaisuus jätteettömään arkeen todellakin piilee arkipäiväisissä ja pienissä teoissa, joilla on pitkällä aikavälillä merkittävä vaikutus. Nykyään nämä arkiset valinnat tulevat luonnostaan, mutta alussa minun piti tietoisesti ja jatkuvasti muistuttaa itseäni ottamaan termari ja kangaskassi mukaan.

Alle olen listannut viisi vinkkiä, joiden koen auttaneen minua arkisen roskan ja kertakäyttökätteen vähentämisessä.

1. Lopeta muovipullojen ja kertakäyttöastioiden ostaminen/käyttäminen. Sijoita mieluisaan termosmukiin ja juomapulloon (ellei sellaisia jo löydy kotoa), ne maksavat itsensä takaisin yllättävän nopeasti ja ympäristökin kiittää!
2. Ota mukaan omat aterimet tapahtumiin, joissa on ruokaa tarjolla. Näin voit välttää muovisia kertakäyttöaterimia!
3. Lopeta muovipussien ostaminen. Pidän aina mukanani kangaskassia tai kahta, niin ettei edes heräteostoksia tehdessä tule kiusausta ostaa ympäristölle haitallista muovipussia.
4. Vaihda muovinen hammasharja  bambuiseen/puiseen. Se toimii aivan yhtä hyvin kuin muoviset hammasharjat eikä hammaslääkärikään valita, kunhan muistat harjata purukalustosi kahdesti päivässä!
5. Kokeile tehdä jokin hygieniatuotte itse! Tässä ohje kotitekoiseen deodoranttiin.

1. Ensipäätökseni oli tosiaan lopettaa muovipullojen, kertakäyttömukien ja –aterinten osto sekä käyttö. Tämä osoittautui helpoksi, kun kotoa löytyi kaikki tarpeellinen näiden korvaamiseen: termosmuki, lasinen juomapullo ja normaalit aterimet.

Lempitermoksen tittelistä kamppailevat Nespresson 0,345l ja Steltonin 0,2l termari. Molemmat ovat tyylikkäitä omasta mielestäni, eivätkä vuoda tipan tippaa! Ne ovat sitä paitsi suhteellisen edullisia: Nespressosta maksoin n. 20€ jollain etukupongilla ja Steltonin matkamukista 19,90€. Suosittelisin ehkä Nespressoa enemmän, koska muki on kokonaan terästä, kun taas Stelton on sisältää huomattavasti enemmän muovia. Älä kuitenkaan turhaan osta uutta mukia, jos sellainen jo löytyy kotoa! Käytä ensin se, minkä jo omistat.

Molemmat ovat maksaneet itsensä takaisin jo aikaa sitten. Laskeskelin yhtenä päivänä ruotsinkurssin esitelmää varten paljonko olen vuodessa säästänyt pelkästään ostamalla sitä omaan termariin koulun kahvilasta: 70€ vuodessa! Laskemalla mukaan vielä säästöt, joita on kertynyt oman kahvin mukaan ottamisesta kotoa, niin voin kyllä hyvin mielin välillä käydä noissa Punavuoren trendikkäissä (lue: hervottoman kalliissa) kahviloissa nauttimassa kupillisen etiopialaista aeropress-laitteella haudutettua kahvia.

Aikaisemmin käytin usein muovisia juomapulloja muutaman kerran, ennen kuin ne saivat syöksyä pullonpalautusautomaatin syövereihin. Vaikka ”kierrätinkin” näitä muovipulloja, niin olivat ne kyllä aikamoisia luonnonvarojen haaskaajia. Kun vuosi sitten Hulluilta Päiviltä tarttui mukaan Frooshin 1l smoothiepullo, tuli yksi aamu mieleeni, että ”tämähän on täydellinen juomapullo!” Nautittuani sen hedelmäisen sisällön, irrottelin etiketit pullosta ja se alkoi kulkea mukanani vesipullona koulurepussa. Eikä siinä vielä kaikki! Todettuani lasipullojen monikäyttöisyyden kertyi niitä lisää, ja olen käyttänyt niitä tomaattikastikkeiden, itsetehtyjen kasvislienten sekä esim. kotitekoisen Glögin säilytykseen ja kuljetukseen. Nyt minulla on erikseen kaksi lasista pulloa juomille ja kaksi kastikkeille ja liemille.

