Lentovero ei yksin ole ratkaisu

Matkustajakohtaisen lentoveron kanssa otettiin askel eteenpäin lentomatkustamisen verottamista kohden. Tämä on hyvä asia, koska ilmailualahan pääsee edelleen globaalisti kuin koira veräjästä veronmaksun suhteen. Se tekee lentämisestä halvempaa kuin esim. junalla matkustamisesta. Lentopolttoaine on verovapaata maailmanlaajuisesti ja valtaosassa maita lentoyhtiöt eivät maksa palveluistaan alviakaan. Tämä on ongelmallista, koska se vääristää kilpailua liikkumisen markkinoilla ja siten kannustaa lentämään maata pitkin matkustamisen sijaan. Jos nyt ollaan rehellisiä, ei valtaosa meistä valitse kalliimpaa vaihtoehtoa (varsinkin kun se vie enemmän aikaa) vaikka se olisi kuinka paljon kestävämpi tapa matkustaa. Ainakin lentopolttoaine pitäisi saada verolle – siitä puhun tässä kirjoituksessa. (Käy allekirjoittamassa eurooppalainen kansalaisaloite asiasta täällä.)

 

 

IMG_2235

 

Olen tyytyväinen, että ainakin yli 50 000 suomalaista olisivat valmiita maksamaan enemmän lentolipuista matkustajakohtaisen lentoveron muodossa. Tämän kaltainen vero varmaankin vähentäisi Suomesta lennettyjen lentojen määrää jonkin verran ja samalla toisi jotain tuloja valtion kassaan. Olisi todella hienoa, jos näin kerätyt varat voisi käyttää esim. julkisen liikenteen parantamiseen ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseen. Varmaa se ei kuitenkaan ole, sillä verovarat jaetaan yhdestä potista kunkin hetken poliittisen päätännän mukaan.

 

Haluan kuitenkin herättää keskustelua siitä, että ilmastoon liittyvässä verotuksessa olisi tärkeää tarkastella suurennuslasilla ketä verotetaan ja mitkä sen vaikutukset oikeasti ovat. Verotetaanko yksilöä vai yritystoimintaa? Kumman verotuksella on suuremmat vaikutukset kestävyystavoitteiden saavuttamisessa? Päästöjen radikaalin vähentämisen kannalta olisi mielestäni tärkeämpää ensisijaisesti verottaa kestämätöntä liiketoimintaa ja uusiutumattomien resurssien käyttöä. Carbon Majors Reportin mukaan maailman 100 suurinta yritystä ovat vastuussa n. 71% hiilidioksidipäästöistä – vaikka me kuluttajina vastaamme myös n. 70%, on meidän toimien kautta tapahtuva muutos paljon hitaampaa ja useammista eri tekijöistä riippuvaa.

 

Haluankin kysyä onko oikein, että yhden tai muutaman maan kuluttajat maksavat lentolipusta lisää, mutta lentoyhtiöillä ei edelleenkään ole pakotetta saati sitten kannustinta siirtyä kestävämpien polttoaineiden käyttöön tai keksiä kestävämpiä liiketoimintamalleja? Pahimmillaan yksittäisten maiden verot voivat kannustaa lentoyhtiöitä siirtämään toimintaansa maihin, joissa matkustajia ei veroteta. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia maiden sisäisten teollisuuksien toimintaan, mikä heijastuu esimerkiksi työpaikkoihin.

 

photo_2019-11-16_11-03-56

 

Siksi olisi mielestäni tärkeää puhua myös koko ilmailualan tuomisesta samalle pelikentälle, tai edes melkein, kaikkien muiden liikkumisen alojen kanssa Euroopan tasolla. Lentopolttoaineen verottaminen olisi merkittävä askel tähän suuntaan. Tällöin yritykset joutuisivat maksamaan saastuttavasta toiminnasta, eivätkä pelkästään kuluttajat. Polttoaine yleensä muodostaa suurimman yksittäisen kustannuksen lentoyhtiöille – sen kallistuessa pitää yrityksen oikeasti miettiä voiko esim. Suomi-Puola lentoja myydä parilla kympillä ja että onko tällä toiminnalla mitään taloudellista järkeä.

