Roskaton piknik

Olipa mukavaa käydä pitkästä aikaa piknikillä, vaikka ehdinkin suurinpiirtein vain piipahtamaan paikan päällä. Zero Waste Finland ry järesti eilen ensimmäsitä kertaa roskattoman piknikin, jonne oli kaikille avoin kutsu. Oli aivan mahtavaa päästä tapaamaan uusia tuttavuuksia ja muita, joita Nollahukka kiinnostaa. Musta on upeeta, että ihmiset taustasta riippumatta voivat tulla yhteen nauttimaan kesäisestä sunnuntaista hyvän ruoan äärellä – ja vielä ilman turhaa roskaa! Paikalla olivat myös mm. Paula Trashless-blogista, Roskavallankumouksen Emilia ja Roskapuhetta, sekä ranskalainen Justine, joka on tullut takaisin Suomeen tehdäkseen dokumettiprojektia Zero Waste -elämästä. 

Kaupunkikulttuurin ja jonkinlaisen “kansalaistoiminnan” lisääminen on alkanut kiinnostaa mua enenevissä määrin viime aikoina. Helsingissä on avoin Facebook ryhmä nimeltä Lisää kaupunkia Helsinkiin, jossa kaikki halukkaat voivat jakaa ja kommentoida kehitysideoita ja jakaa tietoa kaupungissa tapahtuvista hankkeista. Tavoitteena on lisätä korttelielämää, kivijalkaliikkeitä ja korttelipuistoja. Toinen tapa kehittää kaupunkikulttuuria on lisätä yhteisöllisyyttä asukkaille. Avoimen piknikin järjestäminen on yksi tapa tehdä sitä. Kiitokset Zero Waste Finlandille siitä, että olette uskaltaneet ottaa ensimmäisen askeleen ja alkaa järjestää erilaisia Nollahukka-arvojen mukaisia tapahtumia! Unohdan itse usein, etten ole yksin omien ympäristö- ja yhteiskuntahuolien kanssa. Meitä on monia, ja useampia kuin itse muistan aina kuvitella. Joukossa on voimaa, ja se huojentaa. Kunhan me vaan kokoonnumme yhteen, voimme saada aikaan suuriakin muutoksia!

Nollahukka tarjoaa puitteet oman elämän ja myös yhteiskunnan muuttamiseen yksi askel kerrallaan. Meidän täytyy vaan rohkeasti alkaa puhua aiheesta, tehdä muutoksia ja tuoda niitä esille kaikissa elämän osa-alueissa. Me ollaan Ainon kanssa keskusteltu Herttoniemi Block Partyn ympäristötiimin kanssa siitä, miten roskien vähentämisestä festareilla voisi viestiä, ja mulla on agendalla järjestää Nollahukka-pihajuhlat naapureille sekä ystäville. On myös ollut hienoa lukea, että esimerkiksi Flow Festival on ottanut tavoitteekseen ilmastovaikutuksensa minimoinnin – tavoitteena on esim. pitää hiilijalanjälki nollassa ja käyttää 100% käytettyjä materiaaleja. Kaikki lähtee siitä, että vaan päätetään edes yrittää tehdä asioita eri tavalla. Toivon mukaan vastuullisemmalla sellaisella. (Flow festareilla voi myös bongata Nesteen Nolla-mökin, jonka sisällä voi käydä selaamassa mun kirjaa Zero Waste – jäähyväiset jätteille!)

Tapahtumissa voi positiivisella tavalla esitellä omaa arvomaailma muille, mikä toivottavasti herättää keskustelua ja pohdintaa. Vasta kun joku herättää ajatuksen jätteiden vähentämisestä (tai elämän yksinkertaistamisesta) ja sen hyödyistä toisen päässä, voi matka esimerkiksi kohti Nollahukkaa ja kestäväpää elämäntapaa alkaa. Eikä tapahtuman tarvitse olla iso – haasta sun kaverit auttamaan jätteettömien piha- tai puistojuhlien järjestämisessä, ja aseta synttärijuhlien tavoitteksi, että kaikki roskat mahtuvat pieneen lasipurkkiin! Mitä jos seuraavissa bileissä olisi teemana pukeutua käytettynä ostettuihin vaatteisiin 100% oman tyylin mukaan? Tai että kaikki lahjoittavat yhden oluen hinnan verran rahaa johonkin synttärisankarin valitsemaan hyväntekeväisyyteen? Mahdollisuuksia on lukemattomia!

Mutta takaisin piknikiin. Mun valmistautuminen tapahtui hieman muiden kiireiden lomassa, ja tajusin ettei piknikille lähteminen juuri vaadi sen enempää ajattelua kuin arkeen valmistautuminen. Nämä asiat heitin reppuun:

• Oman vesipullon
• Termarin (just-in-case)
• Lasirasian
• Kangasliinan
• Vahakääreeseen käärityn voileivän
• Pussillisen herneitä
• Uudelleen käytettävän istuinalustan

Kaikki mahtui mun käytettynä ostettuun Kånkeniin ja paikan päälle pääsi helposti pyörällä. Multa on usein kysytty, etteikö kaikki ne tavarat, joita mä kannan mukana vie hirveästi tilaa ja eikö laukku paina ihan liikaa. Vastaus tähän on, että vain kerran reilun kahden ja puolen vuoden aikana olen kironnut repun painoa, ja se oli silloin kun jouduin kantamaan kaiken lisäksi kolme kurssikirjaa ja läppärin kotiin, samalla kun lähdin viikonlopuksi pois kaupungista. Lyhyesti: ei paina laukku, eikä myöskään omatunto.

Vastuuvapauslauseke: tietysti laukku painaa tavaroiden verran enemmän, kuin ilman. Tarkoitan enemmänkin, ettei niiden tuoma pieni lisäpaino haittaa minua, sillä mukana kantamisesta aiheutuva “vaiva” on pienempi kuin saamani hyödyt: voin kieltäytyä jätteistä, säästän rahaa, en kannusta kestämättömiä käytäntöjä, ja saan elää omien arvojeni mukaista elämää. Ja painaisivathan nuo samat asiat kaupasta ostettuina ja muoviin käärittyinäkin, mutta vaan kauppakassissa.

Tässä vielä muutama vinkki, jotka kannattaa pitää mielessä kun lähdet piknikille, rannalle, tai illanviettoon ulkosalle ruoan kera:

