Näillä teoilla teet joulusta lempeämmän

Joulu on huomenna mutta veikkaan, että monilla muillakin on vielä valmistelut vaiheessa, kuten allekirjoittaneella. Siksi halusin listata juttuja ja asioita, joiden avulla voit tukea kiertotalousajattelua, vähentää hukkaa, ja muutenkin tehdä joulusta lempeämmän. Karistetaa kulutushysteria ja keskitytään olennaiseen!

 

 

Kiinnitä huomiota joulusi kulkuun

 

Nyt ollaan kuitenkin sen verran lähellä joulua, että monet lahjat on jo hankittu ja kyläilyt ruokineen sovittu. Ja jos tämä on ensimmäinen joulu, kun pohdit kestävyyskysymyksiä: anna itsellesi armoa. Kaikkea ei voi ja tarvitse tehdä heti. Siksi kannattaakin nyt ihan vaan nauttia joulusta sellaisena kuin se on, mutta ainakin kiinnittää huomiota siihen miten paljon ruokaa ja tavaraa kuluu sekä paljonko jätettä aiheutuu. (Tietenkin myös tehdä sen mihin pystyy.) Näin voit varautua seuraavaan jouluun paremmin. Tämä on vähän kuin oman sekajäteastian läpi käyminen ennen sen viemistä lajitteluastiaan – kun inventaario on tehty on helpompi miettiä tekoja, joilla hukkaa saa vähennettyä tulevaisuudessa.

 

 

Mieti siis välipäivinä: voisiko ensi jouluna keskittyä enemmän yhdessä vietettyyn aikaan lahjarumban sijaan, jos vain sovitaan tarpeeksi ajoissa lahjalimiitistä tai jopa lahjattomasta joulusta? Voisiko vuoden päästä valmistaa vähemmän ruokaa hävikin välttämiseksi? Voisimmeko yhdessä jutella siitä, mikä itse asiassa joulussa on kullekin tärkeintä, ja sitten vuoden aikana miettiä miten se voisi toteutua parhaiten ja vastuullisemmin?

 

 

Ruoka

 

Joulun aika huokuu runsautta. Mikä sen parempaa, kuin yhteisen ajan viettäminen yltäkylläisen ruokapöydän ääressä rakkaiden ihmisten ympäröimänä? Veikkaisin kuitenkin, että monella meistä on taipumusta yliarvioida ruoan menekkiä ja välipäivien jälkeen ruokaa päätyy turhaan roskiin. Siksi yksi merkittävimmistä asioista, jonka voit tehdä kestävämmän joulun aikaansaamiseksi on minimoida hävikin määrää.

 

 

  1. Suunnittelu ja varautuminen ovat ensimmäinen askel turhan hävikin vähentämiseksi. Martoilla on erinomainen lista siitä, paljonko erilaisia ruokia kannattaa varata jokaista vierasta kohden. Löydät listan täältä. Yksi nyrkkisääntö: kymmenelle vieraalle riittää neljän henkilön annokset, kun tarjottavia ruokia on useampia. Kannattaa esimerkiksi miettiä paljonko rosollia oikeasti tarvitaan, jos vain yksi joulupöydän äärellä istuvista sitä syö.
  2. Keskity kasviksiin ja valitse laatua määrän sijaan. Suosi lähituotettuja ja kotimaisia sesonkiruokia (perinetiset jouluruoat ovatkin useimmiten näitä). Osta esim. kotimaista järvikalaa ja vastuullisesti tuotettua lihaa pientuottajilta. Näin tuet paikallista yrittäjyyttä ja kotimaista tuotantoa. Järvikala on myös ilmastoteko. Kasviruoat voivat aivan hyvin luoda perustan joulupöydälle, jota sitten ”maustetaan” eläintuotteilla.
  3. Pyydä vieraitasi tuomaan kestoastioita, tupperwareja jne. mukanaan, jotta kaikki voivat saada tähteitä mukaan välipäiviksi.
  4. Ruokailun jälkeen pakkaa tähteet ja syömättä jääneet ruoat jääkaappiin. Käytä kannellisia astioita tai lasipurkkeja. Hyvä kikka on myös vain laittaa lautanen kulhon päälle – näin eri ruokia saa kasattua päällekkäin jääkaappiin, mikä säästää tilaa ja vähentää muovikelmun käyttöä.
  5. Älä osta lisää ruokaa ennen kuin joulun tähteet on syöty loppuun. Useimmilla meistä on varmasti kaapeissa kuiva-aineita, joita hyödyntämällä tähteistä voi loihtia jos jonkinlaista herkkua. Ellei jokin ruoka näytä tulevan syödyksi parissa päivässä, pakkaa se pakastimeen. Haasta itsesi pitkittämään kaupassa käyntiä vaikka uuteen vuoteen asti valmistamalla ruokia siitä mitä jo kotoa löytyy! Käytä luovuuttasi.
  6. Osta karkkeja ja herkkuja irtona yksittäispakattujen konvehtien tai suklaiden sijaan. Suklaalevyjen paperi-/pahvi- ja alumiinikääreet voi kierrättää, kun taas kaikki karamellipaperit eivät ole kierrätettäviä. (Muutenkin: miksi pitäisi olla yksittäispakattuja herkkuja, kun niitä myydään levyissä tai irtona, ainakin pusseissa?) Tuoreet ja kuivatut hedelmät sekä marjat toimivat hyvänä kevennyksenä muuten perintetisesti raskaalle jouluruoalle ja niitä voi helposti löytää pakkauksetta – ehkä jopa omasta pakastimesta!