Termosmuki ja juomapullo maksavat itsensä takaisin kyllä yllättävän nopeasti ja saat nauttia kylmistä ja lämpimistä juomista hyvällä omatunnolla, ja vielä tyylikkäästi! Termosmuki toimii kätevästi myös vesipullona esim. lennoilla tai vaikka töissä, jos laukkuun ei satu mahtumaan kahta eri pulloa. Sen kun kahvin/teen hörrpimisen jälkeen käyt täyttämässä termarin lähimmällä vesipisteellä, jolloin se tulee samalla huuhdeltua puhtaaksi!

2. Seuraava saattaa kuulostaa hieman tylsältä, mutta on sekin uskomattoman helppo kikka jätteen vähentämiseksi. Nappaa mukaan aterinlaatikosta haarukka, jos olet lähdössä jonnekin, missä teidät olevan ruokaa/naposteltavaa tarjolla. ”Sporkki” (haarukan ja lusikan yhdistelmä) on vielä kätevämpi! Arkisin en yleensä kanna laukussa mukanani haarukkaa/lusikkaa, mutta jos olen menossa johonkin ruokatapahtumaan tai seminaariin, niin nappaan sellaiset mukaan, käärin ne pellavaliinaan tai paperipussiin, ja sujautan kangaskassiin tai takin taskuun. Ei sitten tarvitse sormin napostella erinäisiä herkkuja tai käyttää niitä ties mille haitallisia muoviaterimia.

3. Kolmanneksi päätin lopettaa muovipussien kuluttamisen. Tämäkin osoittautui helpoksi, kun eteisen kaapissa roikkui noin 7 kangas- ja kestokassia. Aluksi oli hieman vaikeaa muistaa aina ottaa kangaskassi mukaan ovesta ulos lähtiessä, mutta kyllä siihen nopeasti oppi. Jos kangaskassi jäi aamulla kotiin, menin ensin hakemaan sellaisen kotoa ennen lähi-Ässään tepastelemista. Näin tuli samalla tarkistettua mitä jääkapista jo löytyi ja ruokahävikin määrä kääntyi myös laskuun!

Täysin en ole onnistunut muovipusseja välttämään. Esimerkiksi kesällä käydessäni torilla ostamassa tuoreita vihanneksia ja hedelmiä oli yhdessä kojussa aina tarjolla ”kakkoslaadun” kasviksia (niitä hieman nuutuneita/tummuneita, joita ei kauniiden kasvisten joukosta valita) valmiiksi pakattuina euron pusseissa. Hinta-määrä -suhde oli sen verran hyvä, etten opiskelijana voinut olla ostamatta ainakin viittä pussillista silloin, kun niitä oli tarjolla. Ulkonäöstään huolimatta nuo kasvikset olivat täysin syötäviä! Ainoa miinus olivat ne ohuet kertakäyttöiset muovipussit, joihin kasvikset oli valmiiksi pakattu. Ajattelin kuitenkin asian niin, että säästin ruokahävikkiä ostamalla pois ne ”rumat” vihannesraukat. Ruokahävikin ilmastovaikutus on kuitenkin yksittäistä muovipakkausta suurempi.

Nykyään minulla onvarmuuden vuoksi aina mukana 1-2 kangaskassia jokaisessa laukussa. Joskus saattaa olla mukana myös pieniä (uusiokäytettyjä) paperipusseja, joihin voi laittaa esimerkiksi hedelmiä tai muita irtotuotteita.