1. Pakkaa mukaan tarvitsemasi kestotuotteet mitä tarvitset. Mukaan kannattaa ainakin ottaa juomapullo, kangasliina, omat aterimet, (kannellisia) astioita ja pusseja ruoalle ja kierrätettäville pakkauksille sekä tähteille. Myös uudelleen käytettävät pillit, mukit, kulhot ja lautaset voivat olla kiva lisä – pakkaa ne keittiöliinojen väliin välttyäksesi haavereilta. Liinoja voi sitten käyttää lian pyyhkimiseen ja likaisten astioiden käärimiseen.
2. Valmista ruokia itse – ja suosi lähituotettuja kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Eläintuotteet pilaantuvat helpommin lämpimässä ja kuljetuksen aikana. Kasvikset, hedelmät ja marjat eivät juurikaan piittaa kylmäketjun katkeamisesta!
   • Tee voileivät pakkauksetta ostetusta kokonaisesta leivästä. Niitä voi ostaa omaan pussiin useista paikoista, kuten Lidlistä, pienistä leipomoista ja suuremmista ruokakaupoista. Pakkaa voileivät kangaspusseihin, vahakääreisiin tai suljettaviin rasioihin. Vaihtoehtoisesti voit myös käyttää kompostoituvaa ruskeaa leivinpaperia. (Vinkki Töölöläisille: Helsinki Homemade Bakerystä Cygnaeuksenkadulla saa tuoreita ranskalaisia leipiä hintaan 2,5€! Tampereella Lentävänniemessä on Mikon Leipä Salen yhteydessä, mistä saa tuoreita leipiä alle kahdella eurolla.)
   • Osta sesongissa olevia hedelmiä ja kasviksia jotka eivät tarvitse suojapakkauksia: omenat, aprikoosit ja herneet voi tarjoilla sellaisenaan tai paikan päällä paloiteltuina. Vesimelonin voi halkaista paikan päällä ja jokainen voi syödä omalla lusikalla/sitä voi kauhoa tarjoilulusikalla jokaisen omaan mukiin. Valitse ensisijaisesti luomua – kuoret ja karat voi tarvittaessa kaivaa maahan jonkun puskan juurelle. Käytä kuitenkin myös omia astioita näiden kantamiseen lähimpään biojäteastiaan!
   • Osta tuoreita marjoja omiin pusseihin tai astioihin: pyydä torimyyjiä pakkaamaan mansikat, mustikat tai herneet suoraan omaan astiaan tai pussiin. Helpoin tapa on ojentaa litran astia ja kieltäytyä kauniisti kertakäyttöisistä pusseista. Tyhjä termari toimii hyvin tilapäisenä biojäteastiana karoille!
   • Valmista itse levitteet ja dipit: tee hummus, hernepesto tai öljy-balsamico -sekoitus kotona ja ota se mukaan uudelleen käytetyssä lasipurkissa. Eipähän tarvitse pelätä, että pakkaus lähtee karkuun tuulen mukana!
   • Leivo omat tarjottavat ja kanna ne mukana omissa kannellisissa astioissa. Ota tarvittaessa erillinen tarjoilulautanen tai kangasliinoja mukaan.
3. Ota mukaan omat juomat ja suosi kierrätettäviä pakkauksia: pakkaa tarpeeksi vettä mukaan, keitä kahvi valmiiksi termariin, hauduta jäätee lasipulloon ja sekoita omat mehut kotona (esimerkiksi itse-tehdystä marjamehutiivisteestä). Jos haluat ostaa pullotettuja juomia, suosi 100% kierrätettäviä sellaisia. Alumiinitölkit ja mahdollisimman pelkistetyt metallikorkkiset lasipullot voi käytännössä kierrättää ikuisesti (vältä siis turhia muovietikettejä ja -korkkeja, jotka päätyisivät poltettaviksi) ja muista kierrättää ne. Mikäli haluat ostaa muovisia, niin osta mieluummin pari suurta pulloa kuin useamman pienemmän – tällöin aiheutat suhteessa vähemmän muovijätettä. Muista myös kierrättää muoviset pullot!
4. Osta karkit, kuivatut hedelmät ja keksit omiin pusseihin. Kestopussi tai uudelleen käytetty paperipussi eivät aiheuta lisäkustannuksia punnittaessa. Hyvän tarjonnan löydät Punnitse&Säästä ja ItsPure -myymälöistä. Myös isommissa ruokakaupoissa on usein irtolaareissa karkkia ja pähkinöitä.
5. Valitse vain 100% kierrätettäviä tai kompostoituvia pakkauksia, jos joudut varautumaan kaupan tarjontaan. Kaupoissa on jatkuvasti enemmän kompostoituvissa pakkauksissa myytäviä herkkuja. Muovisetkin pakkaukset voi tänä päivänä kierrättää ainakin Helsingissä ja Tampereella, kasvavissa määrin ympäri Suomea. Valitse syötävä ensisijaisesti pakkauksen mukaan – saatat yllättyä kun ostat jotain mitä et ole ennen kokeillut! Valitse yhdestä muovilaadusta valmistettuja pakkauksia ja tarkista pakkausseloste – varmista, että se kelpaa kierrätykseen kokonaisuudessaan! Ja muista tällöin seuraavakin vinkki →
6. Ota mukaan ylimääräinen kangaskassi tai kestopussi kierrätettäville jätteille. Älä jätä mitään jälkeesi ja ota roskat omien astioiden kanssa mukaan kotiin putsattaviksi ja lajiteltaviksi. Lähtiessä voi tehdä ylimääräisen ekoteon ja poimia lähellä olevia roskia mukaan. Se minkä tuo luontoon, pitää myös viedä mukanaan. Eikä kukaan meistä ole liian hyvä poimiakseen myös muiden jättämiä roskia – sillä mitä enemmän roskia jossain on sitä suuremmalla todennäköisyydellä niitä heitetään sinne lisää. Kannustat siistimpää kaupunkielämää aktiivisesti poimimalla roskia (esim. ploggaamalla), ja toimit tietysti inspiroivana esimerkkinä niin nuorille kuin vanhemmillekin!
   • Tarkasta oman kuntasi jätehuollon ohjeistus roskien lajitteluun ja toimi sen mukaan. Esimerkiski pullojen palautuksen ja kauppareissun yhteydessä voi kierrättää jätteet suuremman ruokakaupan (esim. Prisma tai K-Citymarket) lajittelupisteellä.

Onko sulla vielä jotain hyviä vinkkejä Nollahukka-piknikille valmistautumiseen? Kommentoi se alle!

Advertisement

Kuukausi ilman roska-astiaa

Kirjoitin pari viikkoa takaperin siitä, kuinka päätin tänä vuonna sanoa jäähyväiset sekajäteastialle, ja sen sijaan kerätä kaiken kaatopaikkajätteen erilliseen roskapurkkiin. Nyt on ensimmäisestä kuukaudesta selvitty ja on aika tehdä katsaus purkin uumeniin. Helpotuksekseni huomasin siellä vielä olevan jonkin verran ilmaa. Eihän tässä ole enää kuin 11 kuukautta tätä vuotta jäljellä!

Mitä purkin sisältä sitten löytyy? No:

• Vihannesten ja hedelmien hintatarroja (ei voi kierrättää niissä olevan liiman takia)
• Luomusitruunoiden merkkitarroja (eivät kelpaa muovinkierrätykseen)
• Lääkepakkauksia (muovin ja folion sekoitus ei ole kierrätettävä)
• Desinfiointipyyhepakkaus (monikerroksinen muovi-, paperi- ja foliopakkaus)
• Muovinen suojakääre (saattaa olla kierrätettävä, mutta taloyhtiössäni ei ole muovinkierrätysastiaa)
• Muovipillejä (en tiedä mistä muovista ne on valmsitettu, joten kierrättäminen on vaikeaa)
• Maustepurkin muoviosia ( sama, kuin muovipillien osalta)
• Etikettejä uudelleen käytetyistä lasipurkeista (erilaiset materiaalit ja liimat estävät kierrättämisen)
• Teipinpalasia yhdestä joululahjasta (teippiä ei voi kierrättää)
• Muovinen kiinnike joululahjaksi saadusta pakkauksesta (sama, kuin muovipillien osalta)
• Joululahjan mukana tullut logotarra (muovi ja liima estävät keirrätyksen)
• Sim-kortti (en teidä mitä tehdä)
• Ruumaan menneeseen matkalaukkuun kiinnitetty viivakoodiliuska (muoviosa ja liimapinta enstävät kierrättämisen)
• Carry-on laukkuun kiinnitetty tarkastusliuska (sama, kuin yllä)
• Lentolippuihin muovitarralla kiinnitettyjä tunnistelappuja (sama, kuin yllä)

Ilahduin siitä, että onnistuin kuukauden aikana kerryttämään näin vähän jätettä, vaikka olen muun muassa lentänyt ja muuttanut takaisin Suomeen. Vielä pari vuotta takaperin minulta kertyi helposti pussillinen viikossa tai kahdessa. Todistin itselleni, että jätettä voi välttää pienilläkin teoilla. Uskon, että niin voit sinäkin!