Lahjat

 

Tässä muutama viime hetken lahjaidea siltä varalta, että haluat vielä tehdä/ostaa jollekin tärkeälle ihmiselle lahjan:

 

 

  • rauhoittava voide kookosöljystä ja laventelin eteerisestä öljystä. Anna lahja uudelleen käytetyssä lasipurkissa
  • valmista jokin helppo säilyke tai herkku. Itse olen antanut lahjaksi suolasitruunoita
  • maksa toisen julkisen liikenteen kausilippu joksikin aikaa
  • osta lahjakortti ruokakauppaan tai johonkin kiertotalouden/kestävien arvojen mukaan toimivaan yritykseen (esim. sellaiseen joka myy kestotuotteita, jolloin saaja voi ostaa tarvitsemansa)
  • anna lahjaksi lupaus yhdessä vietetystä ajasta. Esimerkiksi yhteinen museokäynti, lastenhoitoa, että vanhemmat saavat yhteistä aikaa, tai apua kodin askareissa

 

Ellet jo ole ehtinyt paketoimaan lahjoja, niin mieti voisitko käyttää jotain muuta kuin perinteistä pakettipaperia. Käärepaperit on usein valmsitettu paperin ja muovin sekoituksesta, jonka takia niitä ei voi kierrättää. Samoin muovista valmistettuja lahjanaruja ei voi kierrättää vaan nekin päätyvät sekajätteeseen.

 

 

Paras vaihtoehto on olla paketoimatta lahjaa ollenkaan. Pieni pätkä narua, kanelitanko tai kuusenoksan pala riittävät mielestäni oikein hyvin. Korvaa erilaiset ruusukkeet tms. vaikka kukilla tai oksilla.

 

 

Toinen vaihtoehto on käytää sanomalehti- tai sarjakuvapaperia pakettien käärimiseen. Näitä voi löytää taloyhtiön paperinkeräysastiasta, jos niitä ei kotoa löydy. Miksi käärepaperin pitäisi olla uutta, kun se kuitenkin revitään suoraan roskikseen?

 

 

Paketit voi kääriä myös käytettynä ostettuihin liinoihin tai huiveihin furoshiki-tyyliin. Saaja voi käyttää käärettä uudelleen myöhemmin. Miksei kangaskassikin kelpaisi?

 

Valitse kierrätettävää tai kompostoitavaa paperia, jos haluat kääriä paketit lahjapaperiin. Kartonkikeräyksessä kierrätettävää ja kompostoitavaa ruskeaa paperia voi ostaa rullassa esimerkiksi askarteluliikkeistä.

 

 

Kompostoitava ja uudelleenkäytettävä juutti- sekä paperinaru sopii lahjojen paketoimiseen. Myös ruokanarun (usein puuvillaa) voi käyttää uudelleen tai kompostoida.

 

 

Juhlien järjestäminen

 

Järjestä selkeät kierrätys-/lajittelupisteet joulun jätteille. Kestokasseista voi tehdä rivin ”nimilappujen” kanssa, jolloin kaikille on selvää minne lasipullot, kartonki- ja muovipakkaukset sekä biojätteet lajitellaan. Ja tietenkin minne revityt lahjakääreet laitetaan. Kerro vieraille, miten toivot heidän lajittelevan eri materiaalit, jotta voitte yhdessä viettää joulua vastuullisemmin.

 

 

Ellet jo lajittele biojätettä kannattaa siihen panostaa erityisesti. Biojätteen laittaminen sekajätteeseen vaikeuttaa jätteenpolttoa ja aiheuttaa suurempia päästöjä. Niiden välttäminen ja lajitteleminen on jo suuri ekoteko. Biojäteastian pohjalle voi laittaa munakennon alaosan ja pussi päälle, joka auttaa ilmaa kiertämään ja pussia pysymään kuivempana. HSYllä on hyvät ohjeet kinkunpaistorasvan käyttämiseen ja oikeaoppiseen kierrättämiseen (täällä) ja muutenkin kaikki tieto siitä, miten eri asiat tulee lajitella (tässä linkki HSYn jätteoppaaseen, josta voit hakemalla löytää ohjeet eri materiaalien ja roskien oikeaoppiseen lajitteluun).