 

Vielä parempi olisi verottaa lentopolttoaineita niiden ilmastovaikutuksen mukaan: mitä enemmän päästöjä, sitä korkeampi vero. Tällöin lentoyhtiöiden kannattaisi siirtyä käyttämään vaikkapa suomalaisen yrityksen jätteistä tuottamaa lentopolttoainetta, jolla on matalammat päästöt. Meillä on monilla aloilla yrityksiä, jotka ovat edelläkävijöitä ilmastoystävällisempien ratkaisuiden valmistamisessa, mutta niiden kasvun esteenä on ollut edelleen kestämätöntä liiketoimintaa kannattava verotus. Edelläkävijäyritysten menestys voisi tuoda enemmän veroja valtion kassaan yritysveron muodossa ja lisää työpaikkojakin. Tällä tavalla voisimme toimia maana edelläkävijänä ja esimerkin näyttäjinä vielä vahvemmalla tavalla. Varsinkin, kun monet alat meillä ovat viennistä ja matkailusta riippuvaisia.

 

EUssa onkin vireillä Eurooppalainen kansalaisaloite lentopolttoaineen verovapautuksen lopettamisesta Euroopassa. Lisää tietoa siitä täällä. Jos siis allekirjoitit nyt eduskunnan käsittelyyn menevän kansalaisaloitteen matkustajakohtaisesta lentoverosta, kannustamme ehdottomasti allekirjoittamaan myös tämän Eurooppalaisen kansalaisaloitteen. Vaikket sitä olisi allekirjoittanutkaan niin tähän kannattaa ehdottomasti rustata oma nimi.

 

photo_2019-11-16_11-03-50

 

Meidän kaikkien toimia tarvitaan. On hyvä, että kuluttajina moni meistä on valmis lentäessään maksamaan muutamia kymppejä lisää kerryttämään veropottia, jota on mahdollista käyttää kestävämmän yhteiskunnan luomiseksi. Mutta se ei yksin riitä muuttamaan kokonaista kestämätöntä alaa – yritystenkin täytyy kantaa kortensa kekoon. Kun kysymyksessä on globaalisti toimiva liikkumisen ala, täytyy meidän tarkastella vaikuttavuutta ainakin vähintään EUn tasolla. Olemme EU:na maailman toisiksi suurin talous – meidän toimilla huomattavia on vaikutuksia niin Amerikkaan, Aasiaan kuin Afrikkaankin. Verottamalla saastuttava polttoainetta voisimme saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä ilman, että siitä riippuvaiset alat ja ihmiset yksittäisissä maissa kärsisivät epäsopuauhtaisesti toisiin nähden. (Lue lisää siitä miten ekologiset siirtymät eivät luonnostaan ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia täällä).

 

-Otso

Matkan mutkissa mukana

Palattuani takaisin Suomeen ajattelin, etten hetkeen lentäisi mihinkään. Jouduin viime vuoden puolella lentämään paljon vaihto-opintojeni takia, ja halusin tänä vuonna välttää siitä aiheutuvia päästöjä viimeiseen saakka. Lentäminen on kuitenkin saastuttavin tapa matkustaa paikasta A paikkaan B: valtaosa päästöistä aiheutuu noustessa ja lentäessä, minkä takia lyhyet lennot kuormittavat ilmastoa eniten; ilmassa päästöt jäävät suoraan ilmakehään, sillä ympärillä ei ole esimerkiksi puita sitomassa niitä itseensä, mikä pahentaa niiden vaikutusta verrattuna esimerkiksi autojen päästöihin; eikä varsinkaan pitkillä lennoilla tietenkää ole yhtä helppoa välttää aiheuttamasta turhaa jätettä.