Haluan kuitenkin vielä tarkentaa, ettei tarkoitukseni tällä kirjoituksella ja havainnollistuksella ole haastaa sinua viemään jätteetöntä elämäntapaa niin äärin, kuin olen itse vienyt. Haluan vain näyttää, että jos yksi ihminen pystyy kuukaudessa aiheuttamaan näin vähän jätettä, voimme jokainen tehdä jotain vähentääksemme omaa osuuttamme. En voi painottaa liikaa sitä, että suuret muutokset vaativat aikaa: olen reilun kahden vuoden aikana asteittain ottanut käyttöön uusia toimintatapoja ja opetellut uusia rutiineja, joiden ansiosta voin tänään ajattelemattakin välttää turhaa jätettä arjessani. En vain aloittanut tätä projektia yhtenä uuden vuoden aattona. Kaksi vuotta sitten päätin alkaa tehdä muutaman paremman valinnan joka päivä:

• kieltäydyn muovipusseista
• kieltäydyn muovipulloista
• kieltäydyn take-away kahvimukeista

Siitä kaikki lähti. Näiden muodostuttua rutiininomaiseksi osaksi arkeani, aloin tehdä muita helppoja muutoksia, kuten kaupallisen deodorantin vaihtaminen kotitekoiseen ja muovisen hammasharjan vaihtaminen bambuiseen. Keskittymällä siihen, mikä kullakin hetkellä tuntuu helpoimmalta teolta toteuttaa ja luontevimmalta seuraavalta askeleelta, voi helpoiten pysyä kestävään muutokseen johtavilla raiteilla.

Kaksi vuotta sitten en kyennyt edes ajattelemaan, että ottaisin roskapurkin käyttöön näinkin nopeasti. Pidin sitä pitkään tämän aatteen liian pitkälle viemisenä, mutta havahduinkin yksi päivä tilanteeseen, jossa se tuntui luonnolliselta jatkotavoitteelta matkallani kohti kestävämpää elämäntapaa.

Nollahukkaelämän ja Zero Waste -ajatuksen tarkoituksena ei ole velvoittaa sinua karsimaan omistuksiasi, kunnes sinulla on jäljellä vai kaikki tarpeellinen; säilyttämään ruokiasi kuvankauniissa lasipurkeissa tunnettujen instagrammaajien tapaan; tai alkaa kerätä sekajätettä lasipurkkiin niin kuin minä. Kyseessä ei ole ’kaikki tai ei mitään’ tai tietyn näköisen ja laatuisen elämäntavan tavoittelu.

Kyseessä on omien arvojen mukaan eläminen. Sen lisäksi kyseessä on asenteenmuutoksesta: meidän täytyy rohkeasti alkaa välittää teoistamme ja valinnoistamme enemmän. Meidän täytyy sisäistää se, että aripäiväisimmilläkin teoillamme on laajat vaikutukset ei vain meidän elämäämme, vaan myös muiden. Samalla täytyy myös hyväksyä se, ettemme aina voi tietää kaikkia näitä vaikutuksia tai punnita niitä tasavertaisesti. Mutta, meidän täytyy pyrkiä tekemään paras mahdollinen valinta sen ajan ja niiden resurssien puitteissa, mitkä meillä kullakin hetkellä on käytössämme. Ja se riittää, että yrität tehdä yhden paremman valinnan.

 Yksi parempi teko päivässä riittää.

Ja tällä toivotan sulle hyvää alkavaa viikonloppua!

---

A month without a trash bin

A month ago I bid adieu to the trash can in my kitchen. Since then I’ve been collecting all the trash that I’ve caused in my trash jar. You can see all the contents in the picture above, but here’s a quick recap:

• Price and produce stickers
• Medicine wrappers
• Plastic wrapper
• Plastic straws
• Labels from repurposed glass jars
• Pieces of plastic tape from one Christmas present
• Few random plastic pieces from said present
• An old SIM-card
• Plastic luggage and ticket tags from flying

I was happy that I managed to only waste this little in one month, and I want to encourage you to see that it truly is possible to reduce the amount of trash we cause in our daily lives. You don’t have to take Zero Waste as far as I have, though. It’s not a case of ’all or nothing’. The most important thing is that you try to do your best with what you have and what you know.

Two years ago I started by deciding refuse all

• plastic bags
• plastic bottles
• take-away cups

Back then I couldn’t have imagined being here today, with my own trash jar. For a long time I thought having a trash jar was taking this idea too far. Until one day I realized, that it felt like next, natural, step on my journey to more sustainable living. But the foundation to the decision was laid over a two year period, where I slowly adapted new routines and new ways of thinking step by step. And through this I realized one thing about changing your habits towards more sustainable ones:

One better choice a day is enough.

Hope you have a great weekend!

Zero waste lentäminen ei ole mahdollista

Parasta mitä voit tehdä on pyrkiä välttämään niin paljon turhaa roskaa, kuin mahdollista.

Lensin Singaporeen noin puolitoista kuukautta sitten suorittamaan kanditutkintoni viimeistä vaihetta: vaihto-opintoja paikallisessa yliopistossa. Olin henkisesti valmistautunut jätteeseen, joka aiheutuisi lennolla ruokailun yhteydessä mutten tullut ajatelleeksi mitä muuta jätettä lennoilla voi aiheutua. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun lensin pidemmän matkan päätettyäni yrittää elää ilman jätettä. Oppia ikä kaikki.

Valmistauduin ottamalla omat aterimet, juomapullon ja termarin mukaan koneeseen. Näillä halusin välttää kertakäyttöaterinten ja -mukien käytön. Matka sai kuitenkin karvaan makuisen alun, kun minulle tulostettiin matkalippu vaikka erikseen sanoin etten halua sellaista, kun sähköinen versio löytyi jo puhelimesta. No, vältin kuitenkin muun roskaamisen kentällä kiitos vesipullon ja hedelmien.

Koneeseen astuessa petyin hieman, kun paikallani oli ohueeseen muoviin pakatut Marimekon viltti ja tyyny. Tämän lisäksi paikalta löytyi kuulokkeet, jotka myös oli pakattu suljettuun muovikääreeseen. Ensimmäistä kertaa kiinnitin huomiota siihen, kuinka todella monet asiat lennoilla pakataan muoviin. Minulla oli villasukat mukana, mutta pitkällä yölennolla viltti tuli tarpeeseen neuleesta huolimatta. Muovikääre lensi siten roskiin. Olen lukenut, että valtaosa lentoyhtiöistä käyttää näitä peittoja ja tyynyjä uudelleen mutta useimmiten ne vain viikataan tai pakataan jokaisen lennon välillä uusiin muovipakkauksiin, vaikkei niitä olisi pesty, asiakaskokemuksen tähden. Viime aikoina on myös kuulunut enemmän ja enemmän ikäviä uutisia lentoyhtiöiden kierrätyskäytännöistä.

Yhdentoista tunnin lennolla oli kaksi ruokailua, joiden yhteydessä sain ruoan ohella muoviin pakatun juoman ja pussillisen kertakäyttöaterimia. En kuitenkaan käyttänyt näitä ja lentoehenkilökunnan tullessa hakemaan tarjotinta sanoin, että ”nämä ovat käyttämättömiä, voitteko käyttää ne uudestaan?” Vastaukseksi kuulin sanan ”OK” samalla, kun ne heitettiin muiden asioiden ohella roskiin. Ihmettelen suuresti sitä miten nämä suojaustarkoituksista pakatut muoviset asiat muuttuvat näin yhtäkkiä käyttökelvottomiksi, vaikkei suojaa olisi rikottu. Finnairilla menee taloudellisesti hyvin mutta mielestäni se ei silti ole peruste käyttökelvollisten käyttämättömien kertakäyttötarvikkeiden pois heittämiseen. Voin jotenkin yrittää ymmärtää, etteivät lentoyhtiöt voi välttämättä kierrättää kaikkia kierrätettäviä pakkauksia, kuten lasia ja metallia turvallisuussyistä. Tuntui kuitenkin pahalta nähdä koskemattoman juoman ja käyttämättömien muoviaterinten lentävän suoraan roskiin. Ensi kerralla aion olla hieman vaativampi matkustaja.

Oma termari oli kuitenkin hyvä ottaa mukaan, sillä lentohenkilökunta tarjoili mielellään juomat siihen, kun pyysin. Sain myös huomattavasti enemmän kahvia kerralla verrattuna naapuriin, joka pyysi lisää teetä kahdesti samalla kuluttaen kolme kertakäyttömukia.