 

 

Vältä kaikkea turhaa kertakäyttöistä (esim. kinkunpaistopusseja, kertakäyttövuokia, -aterimia ja -astioita sekä servetterjä). Mieti, onko oikeasti tarpeellista jakaa kaikille useampi paperiservetti, vai voisiko ne olla pöydällä odottamassa ja jokainen voi tarpeen mukaan ottaa itselleen yhden?

 

 

Käytä kompostoitavia kertakäyttöastioia ja -tarvikkeita, jos niitä täytyy käyttää. Monet verkko- ja ruokakaupat myyvät kompostoitavia vaihtoehtoja. Ja kannusta kaikkia lajittelemaan ne oikein! Kompostoitavuuden hyöty menee sekajäteastiassa hukkaan.

 

 

Keskity lempeyteen

 

Luulen, että monilla meistä on joulumuistoja, joita maustaa kireys ja stressi. Uskon siihen, että stressille ja hektisyydelle antautuminen on valintakysymys: jos perinteiden ja (usein itse itselle asettettujen) odotuksiin vastaaminen tuntuvat liialta, hellitä. Kaikkea ei ole pakko tehdä, varsinkaan yksin. Jos jokin asia jää tekemättä niin entä sitten? Eikö joulussa kuitenkin ole tärkeintä yhdessä vietetty aika? Keskittymällä ensisijaisesti olemaan läsnä kanssaihmisille ja asennoitumalla juhlaan hyvällä mielellä (vaikka pakottamalla hymyn huulille, joka tutkitusti muuttaa ajatteluamme positiivisemmaksi) voi viettää hyvän joulun, vaikkei kaikki koristeet olisikaan ripustettu, talo olisi täysin siivottu, tai kaikkia lempiruokia olisi pöydässä.

 

 

Valitse lempeä asenne kulutuksen ja kiireen sijaan.

 

 

Mukavaa joulunaikaa!

 

-Otso

12 kuukautta ilman roska-astiaa

Nyt on selonteon aika. Kahden instapostauksen ja aikaisempien blogikirjoitusten (tässä ja tässä) jatkeeksi kerron tänään mitä kaikkea roskapurkissani oikein on ja mitä sinne ei päätynyt. Kiitos kaikista kysymyksistä ja kommenteista, joita olette jättäneet aiempiin julkaisuihin – toivottavasti tästäkin herää keskustelu!

 

Mun vuoden 2018 roskapurkissa on siis kaikki se jäte, josta en voinut kieltäytyä, jota en voinut karsia, käyttää uudelleen, kierrättää tai kompostoida. Toisin sanoen kaikki vain poltettavaksi kelpaava sekajäte.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Kierrätettävää materiaalia kuitenkin kulutin viime vuoden aikana, mutta sitäkin niin vähän kuin vain olosuhteiden mukaan oli mahdollista. Vein kierrätettävät pakkaukset lajitteluun ensimmäistä kertaa 2018 huhtikuun puolenvälin jälkeen. Loppuvuoden kierrätettävät jakautuivat kahteen tyhjennyskertaan, joista toinen oli tämän vuoden helmikuun alussa. Pyrin siis aktiivisesti myös kierrättämään niin vähän kuin mahdollista suosimalla kestopakkauksia ja pakkauksettomia vaihtoehtoja. Nollahukka ei minulle tarkoita roskatonta elämää, vaan resurssiviisasta, ilmaston ja ympäristön huomioonottavaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää elämäntapaa.

 

 

IMG_3344

Kaikki kierrätettävä materiaali 2018 alusta saman vuoden huhtikuun puoleen väliin asti.

 

 

Nollahukkaelämä ei minulle myöskään tarkoita muovitonta elämää, kuten olen aikaisemmin kertonut. Pyrin silti välttämään kaikkea muovia niin pitkälle kuin mahdollista, sillä se on materiaalina käytännössä luotu polttouuniin – sitä ei voi kierrättää kuin muutaman kerran, kunnes se vääjäämättä kelpaa vain tuhottavaksi. Sen lisäksi muovin kaikkia vaikutuksia ympäristöön ja ihmisterveyteen yhteydessä muihin aineisiin ei vielä kunnolla tunneta – seuraan omassa elämässäni ja siten Nollahukka-ajattelussa varovaisuusperiaatetta (englanniksi ”precautionary principle”) ja pyrin minimoimaan altistumiseni erilaisille muoveille ja keinokuiduille omassa kodissani. Roskapurkissani on siis kaikki se muovi, jota en pystynyt kierrättämään. Perusteluni sille miksi vielä kulutan joitain kierrätettäviä muovipakkauksia on seuraavat:

 

1. Seuraan kasvipohjaista lähi- ja sesonkiruokiin perustuvaa ruokavaliota niin ilmasto-, terveys-, kuin eettisistä syistä. En osta tai kuluta lihaa, muuta kuin sukulaisteni kalastamaa kotimaista järvikalaa (sitäkin yhdellä kädellä laskettavan verran kertoja viime vuonna). Kulutan maitotuotteita ja muita eläinproteiineja hyvin harvoin, silloinkin pääsääntöisesti hävikin vähentämiseksi. Oman terveyden ja jaksamisen varmistamiseksi (opiskelu ja työ vaatii aivotyötä, urheilen keskimäärin kolmesti viikossa ja liikun paljon jalan tai pyöräillen) kulutan siis kotimaisia kasviproteiinivalmisteita ja myös esimerkiksi luomutofua, joita ei vielä voi löytää pakkauksetta. Kulutan niitäkin säästeliäästi. Joitain näistä saatuja muovipakkauksia olen käyttänyt uudelleen mm. taimien kasvattamiseen, loput ovat päätyneet suoraan kierrätykseen.

 

2. Pelastan ruokaa päätymästä hävikiksi, vaikka se olisikin pakattu muoviin. Ruoan hiilijalanjälki on merkittävästi itse pakkausta suurempi, joten kokonaisvaltaisen ilmastovaikutuksen minimoimiseksi olen valmis välillä tuomaan kotiini muovipakkauksia sekä vähentääkseni hävikkiä että säästääkseni siten rahaa. Esimerkiksi naapurini pystyy pelastamaan ruokaa päätymästä hävikiksi oman työpaikkansa kahvilasta. Hän tuo pelastettua ruokaa meille naapureille välillä kestopakkauksissa ja toisinaan muovipusseissa. Usein hän ottaa pussin uudelleen käyttöön, mutta välillä ne jäävät minulle.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Tässä kuvassa näkyvät ne muovipussit, jotka olen hävikkiä vähentämällä kerryttänyt vuoden 2018 aikana. Kuusi ohutta hevipussia (torilta valmiiksi pakattujen hävikkikasvisten tai naapurin hävikkileipien ja -leivonnaisten mukana tulleita), pari leipäpussia (@ravintolaloop’ista ilmaiseksi mukaan saatuja), ja muutama pieni pakastepussi (toisen mummon kesällä pakastamista marjoista). Nämä pussit eivät päätyneet purkkiini, sillä kassi-info.fi:n ja HSY:n jäteoppaan mukaan pussit voi lajitella muovinkeräykseen. Säilytän niitä kuitenkin vielä yrittääkseni löytää niille uusia käyttötarkoituksia.

 

Toinen ”jäte”, josta on tullut useampia kysymyksiä on siivousjäte. Puhuin tästä siivoukseen keskittyvässä Insta-tarinaketjussa alkuvuodesta (voit löytää sen tilini @otsosillanaukee kohokohdista), mutta kertaan pääkohdat tässä vielä uudestaan. Omistan imurin, jota käytän noin kerran kaksi kuukaudessa. En ole joutunut vaihtamaan pölypussia vielä kertaakaan viimeisen kahden vuoden aikana, kun minulla on nykyinen imurini ollut käytössä. Tuo pölypussi kuitenkin päätyy täytyttyään sekajätteeseen, sillä sen sisuksissa on joukossa lasinsiruja muutamasta rikkoutuneesta juomalasista ja lasipurkista.

 

Yritän pitkittää pölypussin käyttöikää siivoamalla välillä nurkat harjalla ja rikkalapiolla. Nämä pölyt kippaan taloyhtiön pihakompostiin muun kompostin, hiusten ja leikattujen kynsien mukana. Teen näin siksi, että olen pyrkinyt minimoimaan kaikki keinokuidut ja -materiaalit kodistani – valtaosa tästä on siis luonnonkuituja ja ulkoa sisälle kulkeutunutta pölyä. Biojätekeräykseen näitä ei voi laittaa, mutta haluan päästää kaikki ne biohajoavat aineet mitkä vaan voin takaisin kiertoon oman kompostin kautta. En usko kodistani kertyvän pienen pölymäärän lisäävän luonnon keinokuitu- ja mikromuovipitoisuutta merkittävissä määrin, sillä niitä erittyy kotiemme ulkopuolella suuret määrät mm. liikenteestä ja luontoon päätyvistä roskista sekä hulevesistä. Meiltä jokaiselta tippuu hiuksia ja vaatteista lähtee pölyä luontoon muutenkin ollessamme ulkona ja julkisissa tiloissa. Mikromuoveja ja -kuituja on jo sitä paitsi kaikkialla luonnossa. Suuri teko, jonka jokainen voimme tehdä, on aktiivisesti vähentää niiden kuluttamista kieltäytymällä turhasta muovista ja suosimalla luonnonmateriaaleja.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Purkissa on siis kaikki vain poltettavaksi kelpaavat jätteeni vuodelta 2018, joista en ole voinut kieltäytyä, joita en ole voinut karsia, käyttää uudelleen, kierrättää tai kompostoida kotikompostissa. Kierrätettäviä materiaaleja kulutin, mutta niitäkin niin vähän kuin mahdollista, varsinkin (100% kierrätettävää) muovia.