Monet kuitenkin käyttävät kauppojen muovikasseja myös roskapusseina, mikä sinänsä lasketaan kierrätykseksi, mutta monet meistä ostavat sen lisäksi vielä erikseen roskapusseja rullakaupalla. Tätä kirjoittaessa on minulla vieläkinkaapissa yli vuosi sitten ostamiani muovipussirullia, jotka aion käyttää loppuun. Poltettavaksi ne päätyvät tavalla tai toisella. Niiden loputtua roskien vieminen sujuu kätevästi pelkän roska-astian avulla! Siis käyttämällä pelkästään sitä laatikkoa, mihin ne pussit laitetaan. Useimmissa on kahvakin, jolla saa astian helposti kannettua roskakatokseen ja sisällön kaadettua roska-astiaan. Ei niitä muovipusseja ihan oikeasti tarvita. Tulee ohessa muutama terveellinen lisäaskelkin otettua, kun vie roska-astian takaisin kotiin sen tyhjentämisen jälkeen, jos on ollut tapana viedä roskat menomatkalla johonkin.

Yksi kangaskassi mahtuu aina mukaan koulu-, työ- tai salikassiin. Kun sellainen on valmiiksi mukana, ei tarvitse muovipussin valitsemista edes miettiä! Myös paperipussit kestävät yllättävän kauan, kun ne säilyttää taiteltuina. Ei tarvitse siis myöskään käyttää niitä ohuimpia muovipusseja hedelmien punnitsemiseen!

4. Luovuin hammasharjoista. Siis niistä muovisista. Ennen ei tullut edes mietittyä, kuinka paljon jätettä yhdestä todella tarpeellisesta hygieniatuotteesta aiheutuu, kun itse harja on valmistettu 100% kierrätyskelvottomasta muovista. Myyntipakkauksesta puhumattakaan.

Nykyään käytän maatuvia bambuhammasharjoja, joita löytyy ainakin Ruohonjuuri ja eko-liikkeistä. Harjat tulevat myös kierrätettävistä materiaaleista valmistetuissa suojapakkauksissa, joten hygieenisyyskin on kunnossa. Harjan tultua elinkaarensa loppuun voi sen heittää suoraan biojätteisiin. Harjakset on kuitenkin tehty nailonista, joten ne kannattaa irrottaa pihdeillä ennen kompostiin heittämistä. Harjakset joutuvat sekajätteeseen, ellei paikallinen jätehuoltosi hyväksy niiden lisäämistä muovinkierrätykseen.

Huom: Bambuharjojen kohdalla on turha pelätä tikkujen saamista hampaiden pesun yhteydessä. Minua tämä mietitytti ja jännittikin aluksi, mutta nyt melkein vuoden käyttökokemuksella voin kertoa, ettei niistä mitään irtoa. Lisäksi ne toimivat aivan yhtä hyvin, kuin kalleimmat muovihammasharjat kaikkine erityisominaisuuksineen. Harjaustavalla on loppupeleissä harjaksen ominaisuuksia suurempi merkitys. Hampaiden harjaukseen käyttökelvottomia harjoja voi vielä käyttää esimerkiksi siivoukseen tai kenkien puhdistukseen, ennen niiden pois heittämistä!

5. Oman deodorantin tekeminen, josta kirjoittelinkin jo aikaisemmin.

Huomasin nopeasti alkaneeni miettiä arkipäiväisten tekojen ja valintojen merkitystä paljon syvällisemmin alettuani seuraamaan näitä ”ohjeita”. Enää ei tule edes mieleen käyttää muovipusseja tai ostaa pullotettua vettä (Suomessa ainakaan). Myöskin kaupoilla käydessä tulee ostovalintoja mietittyä enemmän henkilökohtaisten arvojen ja kestävyyden kannalta. Esimerkiksi ostin aikaisemmin lähes viikottain uusia vaatteita, kun halusin pukeutua tyylikkäästi ja trendikkäästi. Nykyään ostan pääsääntöisesti käytettyjä vaatteita. Uusia ostaessa vertailen vaatteiden alkuperää, tuottajaa ja materiaalia, ja sijoitan mieluummin johonkin kestävämpään ja kotimaiseen vaihtoehtoon halvan massatuotannon sijasta. Sama pätee elintarvikkeisiin ja muihinkin tarpeisiin!