Koska lentäminen on kaikista saastuttavin tapa matkustaa tuntui kaiken ylimääräisen jätteen aiheuttaminen erityisen turhauttavalta. Ystäväni Felicia on kirjoittanut Mind Tomorrow -blogissaan useamman jutun vähemmän saastuttavasta matkustamisesta, mutta Suomesta Singaporeen junalla ja laivalla matkustaminen olisi kestänyt hieman liian kauan omaan aikatauluuni nähden. Olen kuitenkin yrittänyt etsiä mahdollisia järjestöjä, joiden työtä voisin tukea lahjoituksin kompensoidakseni matkustamisesta aiheutuvia päästöjä.

Kokemuksista voi kuitenkin oppia, joten tässä 8 vinkkiä Zero Waste vähemmän roskaavaan lentämiseen:

1. Termosmuki: voit pyytää lentohenkilökuntaa tarjoilemaan juomat omaan mukiin kertakäyttöisten sijaan.
2. Aterimet + lautasliina: voit välttää muovisten aterimien käytön käyttämällä omaa ”sporkkia” tai puisia aterimia.
3. Vesipullo: turvatarkastuksen jälkeen voit käydä täyttämässä pullon vedellä lentoa varten.
4. Lämpimiä vaatteita: jos voit niin ota mukaan lämmin neule ja vaikka jopa ohut viltti, jonka saat käärittyä pieneksi carry-on laukkuun.
5. Niskatyyny: itse otan aina mukaan puhallettavan niskatyynyn, joka tuo mukavuutta matkalla nukkumiseen. Samalla vältän muoviin pakattujen tyynyjen käytön.
6. Kuulokkeet: omat ovat kuitenkin paremmat, kuin lentoyhtiön monesti käytetyt
7. Syötävää: ellet halua maksaa itseäsi kipeäksi lennon aikana, pakkaa mukaan hedelmiä ja muuta naposteltavaa
8. Vaativa asenne: uskalla vaatia lentohenkilökunnalta käyttämättömien aterimien ja juomapakkausten uudelleenkäyttöä.
   • Lisävinkki: Ota käyttämättömät asiat erilleen tarjottimelta ja anna ne lentoemännälle/stuertille erikseen, ja toivo parasta.
9. Etsi järjestö, jonka työhön voit lahjoittaa kompensoidaksesi aiheutuneet päästöt: tässä on sivusto, jossa voi perehtyä erilaisiin kompensaatioprojekteihin

---

Flying with LESS waste

I travelled to Singapore about one and a half months ago to start my exchange semester abroad. That was also the first time I took a long haul flight since going Zero Waste. I had mentally prepared for the emissions that I would cause as well as the waste that would come from the meals served during the flight. But, it didn’t even cross my mind how much waste actually can be produced during longer flights.

My friend Felicia has written about travelling abroad by other means than flying on her blog Mind Tomorrow. But taking a train and some ferries from Finland to Singapore would’ve been a little too time consuming for my schedule.

I prepared for the flight by taking a thermos mug, a reusable water bottle and some cutlery with me so that I could at least avoid using single-use cups and plastic forks. Unfortunately, I didn’t account for the other kinds of plastic and single-use things that can be found on flights. For example, a blanket and pillow packed in plastic. Low-quality earphones packed in plastic. And I also forgot how they serve single-portion drinks in plastic as well. When  googleing for ”Confessions of flight attendants” you’ll find copious articles telling you about how wasteful and, frankly, dirty travelling by air is. And I’m not even including the emissions that airplanes cause. Airlines aren’t even always allowed to recycle recyclable materials, which might explain why they may not show that much care to sustainability issues.

I learned that just by not using the singe-use cutlery and drinking the plastic-packed beverage given with the meal won’t keep the staff from throwing them away. Even if you ask the flight attendant to use them again. Hearing ”OK” while seeing the plastic-packed single-use items being thrown away at the same time is quite a disheartening experience. Next time I’ll know to be more demanding and give the unused items back separately.

Learn from my mistakes, please. Here are my eight tips on how to fly more Zero Waste with less waste when you have to:

1. Thermos mug: flight attendants will gladly serve you hot & cold beverages in your own cup.
2. Reusable Water bottle: fill it up after the security check and avoid having to buy overpriced tap water.
3. Spork/cutlery + napkin: I suggest getting some wooden ones to avoid suspicious looks from the TSA.
4. Warm clothes: wool socks and comfy knits are your best friend. If you have room, pack your own blanket in your carry-on.
5. Your own neck pillow: I have an inflatable one that I take with me on travels.
6. Earphones: your’s are better than the used ones they give on flights anyway.
7. Snacks: fruits are your best friend. And your thermos mug can act as a portable trash can for the peels.
8. An assertive attitude: be more demanding about giving unused single-use items to flight attendants and NOT having them be thrown away.
   • Pro tip: give the unused cutlery and single-serving drinks to flight attendants separately from your tray and hope that they’ll use them again.
9. Offset your footprint: find an organization and donate to their projects to offset your emissions. Here’s one page I found with several projects to read up on.

Salakavalaa muovia

Edellisessä asunnossani ei ollut tiskikonetta ja sen reilun kahden vuoden aikana käsintiskaamisesta kehittyi arkinen meditaatiohetki, josta opin nauttimaan. Jouduin tuon kahden vuoden aikana ostamaan yhden astianpesuainepullon, sillä edelliset asukkaat olivat loppusiivouksen yhteydessä jättäneen ison pullon tiskikaappiin ja opin olemaan säästeliäs sen suhteen. Luin joskus artikkelin, joka kertoi siivoojien käyttämistä nikseistä ja yksi niistä liittyi tiskiaineen riittoisuuteen. Vinkki kuului jotenkin, että ”sekoita tiskiainetta ja vettä suhteessa 1:8 suihkupulloon ja käytä seosta tiskatessa.” En ollut edes tajunnut, että suurin osa myytävistä tiskiaineista ovat kuin tiivisteitä, siis niin, että niitä voi laimentaa. Sain tällä niksillä vajaan litran tiskiainepullon riittämään reilun vuoden päivät!

Viime vuoden vaihteessa muutin uuteen asuntoon, jossa on astianpesukone muttei tiskikaappia. Ajattelin aluksi, että käytän konetta vain kun tiskiä kertyy paljon esim. vieraiden käydessä. Arjen kiireessä siitä tuli kuitenkin aikamoinen apuri, kun altaan viereen mahtuu ainoastaan rajallinen määrä astioita ritilän päälle kuivumaan. Ongelmaksi moudostui kuitenkin astianpesuaine.

Muuttaessani sain lahjaksi paketillisen konepesutabletteja, jotka tietysti tulivat pakattuna muoviin. Käytin ne loppuun ja etsin hetken ympäristöystävällistä vaihtoehtoa muoviin pakatuille tableteille. Halusin myös löytää mahdollisimman luonnollisen pesuaineen, joka ei sisältäisi synteettisiä kemikaaleja. Törmäsin lähiässässä Ecoverin astainpesutabletteihin ja pakettia syynätessä ne vaikuttivat hyvältä vaihtoehdolta, vaikka hinta olikin lähes kolminkertainen ”normaaleihin” tabletteihin. Ajattelin kuitenkin ”sijoittaa” tähän kalliimpaan vaihtoehtoon, sillä halusin tukea ympäristöystävällisempää pesuainetta.

Ecover oli entuudestaan tuttu brändi ja luottoni aineiden ympäristöystävällisyyteen oli kohdillaan. Olin myös aikaisemmin ostanut merkin yleispesuainetta omaan lasipurkkiin Ruohonjuuresta. Kotiin tullessa avasin paketin ja turhauduin suunnattomasti itseeni ja ostamaani tiskiaineeseen.

Tabletit ovatkin pakattuja muovisiin kääreisiin, jota en ymmärtänyt vaikka kuinka syynäsin paketin pikkuprinttejä kaupassa. Tuntui todella turhauttavalta maksaa noin 10 € 25 ympäristöystävällisestä astianpesutabletista, jotka salakavalasti tulevatkin muoviin pakattuina.