Mutta elämä ei ole jatkuvaa myötätuulessa matkustamista, vaan välillä vastaan tulee hyvinkin jyrkkiä suunnanmuutoksia ja turbulenssia. Vaikka vuosi oli alkanut innostavalla tavalla, koin silloin myös yhden elämäni suurimmista ilmakuopista, joka veti hetkeksiilmat pihalle niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tunsin tarvitsevani jonkinlaista irtiottoa saadakseni tunne-elämästäni taas otteen, joten päätin tukeutua ystäviini. Lyöttäydyin heidän Lissabonin matkalle mukaan, ja hetken kuluttua lentoliput tipahtivat sähköpostiini ja pian sen jälkeen myös vahvistus MyClimate.orgille tekemästäni päästökompensaatiosta.

Kävin itseni kanssa keskustelun siitä, etten aio ottaa tavaksi lennellä vain koska voin kompensoida siitä aiheutuvia päästöjä (itselläni ei olisikaan siihen usein varaa, kun vielä elän tiukalla opiskelijabudjetilla). Nyt koin kuitenkin tarvitsevani tätä matkaa, joten selvitin parhaan tavan kompensoida ympäristölle aiheuttamaani hallaa. Olen kahden vuoden aikana saanut huomattavasti pienennettyä arjesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeäni, mutta halusin silti lahjoittaa rahaa kompensoidakseni matkastani aiheutuvia päästöjä. Selvitin, että lentoni aiheuttivat päästöjä jotain 0,6 – 1,9 CO2 tonnin väliltä (riippuen laskimesta ja päästöjen vaikutuksen huomioimisesta korkealla vs. matalalla ilmakehässä). Sen jälkeen lahjoitin päästöjen kompensoimiseen tarvittavan summan ja aloin pakkaamaan matkalaukkuani.

27951492_10212424809469161_1867701281_o

Vaikka pakkasinkin mukaan ehkä enemmän kuin viiden päivän matkalle tarvitsee (olen pärjännyt kaksi viikkoa kesäisessä Euroopassa ja saman ajan talvisessa Japanissa pelkästään yhdellä carry-on laukullisella tavaraa), sain kaiken helposti mahtumaan yhteen matkustamoon mukaan otettavaan laukkuun ja reppuun. Otin mukaani alkukeväiseen Lissaboniin seuraavat asiat:

  • Kaksi pyyhettä
  • Suihku- ja hygieniatarvikkeet
  • Partakoneen
  • Pari neuletta
  • Kolme t-paitaa
  • Yhden pitkähihaisen ja kauluspaidan
  • Kolmet housut
  • Alusvaatteita ja sukkia
  • Kaksi takkia (kevytuntuva- ja bombertakki)
  • Kaulaliina
  • Hanskat
  • Villasukat
  • Aurinkolasit
  • Silkkimakuupussin
  • Oma aterinsetti
  • Termosmukin
  • Juomapullon
  • Kangaskasseja
  • Sateenvarjon
  • Tietokone, puhelin ja laturit

Suihkupussini on nykyään aika lailla tyhjillään ainakin verrattuna aikaisempiin matkoihini. Muistan joskus ottaneeni jollekin lomalle mukaan kaksi suihkupussia, kun ”tarvitsemani” tuotteet eivät mahtuneet yhteen kuvassa olevaa suurempaan pussiin. Sisältö on kutistunut oman elämäni yksinkertaistamisen myötä ja nyt saan sen tarvittaessa taiteltua puolikkaan kokoiseksi. Olen huomannut pärjääväni hyvin seuraavien asioiden avulla:

  • Palasaippuat (yksi kasvoille, toinen hiuksille, kolmas keholle)
  • Kasvoöljy
  • Huulirasva
  • Deodorantti (suuntaa-antava ohje täällä)
  • Hammasharja ja -tahna
  • Partavesi (erillisessä matkasumuttimessa)
  • Kampa ja hiusvaha (matkoilla mukana pieni metallipurkillinen)
  • Lääkkeet (joudun syömään antihistamiinia päivittäin)
  • (Matkoilla mukana erityiskosteusvoide, jota ilman pärjään Suomessa)

27950838_10212424810309182_1017905746_o27951130_10212424810509187_1348261756_o

Sijoitin laadukkaaseen pieneen matkalaukkuun muuttaessani tilapäisesti Singaporeen viime vuoden puolella. Sen mukana tuli kuvassa näkyvä kirkas suljettava muovipussi, jossa säilytän kaikki tarvitsemani nesteet (käytännössä pelkästään hammastahna, kasvoöljy ja partavesi). Muut yllä listaamani tuotteet ovat suihkupussissa erillään. Deodorantti pysyy kiinteänä ruuman kylmyydessä, eivätkä muut tuotteet vuoda kolhiintuessaan. Säilytän palasaippuoita erillisessä vetoketjulla suljettavassa muovipussissa, jonka sain joskus teini-iässä käyttämieni kasvinpuhdistustuotteiden mukana. Tällöin voin tarvittaessa pakata ne märkinäkin mukaan.

27950531_10212424810109177_1230456669_o

Näiden perustarvikkeiden lisäksi minulla oli mukana, kuten aina matkustaessa, omat aterimet, termari, juomapullo ja kangaskasseja. Tajusin Lissaboniin saapuessani jättäneeni Singaporesta ostamani metallisen eväsrasian vahingossa Helsinki-Vantaan kentälle turvatarkastukseen. Harmittelin sitä tietysti, sillä rasia oli todella kätevän kokoinen ja olin löytänyt sen halvalla. Ellei sitä ole otettu talteen kadotettujen tavaroiden joukkoon toivon jonkun ottaneen sen omaan käyttöön. Tai turvatarkastajien ainakin kierrättäneen sen.

Onneksi tavarat ovat vain tavaroita ja niitä voi tarvittaessa hankkia uudelleen, käytettynä tietenkin! Tästedes aion kuitenkin yrittää pärjätä jo omistamani teräksisen tiffin-rasian kanssa.

-Otso


My zero waste travel essentials

I started 2018 with thinking I wouldn’t need to fly anywhere for at least a while. Last year I had to fly around quite a lot because of my university exchange in Singapore, so I thought I’d try to minimize my carbon footprint by not traveling outside Finland this year. But life isn’t always smooth cruising in high altitudes. Sometimes you experience major turbulence that knocks the wind out of you, both physically and emotionally. This happened to me earlier this spring and I felt like I needed something to get my mind of some personal troubles. That’s why I decided to seize the moment and jump on a plane to Portugal to meet up friends traveling there. The flight tickets, along with a certificate on emission compensation from MyClimate.org soon dropped into my inbox and I started to think about what to pack.

Before that, though, I took the time to calculate the emissions I would be causing by flying. They ended up being somewhere around 0.6 – 1.9 tonnes of CO2 depending on the calculator and how the emissions were processed. I had a talk with myself swearing I wouldn’t start flying more often, because I can’t afford to compensate for the emissions it causes, at least on a regular basis. And that even though my zero waste lifestyle has significantly reduced the emissions I cause, I still want to compensate by donating to charities working on reducing the effects of climate change.