Vaikka nämä teot saattavat vaikuttaa merkityksettömiltä globaalilla tasolla, uskon, että meillä kuluttajilla on oikeasti voima muuttaa vallitsevaa kulutusmallia huomattavasti kestävämpään suuntaan – juurikin omien ostovalintojemme kautta. Suoraan emme pysty vaikuttamaan taloudelliseen valtapeliin tai politiikkaan, mutta loppujen lopuksi me päätämme, että mikä on okei ja mikä ei; omien (kestävien) valintojen avulla!

---

When I decided to go Zero Waste, I made some simple decisions that would steer my daily choices in regard to different actions. Here I’ve made a short list of the first few things I decided to do in my effort to minimize the amount of trash that I produce daily. These are simple, and efficient, little things to try out and do if you wish to cut back on your waste as well!

1. Stop buying bottled water/drinks and single-use cups and mugs. Invest in a thermos mug and reusable bottle that you really like. They will pay themselves back pretty quickly and you’ll be stylish. And sustainable of course!
2. Start bringing your of fork, or better yet spork, to events where you know food is being served. The you won’t have to use that harmful and unrecyclable plastic cutlery!
3. Stop buying plastic bags. Also give up those thin bags that they give out for free by the fruit and vegetable isles! Make a habit of carrying a canvas bag or two with you always. They don’t take up much space and you won’t have to resort to buying trash (bags)!
4. Swap your toothbrush for a recyclable one! These Humble Brush bamboo toothbrushes are a great choice for you, and the environment!
5. Try making your own hygiene products, like deodorant! You’ll skip on all of the nasty ingredients and unnecessary packaging, but still get the benefits!

What I noticed quickly after starting to live by these ”rules”, was that my appreciation for food and other goods increased exponentially. Earlier I used to shop for new clothes almost weekly and just throw out the old ones. I also didn’t care if some food items had gone bad in my fridge and I had to throw them out. I could alway buy new ones, right?

Now, however, I consume more consciously and with waste in mind. I no longer buy cheap clothing just for the sake of being trendy, or buy extra food without checking my fridge first. I don’t see these things as just sources of energy or disposable goods, rather I have an appreciation for the raw materials and the work that has been put into making said goods.

Even though these actions may seem futile on the grand scheme of things, I truly believe that these kind of individual choices and actions will have an effect on susatinability related issues on the long run. We can’t directly change the power dynamics of our global economy and politics, but we can live by example, as individuals. Ultimately it’s us who have the final say in what goes, through our daily choices!

Kahdeksan roska-astiaa

Tämä blogi on seuraus vuosikausien YouTube videoiden ja Netflix-dokumenttien liikakulutuksesta. Tarkemmin sanottuna noiden striimauspalveluiden algoritmien syy, sillä yhtenä päivänä ne ehdottivat minulle katsottavaksi noin tunnin mittaisen puheen Zero Waste elämäntyylistä. Kun ei parempaakaan tekemistä ollut (koululäksyt ehtii kuitenkin aina tekemään myöhemminkin, eikö?) niin päätin kuunnella tuon Bea Johnsonin Googlella pitämän inspiraatioesitelmän.

Se puolitoistatuntinen venähti sitten noin neljän tunnin putkeksi, jonka aikana etsin käsiini kaikkea mahdollista aiheeseen liittyvää tietoa. Oli häkellyttävää katsoa, kuulla ja lukea ihmisistä, jotka tuottivat vähemmän kaatopaikkajätettä vuodessa, kuin minä kahdessa tunnissa ”hyvinä” päivinä. Samalla vilkuilin niitä kahdeksaa eri roskakoria, jotka keittiötäni tuolloin koristivat ja huokailin turhautuneesti.