En tietenkään ymmärtänyt käyttöohjeita lukaistessa miettiä tuon käären 100%:a kierrätettävyyttä sen enempää. En ostohetkellä edes ymmärtää miettiä sitä, kun paketissa muuten puhutaan kartongin kierrätettävyydestä jne. Eihän ohjeissa valehdellakaan, kun muovin voi tänä päivänä kierrättää, mutta kuten olen aikaisemminkin jo kirjoittanut en usko sen prosessin kestävyyteen tarpeeksi halutakseni tukea muovin tuottamista ostovalinnoillani. Sitä paitsi ei ole todellakaan itsestäänselvää, että kaikkialla on muovinkierrätysastioita (case and point oma taloyhtiöni, ja jonka lähimmässä HSY kierrätyspisteessä ei edes ole muoviroskista). Olin todella pettynyt tekemääni valintaan, mutta päätin kuitenkin käyttää tabletit loppuun, kun vahinko oli jo tapahtunut.

Opin tästä olemaan vielä tarkempi ostovalintojeni kanssa. On todella harmillista, että ympäristöystävälliset ja ekologisia vaihtoehtoja tuottavat yritykset käyttävät ympäristölle haitallisia pakkausmateriaaleja. Mielestäni juuri näiden yritysten tulisi olla ensimmäisten joukossa tukemassa vihreämpien pakkausmateriaalien tuotantoa. Se olisi mielestäni brändikehityksenkin näkökulmasta fiksumpaa.

Tabletithan toimivat hyvin, mutta kaatopaikkajätettä kertyi. Aloin siis etsimään zero waste vaihtoehtoja ja selvisi, että vanha kunnon ruokasooda pelastaa päivän. Noissa Ecoverinkin tableteissa on käytetty ruokasoodaa, joten päätin kokeilla sitä astianpesuaineena. Ja tulokset olivat samat kuin kaupan tableteilla.

Nykyään, jos pesen astioita astianpesukoneessa, niin täytän pesuaineluukun ruokasoodalla ja laitan koneen päälle. Astiat puhdistuvat kyllä täysin, enkä enää palaa kaupan tabletteihin. Pesukoneeseen kannattaa, veden kovuudesta riippuen, laittaa muutaman kerran vuodessa mukaan pesusuolaan putkien putsaamiseksi. Pesusuolaa myydään pelkästään pahviin pakattuna, eli se on zero wasteajalle sopiva vaihtoehto. Muuten pesuaineeksi riittää pelkkä ruokasooda.

Suosittelen kaikki astianpesukoneenomistajia kokeilemaan pesua pelkällä ruokasoodalla. Minulla on viinilaisehin jäänyt muutamia pisaroiden jälkiä pesun jälkeen, mutta ne ovat lähteneet ihan pelkällä liinanpyyhkäisyllä. Suosittelen myös kokeilemaan ruokasoodaa pohjaanpalaneiden pannujen ja kattiloiden kuuraamiseen. Sen kun antaa soodan hetken vaikuttaa kostean pohjan päällä ja sitten kuuraa. Minulla on pahimmatkin mustat kohdat lähteneet teräksisistä pannuista. Netistä löytyy myös monia reseptejä kotitekoisille tiskiainetableteille esim. Pinterestistä kun hakee sanoilla ”homemade dishwashing tablets”.

Ruokasooda on kyllä tänä päivänä yksi zero waste -elämäntyylin peruskivistä. Kannattaa siis aina pitää yksi purkillinen sitä keittiössä/siivouskomerossa. Jos satut löytämään ruokasoodaa jostain pakattuna pelkästään pahviin tai paperiin niin kommentoi alle tai laita viestiä Facebookissa!

Aurinkoista sunnuntain jatkoa!

---

When I moved into my new apartment that has a dishwasher, I countered a new zero waste problem – what to use as dishwashing tablets. Everything in stores seemed to come packed in plastic, until I found these Ecover Dishwashing tablets. Because they were a more environmentally friendly alternative to those chemical-filled ones, and because the package boasted on its ”recyclableness”, I decided to splurge on this 25-pack of dishwashing tablets that cost almost 3 times more that conventional alternatives. 

When I came home and opened the box, my heart sank. The tablets came individually wrapped in plastic which made no sense to me. When I read the package again I saw that the last sentence in the instructions mentioned that the sleeves are 100% recyclable. But It didn’t mention that they were made of pp05 plastic, which was the last thing I was expecting from a known environmentally friendly brand. But the damage was already done so I used those 25 tablets and generated 25 plastic wraps worth of landfill waste, and decided to find a truly zero waste solution. 

After a bit of Googling I found that, once again, baking soda would be the answer to my problem. I tried washing my dishes with only baking soda, and the results were fantastic. Apart from light streaking, nothing that a slight polish can’t handle, even glasses became as clear as with conventional washing tablets. 

From now on I’m only going to be washing my dishes with baking soda, when I use my dishwasher, and with castille/marseille soap when I wash by hand. I urge all owners of dishwashers, who want to reduce their waste, to try this! When using this method you should, depending on the hardness of your local water, also use washing salt every few months along side of baking soda to keep your pipes from clogging up. 

And if you live in Finland and know where to get baking soda packed in 100% recyclable materials, please comment down below or message me on Facebook! 🙂

Have a great Sunday!

Ne tärkeimmät tarpeellisuudet

Aloittaessani nollahukka-tavoitteeseen pyrkimisen tein muutamia todella yksinkertaisia päätöksiä välttääkseni turhan kaatopaikkajätteen aiheuttamista. Huomasin nopeasti, että salaisuus jätteettömään arkeen todellakin piilee arkipäiväisissä ja pienissä teoissa, joilla on pitkällä aikavälillä merkittävä vaikutus. Nykyään nämä arkiset valinnat tulevat luonnostaan, mutta alussa minun piti tietoisesti ja jatkuvasti muistuttaa itseäni ottamaan termari ja kangaskassi mukaan.

Alle olen listannut viisi vinkkiä, joiden koen auttaneen minua arkisen roskan ja kertakäyttökätteen vähentämisessä.

1. Lopeta muovipullojen ja kertakäyttöastioiden ostaminen/käyttäminen. Sijoita mieluisaan termosmukiin ja juomapulloon (ellei sellaisia jo löydy kotoa), ne maksavat itsensä takaisin yllättävän nopeasti ja ympäristökin kiittää!
2. Ota mukaan omat aterimet tapahtumiin, joissa on ruokaa tarjolla. Näin voit välttää muovisia kertakäyttöaterimia!
3. Lopeta muovipussien ostaminen. Pidän aina mukanani kangaskassia tai kahta, niin ettei edes heräteostoksia tehdessä tule kiusausta ostaa ympäristölle haitallista muovipussia.
4. Vaihda muovinen hammasharja  bambuiseen/puiseen. Se toimii aivan yhtä hyvin kuin muoviset hammasharjat eikä hammaslääkärikään valita, kunhan muistat harjata purukalustosi kahdesti päivässä!
5. Kokeile tehdä jokin hygieniatuotte itse! Tässä ohje kotitekoiseen deodoranttiin.

1. Ensipäätökseni oli tosiaan lopettaa muovipullojen, kertakäyttömukien ja –aterinten osto sekä käyttö. Tämä osoittautui helpoksi, kun kotoa löytyi kaikki tarpeellinen näiden korvaamiseen: termosmuki, lasinen juomapullo ja normaalit aterimet.

Lempitermoksen tittelistä kamppailevat Nespresson 0,345l ja Steltonin 0,2l termari. Molemmat ovat tyylikkäitä omasta mielestäni, eivätkä vuoda tipan tippaa! Ne ovat sitä paitsi suhteellisen edullisia: Nespressosta maksoin n. 20€ jollain etukupongilla ja Steltonin matkamukista 19,90€. Suosittelisin ehkä Nespressoa enemmän, koska muki on kokonaan terästä, kun taas Stelton on sisältää huomattavasti enemmän muovia. Älä kuitenkaan turhaan osta uutta mukia, jos sellainen jo löytyy kotoa! Käytä ensin se, minkä jo omistat.