When I got around to packing, I decided to take the following things with me. Even though it is a lot for a five day trip (I’ve managed two weeks of travel in both summery Europe and wintery Japan with only a carry-on), I made everything easily fit into my carry-on and backpack. This is what I had with me in wintery Lisbon:

  • Two towels
  • Toiletries
  • Electronic shaver
  • Two sweaters
  • Three t-shirts
  • One long sleeve shirt and a dress shirt
  • Three pairs of pants
  • Underwear
  • Two jackets (one down and one bomber)
  • A scarf
  • Gloves
  • Wool socks
  • Sunglasses
  • A silken sleeping bag
  • My own cutlery
  • Reusable coffee cup
  • Stainless steel water bottle
  • Canvas bags
  • An umbrella
  • Laptop, phone and chargers

The most significant thing that I’ve been able to reduce in my life, when it comes to traveling, has been the amount of toiletries that I ”need to” take with me. Before, I could easily pack two toiletry bags worth of products with me. Now, I manage with half a one. I pack liquids (toothpaste, cologne and facial oil) separately in a resealable bag that came with my suitcase and soaps in another resealable bag I got along with products I used to treat my acne with when I was a teenager. Now I only have the following things with me:

  • Bar soaps (one for the face, another for my hair, and a third one for the body)
  • Facial oil
  • Lip balm
  • Deodorant (recipe here)
  • Toothbrush and paste
  • Cologne (in a travel sized atomizer)
  • Comb and hair pomade (small metal tin)
  • Medicine (I need to eat antihistamine every day)
  • Speciality cream for just in case (I got this one as a present and haven’t had to use it in Finland that much)

On top of this I took with me my reusable water bottle, coffee cup, cutlery and canvas bags of course. This way I could refuse using single use items during my flights and my trip. When I arrived in Lisbon I realized I had left my stainless steel container at the airport in Helsinki. I was a little sad, because it was pretty much the perfect size and shape, and I had found it in Singapore for really cheap. But luckily, things are only things at the end of they, and they can be repurchased if necessary. Second hand of course!

-Otso

Mitä autoilla pitäisi tehdä?

Yhteistyössä: Shareit Blox Car

Minulle on aina ollut hieman vaikea ymmärtää miksi autoja pidetään niin korkeassa arvossa. Kyllä, ne mahdollistavat suhteellisen vaivattoman liikkumisen paikasta A paikkaan B. Ne auttavat meitä suorittamaan monia arkisia tekoja.  Ne ovat kuitenkin myös kulkuneuvoja, joiden ehdoilla me olemme rakentaneet kaupunkimme ja joiden ehdoilla me sitä edelleen kehitämme. Ne ovat menopelejä, jotka aiheuttavat jatkuvaa stressitilaa ylläpitävää ääntä ja saastuttavat hengitysilmaa. Niiden valmistus ja käyttö vaativat valtavia määriä fossiilisia polttoaineita. Ne eivät säilytä arvoaan myyntihetkeä pidempään ja aiheuttavat valtavia kuluja. Ne haaskaavat valtavia määriä meidän aikaa, kun joudumme istumaan ratin ääressä ruuhkissa, ilman mahdollisuuksia tehdä mitään muuta. Sitä paitsi ne seisovat käyttämättöminä noin 95 prosenttia ajasta, joten yksityishenkilönä niistä harvoin saa rahalleen vastinetta. Silti maksamme niiden omistuksesta useita tuhansia euroja vuodessa

Silti pidämme niitä keskeisessä roolissa yhteiskunnallisesti hyväksytyissä käyttäytymismalleissa ja halutuissa ideaaleissa. Ajattelemme niiden mahdollistavan meille vapauden liikkua milloin ja minne haluamme. Ne ovat osa omakotitalo- ja perheidyllejä. Pidämme niitä statussymboleina, joilla yritämme erottua joukosta. Haluamme omistaa autoja voidaksemme välttää muita liikennevälineitä niihin liittettyjen ennakkoluulojen takia.

Mutta me tarvitsemme niitä. Emme voi nykyiselle infralle mitään ja yhteiskuntamme toimintamallit on rakennettu kasvavan liikkuvuuden varaan. Vaikka autojen käyttö osittain kannustaa palveluiden ja asutuksen leviämistä, mikä taas itsessään kasvattaa tarvetta autoille, ei niillä ajamista tarvitse lopettaa täysin. Autot ovat tulleet jäädäkseen, mutta voimme helposti käyttää niitä fiksummin.