 

Kommentoi alle, jos jokin asia jäi vielä mietityttämään!

 

-Otso

Roskaton piknik

Olipa mukavaa käydä pitkästä aikaa piknikillä, vaikka ehdinkin suurinpiirtein vain piipahtamaan paikan päällä. Zero Waste Finland ry järesti eilen ensimmäsitä kertaa roskattoman piknikin, jonne oli kaikille avoin kutsu. Oli aivan mahtavaa päästä tapaamaan uusia tuttavuuksia ja muita, joita Nollahukka kiinnostaa. Musta on upeeta, että ihmiset taustasta riippumatta voivat tulla yhteen nauttimaan kesäisestä sunnuntaista hyvän ruoan äärellä – ja vielä ilman turhaa roskaa! Paikalla olivat myös mm. Paula Trashless-blogista, Roskavallankumouksen Emilia ja Roskapuhetta, sekä ranskalainen Justine, joka on tullut takaisin Suomeen tehdäkseen dokumettiprojektia Zero Waste -elämästä. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaupunkikulttuurin ja jonkinlaisen “kansalaistoiminnan” lisääminen on alkanut kiinnostaa mua enenevissä määrin viime aikoina. Helsingissä on avoin Facebook ryhmä nimeltä Lisää kaupunkia Helsinkiin, jossa kaikki halukkaat voivat jakaa ja kommentoida kehitysideoita ja jakaa tietoa kaupungissa tapahtuvista hankkeista. Tavoitteena on lisätä korttelielämää, kivijalkaliikkeitä ja korttelipuistoja. Toinen tapa kehittää kaupunkikulttuuria on lisätä yhteisöllisyyttä asukkaille. Avoimen piknikin järjestäminen on yksi tapa tehdä sitä. Kiitokset Zero Waste Finlandille siitä, että olette uskaltaneet ottaa ensimmäisen askeleen ja alkaa järjestää erilaisia Nollahukka-arvojen mukaisia tapahtumia! Unohdan itse usein, etten ole yksin omien ympäristö- ja yhteiskuntahuolien kanssa. Meitä on monia, ja useampia kuin itse muistan aina kuvitella. Joukossa on voimaa, ja se huojentaa. Kunhan me vaan kokoonnumme yhteen, voimme saada aikaan suuriakin muutoksia!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nollahukka tarjoaa puitteet oman elämän ja myös yhteiskunnan muuttamiseen yksi askel kerrallaan. Meidän täytyy vaan rohkeasti alkaa puhua aiheesta, tehdä muutoksia ja tuoda niitä esille kaikissa elämän osa-alueissa. Me ollaan Ainon kanssa keskusteltu Herttoniemi Block Partyn ympäristötiimin kanssa siitä, miten roskien vähentämisestä festareilla voisi viestiä, ja mulla on agendalla järjestää Nollahukka-pihajuhlat naapureille sekä ystäville. On myös ollut hienoa lukea, että esimerkiksi Flow Festival on ottanut tavoitteekseen ilmastovaikutuksensa minimoinnin – tavoitteena on esim. pitää hiilijalanjälki nollassa ja käyttää 100% käytettyjä materiaaleja. Kaikki lähtee siitä, että vaan päätetään edes yrittää tehdä asioita eri tavalla. Toivon mukaan vastuullisemmalla sellaisella. (Flow festareilla voi myös bongata Nesteen Nolla-mökin, jonka sisällä voi käydä selaamassa mun kirjaa Zero Waste – jäähyväiset jätteille!)