Molemmat ovat maksaneet itsensä takaisin jo aikaa sitten. Laskeskelin yhtenä päivänä ruotsinkurssin esitelmää varten paljonko olen vuodessa säästänyt pelkästään ostamalla sitä omaan termariin koulun kahvilasta: 70€ vuodessa! Laskemalla mukaan vielä säästöt, joita on kertynyt oman kahvin mukaan ottamisesta kotoa, niin voin kyllä hyvin mielin välillä käydä noissa Punavuoren trendikkäissä (lue: hervottoman kalliissa) kahviloissa nauttimassa kupillisen etiopialaista aeropress-laitteella haudutettua kahvia.

Aikaisemmin käytin usein muovisia juomapulloja muutaman kerran, ennen kuin ne saivat syöksyä pullonpalautusautomaatin syövereihin. Vaikka ”kierrätinkin” näitä muovipulloja, niin olivat ne kyllä aikamoisia luonnonvarojen haaskaajia. Kun vuosi sitten Hulluilta Päiviltä tarttui mukaan Frooshin 1l smoothiepullo, tuli yksi aamu mieleeni, että ”tämähän on täydellinen juomapullo!” Nautittuani sen hedelmäisen sisällön, irrottelin etiketit pullosta ja se alkoi kulkea mukanani vesipullona koulurepussa. Eikä siinä vielä kaikki! Todettuani lasipullojen monikäyttöisyyden kertyi niitä lisää, ja olen käyttänyt niitä tomaattikastikkeiden, itsetehtyjen kasvislienten sekä esim. kotitekoisen Glögin säilytykseen ja kuljetukseen. Nyt minulla on erikseen kaksi lasista pulloa juomille ja kaksi kastikkeille ja liemille.

Termosmuki ja juomapullo maksavat itsensä takaisin kyllä yllättävän nopeasti ja saat nauttia kylmistä ja lämpimistä juomista hyvällä omatunnolla, ja vielä tyylikkäästi! Termosmuki toimii kätevästi myös vesipullona esim. lennoilla tai vaikka töissä, jos laukkuun ei satu mahtumaan kahta eri pulloa. Sen kun kahvin/teen hörrpimisen jälkeen käyt täyttämässä termarin lähimmällä vesipisteellä, jolloin se tulee samalla huuhdeltua puhtaaksi!

2. Seuraava saattaa kuulostaa hieman tylsältä, mutta on sekin uskomattoman helppo kikka jätteen vähentämiseksi. Nappaa mukaan aterinlaatikosta haarukka, jos olet lähdössä jonnekin, missä teidät olevan ruokaa/naposteltavaa tarjolla. ”Sporkki” (haarukan ja lusikan yhdistelmä) on vielä kätevämpi! Arkisin en yleensä kanna laukussa mukanani haarukkaa/lusikkaa, mutta jos olen menossa johonkin ruokatapahtumaan tai seminaariin, niin nappaan sellaiset mukaan, käärin ne pellavaliinaan tai paperipussiin, ja sujautan kangaskassiin tai takin taskuun. Ei sitten tarvitse sormin napostella erinäisiä herkkuja tai käyttää niitä ties mille haitallisia muoviaterimia.

3. Kolmanneksi päätin lopettaa muovipussien kuluttamisen. Tämäkin osoittautui helpoksi, kun eteisen kaapissa roikkui noin 7 kangas- ja kestokassia. Aluksi oli hieman vaikeaa muistaa aina ottaa kangaskassi mukaan ovesta ulos lähtiessä, mutta kyllä siihen nopeasti oppi. Jos kangaskassi jäi aamulla kotiin, menin ensin hakemaan sellaisen kotoa ennen lähi-Ässään tepastelemista. Näin tuli samalla tarkistettua mitä jääkapista jo löytyi ja ruokahävikin määrä kääntyi myös laskuun!

Täysin en ole onnistunut muovipusseja välttämään. Esimerkiksi kesällä käydessäni torilla ostamassa tuoreita vihanneksia ja hedelmiä oli yhdessä kojussa aina tarjolla ”kakkoslaadun” kasviksia (niitä hieman nuutuneita/tummuneita, joita ei kauniiden kasvisten joukosta valita) valmiiksi pakattuina euron pusseissa. Hinta-määrä -suhde oli sen verran hyvä, etten opiskelijana voinut olla ostamatta ainakin viittä pussillista silloin, kun niitä oli tarjolla. Ulkonäöstään huolimatta nuo kasvikset olivat täysin syötäviä! Ainoa miinus olivat ne ohuet kertakäyttöiset muovipussit, joihin kasvikset oli valmiiksi pakattu. Ajattelin kuitenkin asian niin, että säästin ruokahävikkiä ostamalla pois ne ”rumat” vihannesraukat. Ruokahävikin ilmastovaikutus on kuitenkin yksittäistä muovipakkausta suurempi.

Nykyään minulla onvarmuuden vuoksi aina mukana 1-2 kangaskassia jokaisessa laukussa. Joskus saattaa olla mukana myös pieniä (uusiokäytettyjä) paperipusseja, joihin voi laittaa esimerkiksi hedelmiä tai muita irtotuotteita.

Monet kuitenkin käyttävät kauppojen muovikasseja myös roskapusseina, mikä sinänsä lasketaan kierrätykseksi, mutta monet meistä ostavat sen lisäksi vielä erikseen roskapusseja rullakaupalla. Tätä kirjoittaessa on minulla vieläkinkaapissa yli vuosi sitten ostamiani muovipussirullia, jotka aion käyttää loppuun. Poltettavaksi ne päätyvät tavalla tai toisella. Niiden loputtua roskien vieminen sujuu kätevästi pelkän roska-astian avulla! Siis käyttämällä pelkästään sitä laatikkoa, mihin ne pussit laitetaan. Useimmissa on kahvakin, jolla saa astian helposti kannettua roskakatokseen ja sisällön kaadettua roska-astiaan. Ei niitä muovipusseja ihan oikeasti tarvita. Tulee ohessa muutama terveellinen lisäaskelkin otettua, kun vie roska-astian takaisin kotiin sen tyhjentämisen jälkeen, jos on ollut tapana viedä roskat menomatkalla johonkin.

Yksi kangaskassi mahtuu aina mukaan koulu-, työ- tai salikassiin. Kun sellainen on valmiiksi mukana, ei tarvitse muovipussin valitsemista edes miettiä! Myös paperipussit kestävät yllättävän kauan, kun ne säilyttää taiteltuina. Ei tarvitse siis myöskään käyttää niitä ohuimpia muovipusseja hedelmien punnitsemiseen!

4. Luovuin hammasharjoista. Siis niistä muovisista. Ennen ei tullut edes mietittyä, kuinka paljon jätettä yhdestä todella tarpeellisesta hygieniatuotteesta aiheutuu, kun itse harja on valmistettu 100% kierrätyskelvottomasta muovista. Myyntipakkauksesta puhumattakaan.

Nykyään käytän maatuvia bambuhammasharjoja, joita löytyy ainakin Ruohonjuuri ja eko-liikkeistä. Harjat tulevat myös kierrätettävistä materiaaleista valmistetuissa suojapakkauksissa, joten hygieenisyyskin on kunnossa. Harjan tultua elinkaarensa loppuun voi sen heittää suoraan biojätteisiin. Harjakset on kuitenkin tehty nailonista, joten ne kannattaa irrottaa pihdeillä ennen kompostiin heittämistä. Harjakset joutuvat sekajätteeseen, ellei paikallinen jätehuoltosi hyväksy niiden lisäämistä muovinkierrätykseen.

Huom: Bambuharjojen kohdalla on turha pelätä tikkujen saamista hampaiden pesun yhteydessä. Minua tämä mietitytti ja jännittikin aluksi, mutta nyt melkein vuoden käyttökokemuksella voin kertoa, ettei niistä mitään irtoa. Lisäksi ne toimivat aivan yhtä hyvin, kuin kalleimmat muovihammasharjat kaikkine erityisominaisuuksineen. Harjaustavalla on loppupeleissä harjaksen ominaisuuksia suurempi merkitys. Hampaiden harjaukseen käyttökelvottomia harjoja voi vielä käyttää esimerkiksi siivoukseen tai kenkien puhdistukseen, ennen niiden pois heittämistä!