Meillä on Suomessa noin 2 630 000 yksityisautoa (vrt.vuonna 2016 väestömäärä oli 5 503 000). Tarvitsemmeko me niitä lisää? Minun mielestäni emme tarvitse. Valtaosa seisoo tyhjänpanttina suurimman osan ajasta, joten uskoisin meidän voivan hyödyntää olemassa olevaa autokantaa sen kasvattamisen sijaan. Varsinkin, jos asut kaupungissa kannattaa auton hankintaa harkittaessa

  • yrittää ensin selvitä ilman autoa: kävele, pyöräile ja käytä julkista liikennettä. Hyödynnä kyytipalveluita tarvittaessa päästäksesi ovelta ovelle.
  • tee laskelmat liikkumiseen uppoavista kuluista ja ilmastoa kuormittavista päästöistä. Vertaa niitä yksityisautoilusta aiheutuviin kuluihin ja päästöihin ja arvioi, onko auton hankkiminen oikeasti taloudellista.
  • yrittää selvitä hyödyntämällä autonvuokrauspalveluja, ellet saa naapurisi tai sukulaisesi autoa lainaan:

En itse omista autoa enkä suunnittele ostavani sellaista koskaan, ainakin näillä näkymin. Mutta, vaikka kuinka yritän välttää yksityisautoilua, tulee minullekin välillä tarve käyttää autoa asioiden hoitamiseen. Reilu viikko sitten kokeilin ensimmäistä kertaa autojen vertaisvuokrauspalvelua, kun minulla oli Suomeen palattuani auton tarve muuttohommiin. Kotimainen Shareit Blox Car on kuin autojen Airbnb: kuka tahansa auton omistaja voi ilmoittaa autonsa vuokrattavaksi palvelualustalla ja sellaista tarvitseva voi muutaman napin painalluksella vuokrata sen tarpeittensa mukaiseksi ajaksi. Lisäturvaa palveluun tuo vakuutusyhtiö If:n vakuutukset, ja se on täysin ilmainen liittyä ja ylläpitää niin käyttäjille kuin omistajillekin. Vain auton vuokrauksesta ja käytöstä maksetaan. Lisätietoja voit löytää täältä.

Palveluun rekisteröityminen vei ainoastaan 5 minuuttia, minkä jälkeen pääsin suoraan selaamaan vaihtoehtoja. Vuokrasin sähköauton muutamaksi tunniksi, mutta autoja saa myös vuokrattua pidemmiksi ajoiksi. Kävin hakemassa ja viemässä vuokraamani auton sen omistajalta julkisia liikennevälineitä käyttäen, mutta auton omistajan kanssa voi myös erikseen sopia nouto- ja palautuspaikoista. Auton voi siis saada suoraan omalle kotiovelle.

Olen entistä varmempi siitä, etten tule ostamaan omaa autoa näin kokeiltuani tällaista palvelua. Useamman tuhannen euron vuosittaiset kulut ja ylläpitoon käytetty aika eivät houkuttele. Mieluummin käytän siihen kuluvan ajan ratikassa kirjaa lukien tai pyörän selässä podcastia kuunnellen, ja rahan asuntolainani maksamiseen. Tai sitten tarvittaessa vertaisvuokrauspalveluun. Ostan vaatteeni ja kodintavarat käytettynä ja lainaan kodinkoneita silloin kun tarvitsen. Miksi ostaisin auton, kun minulla on mahdollisuus vuokrata sellainen naapurustostani?