Tapahtumissa voi positiivisella tavalla esitellä omaa arvomaailma muille, mikä toivottavasti herättää keskustelua ja pohdintaa. Vasta kun joku herättää ajatuksen jätteiden vähentämisestä (tai elämän yksinkertaistamisesta) ja sen hyödyistä toisen päässä, voi matka esimerkiksi kohti Nollahukkaa ja kestäväpää elämäntapaa alkaa. Eikä tapahtuman tarvitse olla iso – haasta sun kaverit auttamaan jätteettömien piha- tai puistojuhlien järjestämisessä, ja aseta synttärijuhlien tavoitteksi, että kaikki roskat mahtuvat pieneen lasipurkkiin! Mitä jos seuraavissa bileissä olisi teemana pukeutua käytettynä ostettuihin vaatteisiin 100% oman tyylin mukaan? Tai että kaikki lahjoittavat yhden oluen hinnan verran rahaa johonkin synttärisankarin valitsemaan hyväntekeväisyyteen? Mahdollisuuksia on lukemattomia!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta takaisin piknikiin. Mun valmistautuminen tapahtui hieman muiden kiireiden lomassa, ja tajusin ettei piknikille lähteminen juuri vaadi sen enempää ajattelua kuin arkeen valmistautuminen. Nämä asiat heitin reppuun:

  • Oman vesipullon
  • Termarin (just-in-case)
  • Lasirasian
  • Kangasliinan
  • Vahakääreeseen käärityn voileivän
  • Pussillisen herneitä
  • Uudelleen käytettävän istuinalustan

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikki mahtui mun käytettynä ostettuun Kånkeniin ja paikan päälle pääsi helposti pyörällä. Multa on usein kysytty, etteikö kaikki ne tavarat, joita mä kannan mukana vie hirveästi tilaa ja eikö laukku paina ihan liikaa. Vastaus tähän on, että vain kerran reilun kahden ja puolen vuoden aikana olen kironnut repun painoa, ja se oli silloin kun jouduin kantamaan kaiken lisäksi kolme kurssikirjaa ja läppärin kotiin, samalla kun lähdin viikonlopuksi pois kaupungista. Lyhyesti: ei paina laukku, eikä myöskään omatunto.

Vastuuvapauslauseke: tietysti laukku painaa tavaroiden verran enemmän, kuin ilman. Tarkoitan enemmänkin, ettei niiden tuoma pieni lisäpaino haittaa minua, sillä mukana kantamisesta aiheutuva “vaiva” on pienempi kuin saamani hyödyt: voin kieltäytyä jätteistä, säästän rahaa, en kannusta kestämättömiä käytäntöjä, ja saan elää omien arvojeni mukaista elämää. Ja painaisivathan nuo samat asiat kaupasta ostettuina ja muoviin käärittyinäkin, mutta vaan kauppakassissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä vielä muutama vinkki, jotka kannattaa pitää mielessä kun lähdet piknikille, rannalle, tai illanviettoon ulkosalle ruoan kera:

  1. Pakkaa mukaan tarvitsemasi kestotuotteet mitä tarvitset. Mukaan kannattaa ainakin ottaa juomapullo, kangasliina, omat aterimet, (kannellisia) astioita ja pusseja ruoalle ja kierrätettäville pakkauksille sekä tähteille. Myös uudelleen käytettävät pillit, mukit, kulhot ja lautaset voivat olla kiva lisä – pakkaa ne keittiöliinojen väliin välttyäksesi haavereilta. Liinoja voi sitten käyttää lian pyyhkimiseen ja likaisten astioiden käärimiseen.
  2. Valmista ruokia itse – ja suosi lähituotettuja kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Eläintuotteet pilaantuvat helpommin lämpimässä ja kuljetuksen aikana. Kasvikset, hedelmät ja marjat eivät juurikaan piittaa kylmäketjun katkeamisesta!
    • Tee voileivät pakkauksetta ostetusta kokonaisesta leivästä. Niitä voi ostaa omaan pussiin useista paikoista, kuten Lidlistä, pienistä leipomoista ja suuremmista ruokakaupoista. Pakkaa voileivät kangaspusseihin, vahakääreisiin tai suljettaviin rasioihin. Vaihtoehtoisesti voit myös käyttää kompostoituvaa ruskeaa leivinpaperia. (Vinkki Töölöläisille: Helsinki Homemade Bakerystä Cygnaeuksenkadulla saa tuoreita ranskalaisia leipiä hintaan 2,5€! Tampereella Lentävänniemessä on Mikon Leipä Salen yhteydessä, mistä saa tuoreita leipiä alle kahdella eurolla.)
    • Osta sesongissa olevia hedelmiä ja kasviksia jotka eivät tarvitse suojapakkauksia: omenat, aprikoosit ja herneet voi tarjoilla sellaisenaan tai paikan päällä paloiteltuina. Vesimelonin voi halkaista paikan päällä ja jokainen voi syödä omalla lusikalla/sitä voi kauhoa tarjoilulusikalla jokaisen omaan mukiin. Valitse ensisijaisesti luomua – kuoret ja karat voi tarvittaessa kaivaa maahan jonkun puskan juurelle. Käytä kuitenkin myös omia astioita näiden kantamiseen lähimpään biojäteastiaan!
    • Osta tuoreita marjoja omiin pusseihin tai astioihin: pyydä torimyyjiä pakkaamaan mansikat, mustikat tai herneet suoraan omaan astiaan tai pussiin. Helpoin tapa on ojentaa litran astia ja kieltäytyä kauniisti kertakäyttöisistä pusseista. Tyhjä termari toimii hyvin tilapäisenä biojäteastiana karoille!
    • Valmista itse levitteet ja dipit: tee hummus, hernepesto tai öljy-balsamico -sekoitus kotona ja ota se mukaan uudelleen käytetyssä lasipurkissa. Eipähän tarvitse pelätä, että pakkaus lähtee karkuun tuulen mukana!
    • Leivo omat tarjottavat ja kanna ne mukana omissa kannellisissa astioissa. Ota tarvittaessa erillinen tarjoilulautanen tai kangasliinoja mukaan.
  3. Ota mukaan omat juomat ja suosi kierrätettäviä pakkauksia: pakkaa tarpeeksi vettä mukaan, keitä kahvi valmiiksi termariin, hauduta jäätee lasipulloon ja sekoita omat mehut kotona (esimerkiksi itse-tehdystä marjamehutiivisteestä). Jos haluat ostaa pullotettuja juomia, suosi 100% kierrätettäviä sellaisia. Alumiinitölkit ja mahdollisimman pelkistetyt metallikorkkiset lasipullot voi käytännössä kierrättää ikuisesti (vältä siis turhia muovietikettejä ja -korkkeja, jotka päätyisivät poltettaviksi) ja muista kierrättää ne. Mikäli haluat ostaa muovisia, niin osta mieluummin pari suurta pulloa kuin useamman pienemmän – tällöin aiheutat suhteessa vähemmän muovijätettä. Muista myös kierrättää muoviset pullot!
  4. Osta karkit, kuivatut hedelmät ja keksit omiin pusseihin. Kestopussi tai uudelleen käytetty paperipussi eivät aiheuta lisäkustannuksia punnittaessa. Hyvän tarjonnan löydät Punnitse&Säästä ja ItsPure -myymälöistä. Myös isommissa ruokakaupoissa on usein irtolaareissa karkkia ja pähkinöitä.
  5. Valitse vain 100% kierrätettäviä tai kompostoituvia pakkauksia, jos joudut varautumaan kaupan tarjontaan. Kaupoissa on jatkuvasti enemmän kompostoituvissa pakkauksissa myytäviä herkkuja. Muovisetkin pakkaukset voi tänä päivänä kierrättää ainakin Helsingissä ja Tampereella, kasvavissa määrin ympäri Suomea. Valitse syötävä ensisijaisesti pakkauksen mukaan – saatat yllättyä kun ostat jotain mitä et ole ennen kokeillut! Valitse yhdestä muovilaadusta valmistettuja pakkauksia ja tarkista pakkausseloste – varmista, että se kelpaa kierrätykseen kokonaisuudessaan! Ja muista tällöin seuraavakin vinkki →
  6. Ota mukaan ylimääräinen kangaskassi tai kestopussi kierrätettäville jätteille. Älä jätä mitään jälkeesi ja ota roskat omien astioiden kanssa mukaan kotiin putsattaviksi ja lajiteltaviksi. Lähtiessä voi tehdä ylimääräisen ekoteon ja poimia lähellä olevia roskia mukaan. Se minkä tuo luontoon, pitää myös viedä mukanaan. Eikä kukaan meistä ole liian hyvä poimiakseen myös muiden jättämiä roskia – sillä mitä enemmän roskia jossain on sitä suuremmalla todennäköisyydellä niitä heitetään sinne lisää. Kannustat siistimpää kaupunkielämää aktiivisesti poimimalla roskia (esim. ploggaamalla), ja toimit tietysti inspiroivana esimerkkinä niin nuorille kuin vanhemmillekin!
    • Tarkasta oman kuntasi jätehuollon ohjeistus roskien lajitteluun ja toimi sen mukaan. Esimerkiski pullojen palautuksen ja kauppareissun yhteydessä voi kierrättää jätteet suuremman ruokakaupan (esim. Prisma tai K-Citymarket) lajittelupisteellä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Onko sulla vielä jotain hyviä vinkkejä Nollahukka-piknikille valmistautumiseen? Kommentoi se alle!

Kuinka kierrättää vähemmän

Näyttökuva 2018-1-25 kello 23.41.06(Kuva: Satu Pajuriutta / HS)

Me ihmiset ollaan kyllä outo laji. Me asetutaan jonnekin ja tuhotaan meidän elinympäristö niin, että joudutaan muuttamaan, vaan toistaaksemme saman syklin uudelleen.

Näin totesi naapurini kerran iltateellä, kun keskustelimme taloyhtiömme ylitsepursuavista roskiksista. Ajattelin samaa, kun luin uutisia Helsingissä ylitsepursuavista muovinkierrätysastioista, joita pormestari Vapaavuori kutsui jo skandaaliksi.