5. Oman deodorantin tekeminen, josta kirjoittelinkin jo aikaisemmin.

Huomasin nopeasti alkaneeni miettiä arkipäiväisten tekojen ja valintojen merkitystä paljon syvällisemmin alettuani seuraamaan näitä ”ohjeita”. Enää ei tule edes mieleen käyttää muovipusseja tai ostaa pullotettua vettä (Suomessa ainakaan). Myöskin kaupoilla käydessä tulee ostovalintoja mietittyä enemmän henkilökohtaisten arvojen ja kestävyyden kannalta. Esimerkiksi ostin aikaisemmin lähes viikottain uusia vaatteita, kun halusin pukeutua tyylikkäästi ja trendikkäästi. Nykyään ostan pääsääntöisesti käytettyjä vaatteita. Uusia ostaessa vertailen vaatteiden alkuperää, tuottajaa ja materiaalia, ja sijoitan mieluummin johonkin kestävämpään ja kotimaiseen vaihtoehtoon halvan massatuotannon sijasta. Sama pätee elintarvikkeisiin ja muihinkin tarpeisiin!

Vaikka nämä teot saattavat vaikuttaa merkityksettömiltä globaalilla tasolla, uskon, että meillä kuluttajilla on oikeasti voima muuttaa vallitsevaa kulutusmallia huomattavasti kestävämpään suuntaan – juurikin omien ostovalintojemme kautta. Suoraan emme pysty vaikuttamaan taloudelliseen valtapeliin tai politiikkaan, mutta loppujen lopuksi me päätämme, että mikä on okei ja mikä ei; omien (kestävien) valintojen avulla!

---

When I decided to go Zero Waste, I made some simple decisions that would steer my daily choices in regard to different actions. Here I’ve made a short list of the first few things I decided to do in my effort to minimize the amount of trash that I produce daily. These are simple, and efficient, little things to try out and do if you wish to cut back on your waste as well!

1. Stop buying bottled water/drinks and single-use cups and mugs. Invest in a thermos mug and reusable bottle that you really like. They will pay themselves back pretty quickly and you’ll be stylish. And sustainable of course!
2. Start bringing your of fork, or better yet spork, to events where you know food is being served. The you won’t have to use that harmful and unrecyclable plastic cutlery!
3. Stop buying plastic bags. Also give up those thin bags that they give out for free by the fruit and vegetable isles! Make a habit of carrying a canvas bag or two with you always. They don’t take up much space and you won’t have to resort to buying trash (bags)!
4. Swap your toothbrush for a recyclable one! These Humble Brush bamboo toothbrushes are a great choice for you, and the environment!
5. Try making your own hygiene products, like deodorant! You’ll skip on all of the nasty ingredients and unnecessary packaging, but still get the benefits!

What I noticed quickly after starting to live by these ”rules”, was that my appreciation for food and other goods increased exponentially. Earlier I used to shop for new clothes almost weekly and just throw out the old ones. I also didn’t care if some food items had gone bad in my fridge and I had to throw them out. I could alway buy new ones, right?

Now, however, I consume more consciously and with waste in mind. I no longer buy cheap clothing just for the sake of being trendy, or buy extra food without checking my fridge first. I don’t see these things as just sources of energy or disposable goods, rather I have an appreciation for the raw materials and the work that has been put into making said goods.

Even though these actions may seem futile on the grand scheme of things, I truly believe that these kind of individual choices and actions will have an effect on susatinability related issues on the long run. We can’t directly change the power dynamics of our global economy and politics, but we can live by example, as individuals. Ultimately it’s us who have the final say in what goes, through our daily choices!

Kahvi muovitta, kiitos!

Minä ja kahvi elämme viha-rakkaussuhteessa. En tiedä melkein mitään parempaa kuin vastajauhetun tummapaahtoisen kahvin tuoksu aamun sarastuksessa lumen kauniisti leijaillessa ikkunalaudalle, mutta niinä päivinä, kun kiire yllättää kiroan riippuvaisuuttani tuohon kitkerään kofeiinilitkuun samalla kun kaadan kiehuvan kuumaa kahvia termosmukin ohi kenkiä jalkaan laittaessa.

Me suomalaiset juomme noin 10 kilon edestä kahvia vuosittain ja johdamme kahvinkulutustilastoja vuosi toisensa perään. Vähitellen on myös ”to-go” kulttuuri alkanut virkistyä ja kasvavissa määrin kahvia hörpitään pahvimukeista kouluun tai kokoukseen juostaessa. Päätettyäni alkaa vähentää muovi- ja pakkausjätettä kiinnittyi huomioni väistämättä kahvikuppeihin, erityisesti niihin pahvisiin. Kun asiaa ohimennen miettii, tuntuu pahvimukin valinta ekologiselta. Onhan se kuitenkin kierrätettävää pahvia!  Mutta kuinka moni meistä kuitenkin kierrättää mukin ihan näin aikuisten oikeasti? Ja kuinka moni meistä on kuullut, että pahvimuki on vuorattu ei-kierrätettävällä muovikalvolla, joka useimmiten estää mukin kierrätettävyyden?

Tutustuessani zero waste –liikkeeseen tein ensipäätöksenä olla ostamatta kertakäyttömukeja tai muovipulloja. Päätös tuntui helpolta kun kaapin perukoilla seisoi kolme lähes käyttämätöntä termosmukia. Nyt, jos en aamulla ehdi keittämään kahvia otan tyhjän termarin mukaan ja ostan siihen kahvia. Tätä kikkaa käyttäen saa usein alennusta ostetusta kahvikupista ja usein myös enemmän kahvia, mikä tietysti on ekonomisesti voittava kombo opiskelijan silmissä. Kahvi pysyy myös pidempään lämpimänä, mikä on erityisen mukavaa nyt kun kelikin kylmeni!

Mutta mitenkäs ostan kahvia kotiin, kun kaupoissa sitä myydään tietysti valmiisti muoviin pakattuna? Voin melkein vannoa, että jokaisessa kotitaloudessa on jonkin näköinen peltinen purkki kahvipaketille tai jokin muu vastaava säilytyspurnukka. Amatöörikahvihifistelijänä minulla oli kaapissa yksi peltipurkki makukahveille, toinen suodatinkahville ja kolmas Nespresso kapseleille. Käytettyäni nuo loppuun tuli vastaan päivä, kun kahviarasto kaipasi täydennystä. Onneksi olin kulkenut yksi päivä Kampin Punnitse & Säästä ohi ja näin, että siellä myytiin papuja ilman pakettia. Nappasin muutaman käytetyn paperipussin ja yhden peltipurkin mukaan ja suuntasin sinne. Ei se kahvin ostaminen sen vaikeampaa ollutkaan, kuin purkin laittaminen putken suun alle ja papujen laskeminen purkkiin kunnes se on täynnä. Kassalla pavut punnittiin ilman purkkia ja kahvi pääsi kotiin ilman turhaa pakkausta ensimmäisen kerran!

Pavut voi jauhaa mys suoraan Punnitse & Säästä liikkeessä, kuten myös Stockmannilla. Minulla on kotona lapsuuden kodista ”lainattu” jauhin, jolla jauhan muutaman pressopannullisen verran papuja kerrallaan pienenpään rasiaan niitä kiireentäyteisiä arkiaamuja varten. Useimmiten keitänkin kahvin ranskalaisittain:

• Kiehauta vesi
• Laita n. mitallinen kahvia per kuppi pannun pohjalle ja kaada pieni tilkka kuumaa vettä pannuun niin, että kaikki purut kostuvat.
• Anna purujen imeytyä n. 30 sekuntia, jolloin ne ”puhkeavat kukkaan” (eng. bloom) ja vapauttavat kaikki ihanat aromit paremmin. Täytä sitten pannu kuumalla vedellä
• Anna hautua noin 4-8min kunnes suurin osa puruista on uponnut pohjaan
• Paina purut siivilällä pohjaan ja nauti!