Mutta tiedän, ettemme kaikki voi elää ilman omaa autoa. Nämä seuraavat asiat kannattaa pitää mielessä, jos edessä on pakollinen auton hankinta. Näiden vinkkien avulla voit huomattavasti vähentää yksityisautoilusta aiheutuvia päästöjä:

  • valitse sähköauto. Vaikka se tällä hetkellä lähinnä tarkoittaa päästöjen siirtämistä autosta sähkölaitokselle, tukee se kestävää kehitystä polttomoottori ja hybridiautoja paremmin. (Vaihda samalla kotisi sähkösopimus sellaiseen, joka tukee uusiutuvaa sähköntuotantoa)
  • vältä tarpeetonta auton päivittämistä: yritä käyttää autoasti mahdollisimman pitkään pitämällä siitä huolta, sillä sen tuhoaminen yhdessä uuden tuottamisen kanssa aiheuttaa merkittäviä päästöjä.
  • osta käytetty auto uuden sijaan.
  • vältä suuria  autoja viimeiseen asti. Ne vievät enemmän tilaa niin liikenteessä, kuin kotipihassa ja kuluttavat enemmän polttoainetta. Yritä kylmästi analysoida miksi haluat ison auton, vaikkei sinulla olisi sellaiseen tarvetta. Miksi tarvitset maasturin tai urheiluauton kaupunkiajoon?
  • suunnittele ajamasi reitit välttäen käännöksiä vasemmalle ja suosimalla lyhyintä mahdollista reittiä. Hyödynnä julkista liikennettä aina kun voit: tämä usein auttaa valitsemaan lähimpänä olevan vaihtoehdon, mikä säästää niin aikaa kuin rahaa.
  • vuokraa autoasi muille yksityisesti tai vertaisvuokrauspalvelua käyttäen: tämä vähentää muiden tarvetta ostaa omia autoja ja samalla luo uuden tulonlähteen sinulle. Anna muiden lyhentää autolainaasi puolestasi!
Mitä mieltä sinä olet autoista?

 

Uusi jätteetön vuosi

Aloitin uuden vuoden 2018 nauttimalla perinteisestä gamelan-musiikista Balin lounaisrannikolla. Vaikka tunsinkin huonoa omatuntoa lennoistani aiheutuvista päästöistä (kirjoitin vinkeistäni jätteen minimoimiseen lennoilla täällä), inspiroiduin valtavasti ratkaisuista, joiden mukaisesti majoittumallamme eko-resortilla toimittiin: bambuisista pilleistä, pakkauksettomista saippuoista ja shamppoista kauniissa keramiikkapulloissa, vesipullojen uudelleentäyttöpisteistä ja muista vähäpäästöisistä ratkaisuista, esim. veden- ja sähkönkulutuksessa.

Eko-resortti oli kyllä omaa harvinaista laatuaan, sillä saari tuntui muuten olevan lähes jätteellä kyllästetty. Tienvarret ja rannat muoviroskan peitossa ja kotien läheisyydessä palavia roskakasoja. Vietin lomani lähinnä näppäimistön äärellä erilaisia kestäviä ratkaisuja pohtien.  En vielä olekaan täällä ilmoittanut asiasta, mutta sain Balilla viimeisteltyä toukokuussa ilmestyvän esikoiskirjani! Olen todella innoissani kirjastani ”Zero Waste – Jäähyväiset jätteelle”, joka on käytännönläheinen opas kestävämpään elintapaan. Lisää siitä tulevassa postauksessa.

Inspiroiduin tosiaan Puri Dajuma ekoresortilla  tekemään uudenvuoden lupauksen pitkästä aikaa. Päätin nimittäin, että aion kerätä kaikki vuoden 2018 aikana aiheuttamani kaatopaikkajätteet yhteen purkkiin. Kyllä, aion siis säilyttää kaiken, mitä en voi käyttää uudelleen, kierrättää tai kompostoida lasipurkissa ainakin tämän vuoden ajan.

26829923_10212201629769808_1019632585_o

Olin vaikuttunut, että Balilla, huolimatta siitä, että kyseessä on kehittyvä maa jotkin yritykset yrittivät tehdä parhaansa toimiakseen ympäristöystävällisesti. Eikä ihme, heillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kun jätevuoret uhkaavat jo turismia. Sylistä loppui tila jo sadan metrin kävelymatkan aikana, vaikken edes poiminut jokaista tielle sattunutta roskaa mukaani. Matka vahvisti uskoani siihen, että nollahukkaelämän toimintatavoilla arkipäivän elämässä on todella merkitystä ympäristön kannalta.