Suomessa kierrätys- ja roskien lajittelukulttuuri tuntuu luontaiselta osalta arkipäivää, ja minut ainakin kasvatettiin siihen pienestä pitäen. Biojätteet tuohon astiaan, sekajäte toiseen, pahvi kolmanteen, paperi neljänteen, lasit viidenteen, metallit kuudenteen ja ongelmajäte seitsemänteen. Ainiin, ja palautettavat pullot kahdeksanteen astiaan. Vuosien saatossa lajittelusta oli tullut rutiini enkä sitä oikeastaan sen enempää ajatellut arjen kuluessa. Kunnes sitten aloin tietoisesti katsomaan roskakorejani joka kerta kun sinne jotain laitoin. Mieltä alkoi piinaamaan turhautuneisuuden tuomat ajatuksesta siitä, että ”miten me oikein ollaan yhteiskuntana tultu tähän pisteeseen, auttaako tämä lajittelu oikeasti ja pitäisikö muovejakin nyt alkaa lajitella?”. Minun kannalta nuo Zero Waste –teemavideot toivat tuohon pulmaan ilmiselvän ratkaisun.

”Miksi lajitella päivät pitkät roskia lukemattomiin eri tilaa vieviin astioihin, kun voisin vain vähentää roskien tuottamista kokonaan?”

Siitä ajatuksesta poikiutui sitten uusi arjen ajattelumalli:

1. Kieltäydy
   • Päätin olla ottamasta vastaan ilmaisjakeluita ja muita asioita, joille ei oikeasti ole tarvetta.
2. Käytä uudelleen
   • Sen sijaan, että heittäisin jonkun asian pois koska se ei enää kykene suorittamaan ensisijaista käyttötarkoitustaan, niin yritän keksiä sille uuden käyttökohteen.
3. Karsi
   • Hankkiuduin eroon kaikesta turhasta ja ylimääräisistä tavarankappaleista myymällä, kierrättämällä ja lahjoittamalla. Kun on vähemmän tavaraa niin uusien asioiden kertymisen kaapinhyllylle huomaa helpommin.
4. Kierrätä
   • Kaiken, minkä voin kierrättää, niin kierrätän. Jos en jotain pysty kierrättämään, niin pyrin etsimään kierrätettävän vaihtoehdon.
5. Kompostoi
   • Suomessa varsinkin biojätteiden lajittelu on sen verran helppoa, etten sen välttämiselle oikein keksi mitään tekosyytä. Lisäksi, nykyään siitä jalostetaan biopolttoainetta, mikä luo vaihtoehdon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen.

Jos kahden lapsen täysipäiväisessä työssä käyvä Californialainen äiti pystyi pyörittämään heidän huushollia ilman ainuttakaan roskakoria, niin olihan minun pakko edes yrittää! Vähitellen olen päässyt tilanteeseen, jossa pystyn suhteellisen helposti välttämään kaatopaikkajätteen tuottamista pienten valintojen avulla. Tilanteeseen, jonka toivoisin innostavan muitakin yrittämään samoja pikku niksejä sen oman roskakorin täyttymisen hidastamiseksi.

Aion tässä blogissa kirjoitella mitä mieleen juolahtaa arjesta, ruoasta ja kokemuksista, ilman sitä turhaa jätettä!

---

This blog is the result of a several year addiction to social media and documentaries. By chance I got introduced to the Zero Waste movement on YouTube, and ever since that day of binge watching, reading and listening to everything I could find on the subject, my mentality towards waste was changed.

”Why should I spend a lot of time sorting out my trash into eight, yes 8, different bins, when I could just start reducing the waste I was producing all together?”

I decided to implement the following mindset to help me deal with trash:

1. Refuse the things I don’t need
2. Reuse what I already have
3. Reduce the things i don’t use
4. Recycle everything I can
5. Rot, i.e. compost all organic waste.

Now I’ve come up with a growing set of daily choices, which have helped me reduce all landfill waste. Choices, which I hope could inspire others to try those same small tips and tricks to reduce their own trash. And so, GetWasteless was born.