Joskus, kun on paremmin aikaa keittelen myös ”espresson” mutteripannulla. Suosikkitapani tehdä kahvia on kuitenkin Harion manuaalisella suodatinpannusetillä. Vaikka kupillisen keittäminen tällöin vaatii normaalin suodatinpussin, joka ei sinänsä ole paras vaihtoehto jätteiden vähentämiseen, mutta ovatpahan suodatinpussit ainakin maatuvia.

Mielestäni meidän kahvin suurkuluttajienkin varsinkin täytyy ottaa vastuuta siitä, miten voisimme vähentää elämäneliksiirimme nauttimisesta aiheutuvaa jätettä. Onneksi se onnistuu niinkin helposti, kuin heittämällä termosmukin laukkuun ja ostamalla kahvipapuja suuremmissa erissä esim. omiin pakkauksiin Punnitse & Säästä tyylisistä liikkeistä. Myös esimerkiksi Helsingin keskustan Stockmannin Herkku myy ”irtokahvia”!

---

I love coffee and coffee loves me, up to a certain level of caffein overdose. After deciding to go zero waste, one of the first things I noticed was the amount of trash that drinking this wonderful bitter elixir produced. The first thing I did was give up plastic and paper cups, which turned out to be really simple because I had three almost unused thermos mugs sitting in my cupboard. Every morning I either make coffee at home or bring my empty tumbler with me to grab coffee to go, without the waste.

After I’d blown through my coffee savings, which as a Finn doesn’t take long (we consume about 10kg of coffee/person/year –> 4-5 cups/day on average) even though your grandparents always give you one packet everytime you visit them, the day came when I had to replenish my stash. After some looking around I found that buying coffee zero waste isn’t harder than taking a container or a paper bag from home, and going to your local bulk shop for some freshly roasted arabica. In Helsinki you can find one in Kamppi (Punnitse & Säästä), or go to Stockmanns Deli. You can just grab the beans to-go or grind them on site.

My favourite way to make coffee zero waste at home is by using a Hario drip coffee set, even though most mornings I just brew my morning cup with a french press.

---

Termosmukeja, jotka kokemuksesta eivät vuoda (Thermos mugs that won’t leak):

Stelton To Go Click 0,2l ja 0,34l

Nespresso Travel Mug

Kiinnostavia artikkeleita/ ja videoita (Interesting articles and videos)

Think before you drink – about how to recycle your coffee cup

The Brewing Problem of the “To Go” Coffee Cup

4 Billion Starbucks To-Go Cups Thrown Away Each Year … Will Recyclable Cup Reduce This Waste?

Hugh’s War on Waste: Wake Up and Smell the Waste!

Get the Facts: Coffee Cups

Take away -kulttuurin karu seuraus – Suomessa Itämeren roskaisimmat rannat

Tutkimus: Take-away-kahvien kuppi maksaa enemmän kuin itse kahvi

Luulitko, että kestomuki on aina kertakäyttömukia ekologisempi? Käyttötapa ratkaisee

Kahdeksan roska-astiaa

Tämä blogi on seuraus vuosikausien YouTube videoiden ja Netflix-dokumenttien liikakulutuksesta. Tarkemmin sanottuna noiden striimauspalveluiden algoritmien syy, sillä yhtenä päivänä ne ehdottivat minulle katsottavaksi noin tunnin mittaisen puheen Zero Waste elämäntyylistä. Kun ei parempaakaan tekemistä ollut (koululäksyt ehtii kuitenkin aina tekemään myöhemminkin, eikö?) niin päätin kuunnella tuon Bea Johnsonin Googlella pitämän inspiraatioesitelmän.

Se puolitoistatuntinen venähti sitten noin neljän tunnin putkeksi, jonka aikana etsin käsiini kaikkea mahdollista aiheeseen liittyvää tietoa. Oli häkellyttävää katsoa, kuulla ja lukea ihmisistä, jotka tuottivat vähemmän kaatopaikkajätettä vuodessa, kuin minä kahdessa tunnissa ”hyvinä” päivinä. Samalla vilkuilin niitä kahdeksaa eri roskakoria, jotka keittiötäni tuolloin koristivat ja huokailin turhautuneesti.

Suomessa kierrätys- ja roskien lajittelukulttuuri tuntuu luontaiselta osalta arkipäivää, ja minut ainakin kasvatettiin siihen pienestä pitäen. Biojätteet tuohon astiaan, sekajäte toiseen, pahvi kolmanteen, paperi neljänteen, lasit viidenteen, metallit kuudenteen ja ongelmajäte seitsemänteen. Ainiin, ja palautettavat pullot kahdeksanteen astiaan. Vuosien saatossa lajittelusta oli tullut rutiini enkä sitä oikeastaan sen enempää ajatellut arjen kuluessa. Kunnes sitten aloin tietoisesti katsomaan roskakorejani joka kerta kun sinne jotain laitoin. Mieltä alkoi piinaamaan turhautuneisuuden tuomat ajatuksesta siitä, että ”miten me oikein ollaan yhteiskuntana tultu tähän pisteeseen, auttaako tämä lajittelu oikeasti ja pitäisikö muovejakin nyt alkaa lajitella?”. Minun kannalta nuo Zero Waste –teemavideot toivat tuohon pulmaan ilmiselvän ratkaisun.

”Miksi lajitella päivät pitkät roskia lukemattomiin eri tilaa vieviin astioihin, kun voisin vain vähentää roskien tuottamista kokonaan?”

Siitä ajatuksesta poikiutui sitten uusi arjen ajattelumalli:

1. Kieltäydy
   • Päätin olla ottamasta vastaan ilmaisjakeluita ja muita asioita, joille ei oikeasti ole tarvetta.
2. Käytä uudelleen
   • Sen sijaan, että heittäisin jonkun asian pois koska se ei enää kykene suorittamaan ensisijaista käyttötarkoitustaan, niin yritän keksiä sille uuden käyttökohteen.
3. Karsi
   • Hankkiuduin eroon kaikesta turhasta ja ylimääräisistä tavarankappaleista myymällä, kierrättämällä ja lahjoittamalla. Kun on vähemmän tavaraa niin uusien asioiden kertymisen kaapinhyllylle huomaa helpommin.
4. Kierrätä
   • Kaiken, minkä voin kierrättää, niin kierrätän. Jos en jotain pysty kierrättämään, niin pyrin etsimään kierrätettävän vaihtoehdon.
5. Kompostoi
   • Suomessa varsinkin biojätteiden lajittelu on sen verran helppoa, etten sen välttämiselle oikein keksi mitään tekosyytä. Lisäksi, nykyään siitä jalostetaan biopolttoainetta, mikä luo vaihtoehdon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen.

Jos kahden lapsen täysipäiväisessä työssä käyvä Californialainen äiti pystyi pyörittämään heidän huushollia ilman ainuttakaan roskakoria, niin olihan minun pakko edes yrittää! Vähitellen olen päässyt tilanteeseen, jossa pystyn suhteellisen helposti välttämään kaatopaikkajätteen tuottamista pienten valintojen avulla. Tilanteeseen, jonka toivoisin innostavan muitakin yrittämään samoja pikku niksejä sen oman roskakorin täyttymisen hidastamiseksi.

Aion tässä blogissa kirjoitella mitä mieleen juolahtaa arjesta, ruoasta ja kokemuksista, ilman sitä turhaa jätettä!

---

This blog is the result of a several year addiction to social media and documentaries. By chance I got introduced to the Zero Waste movement on YouTube, and ever since that day of binge watching, reading and listening to everything I could find on the subject, my mentality towards waste was changed.

”Why should I spend a lot of time sorting out my trash into eight, yes 8, different bins, when I could just start reducing the waste I was producing all together?”

I decided to implement the following mindset to help me deal with trash:

1. Refuse the things I don’t need
2. Reuse what I already have
3. Reduce the things i don’t use
4. Recycle everything I can
5. Rot, i.e. compost all organic waste.

Now I’ve come up with a growing set of daily choices, which have helped me reduce all landfill waste. Choices, which I hope could inspire others to try those same small tips and tricks to reduce their own trash. And so, GetWasteless was born.