Yhdeltä kantilta on hienoa nähdä, että niin monet ihmiset ovat omaksuneet muovinkin kierrättämisen osaksi arkeaan. Se viestittää sitä, että moni haluaa tehdä konkreettisia asioita ympäristön kuormituksen vähentämiseksi.

Sitten taas toisaalta harmittelen sitä, että kierrätyksen lisäämisestä puhutaan ja sen eteen tehdään enemmän, kuin jätemäärän lähtökohtaisen vähentämisen eteen. Kierrättäminen on tärkeä asia, muttei riittävä ratkaisu meidän jäteongelmiin, kuten käy selväksi Helsingin seudun tapauksesta. Meidän täytyy aktiivisesti pyrkiä vähentämään kotona tuotetun jätteen määrää, jos haluamme oikeasti vaikuttaa positiivisesti kestävämmän tulevaisuuden kehittämiseen.

Mutta roska-astian äärellä seistessä tämä saattaa tuntua aika toivottomalta haasteelta. Elämästä aiheutuu jätettä. Siitä ei pääse oikein mihinkään, vaikka kuinka välttäisi muovipakkauksia ruokakaupoissa ja ostaisi kaiken käytettynä. Oon todennut tämän todeksi monta kertaa. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö me voitaisi elää tuottamatta turhaa jätettä. (Tässä kohtaa astuvat luontevasti kehiin nollahukkaelämän 5 K:ta, joista kirjoitin aikaisemmassa postauksessa.)

On olemassa useita konkreettisia asioita, joiden avulla voi vähentää arkista jätettä huomattavasti. Tässä alla on mun viisi vinkkiä siihen, miten voi kierrättää vähemmän:

  1. Lopeta pakkausten ostaminen ruokaostoksilla: ota käyttöön kestopussit tai osta hedelmät ja vihannekset ilman minkäänlaista pakkausta. Lado ne suoraan vaalla ja kiinnitä hintatarra yhteen niistä. Ainoa miinuspuoli on, että pakkaaminen kassalla vie ehkä 5 sekuntia pidempään.
  2. Osta kuiva-aineet uudelleen käytettäviin paperipusseihin tai kankaisiin kestopusseihin. Kahvinkin voi ostaa esimerkiksi vanhaan kannelliseen metallipurkkiin.
  3. Vähennä eläintuotteiden syömistä ja osta niitä omiin pakkauksiin supermarketin tuoretiskiltä tai kauppahallista. Olen itse ostanut kauppahallista esimerkiksi voita, kananmunia, tuoretta kalaa ja mätiä, ja S-Marketista salaattia ja valmisruokia omiin lasiastioihin.
  4. Kieltäydy vastaanottamasta ilmaisjakelua ja vaihda kaikki laskut e-laskuiksi.
  5. Käytä kaikki minkä voit uudelleen: valmista kangaspusseja ja rättejä kulahtaneista t-paidoista, korjaa rikkinäiset farkut, käytä tyhjiä lasipurkkeja kuiva-aineiden säilyttämiseen, ja käytä yksipuoliset tulosteet ostoslistojen tai muistiinpanovihkojen tekemiseen

Mikä on sun paras vinkki jätteen vähentämiseksi?


How to recycle less

Now that plastic recycling has been made available, it’s been encouraging to see how many have made it a part of their everyday lives. But on the other hand it has also highlighted the fact that recycling is a great place to start, but a bad place to stop (as can be seen from these images of recycling stations in the Helsinki area). We need to reduce the amount of trash we produce from the get-go.

But this might seem like Mission Impossible when standing in front of your garbage can. Living as a human being in today’s world means that you will produce trash. But, you can easily say goodbye to most, if not all, of the unnecessary waste that we so easily accumulate when going through our days. And it all starts from saying no and recycling less, so here’s my list of 5 tips on how to keep your recycling bin as empty as possible:

  1. Stop buying packaging when shopping for groceries: start using reusable bags or buy your fruit and veg loose.
  2. Buy your dry goods in reused paper bags or cloth bags. You can even buy freshly ground coffee in your own reused sealable tin can.
  3. Reduce the amount of animal products in your diet, and buy these products in your own containers. I’ve bought for example butter, eggs, fresh fish, salad and ready-made meals into my own glass containers at my closest market hall and at the meal-counter of my supermarket
  4. Refuse paper waste  by attaching a ”no commercial mail” sticker on your mailbox, and change to electronic billing
  5. Reuse and repair everything you can: make cleaning cloths and cloth bags out of old t-shirts, repair ripped jeans, use empty peanut butter glass jars to store dry goods, and use single sided print-outs to make shopping lists or notebooks

What’s your number one tip for reducing waste?