Päätin tehdä roskapurkista tavan pitää itseni vastuussa sanoistani ja teoistani. Haluan todistaa itsellenikin, että Suomessa voi elää tuottamatta ylen määrin turhaa kaatopaikkajätettä. Se antaa minulle myös lisää motivaatiota jatkaa parempien ratkaisujen löytämistä, kun en enää alitajuisestikaan voi ajatella heittäväni jotain pois sekajäteroskiksen uupuessa kotoani.

Mitä uudenvuoden lupauksia sinä teit?


A new trashless year

I spent Christmas and the New Year in Bali, feeling a little bit guilty about the flight emissions my trip caused (I wrote some tips on how to reduce the amount of waste you have to produce when flying, here), but also finishing my book about Zero Waste living. My book ”Zero Waste – Jäähyväiset jätteelle” is going to be published next May, so pick it p if you want to brush up on your Finnish!

Being surrounded by trash in Bali, but also living in an eco-resort with many sustainable solutions (like reusable bamboo straws, water bottle refill stations and low-flow showers to name a few) inspired me to make a New Year’s resolution for the first time in a long while. I decided that I’m going to save all the landfill waste that I can’t reuse, recycle or rot in 2018 in a trash jar (see picture above).

I feel that the trash jar will motivate me even more to find more sustainable solutions, while proving to myself that it really is possible to live without producing unnecessary landfill waste even in Finland. Having done it for a couple weeks now I feel even more strongly, that it truly is all about the small things, which let us avoid waste.

What resolutions did you make?

Nollahukkaa ulkomailla

Zero Waste elämän ytimessä on valmistautuminen, ja sitä täytyy harjoittaa aktiivisesti. Tämä pätee varsinkin ulkomaille lähtiessä, oli kyseessä sitten lomareissu tai ulkomaille muutto. Haluan myös saada yhden asian alta pois heti alkuun:

Lentäminen on mennen tullen saasttuttavin tapa matkustaa, varsinkin lyhyillä etäisyyksillä. Yhden henkilön edestakainen lentäminen välillä Suomi–Singapore aiheuttaa yhtä paljon päästöjä, kuin henkilöautolla ajaminen ainakin 70km/päivä vuoden ajan.


Jos sinun ei ole aivan pakko lentää, älä lennä. Silloin, kun on pakko lentää, voi lahjoittaa järjestöille, ketkä käyttävät rahasi päästöjesi vastapainottamiseen, esim. puiden istuttamiseen tai tehokkaamman hellan hankkimiseen afrikkalaisiin kyliin.

Pakatessa vaihto-opintoja varten yritin pitää mielessä mitä kaikkea voisin tarvita ja, että mitä kaikkea uskoisin todennäköisimmin löytäväni pakkauksetta helposti. Kirjoitin listan, johon luettelin kaiken hygieniatuotteista koulutarvikkeisiin. Matkalaukun painorajoituksen takia jouduin pakkaamaan hyvin minimalistisesti, mikä itse asiassa oli positiivien asia; havahduin taas kerran siihen, kuinka vähällä sitä oikeasti voi pärjätä. Matkalaukkuni painoi kuitenkin 20kg, joten tavaraa lähti kyllä reilusti mukaan. Siellä oli kuitenkin mukana muutakin, kuin pelkästään vaatteita ja suihkupussintäytettä.

Tässä listani kaikista asioista, jotka otin mukaani Singaporeen voidakseni vähentää turhaa kulutusta ja siitä aiheutuvaa roskaa.

  • Vesipullo
  • Oma termosmuki
  • Eväsrasia
  • Pyyhkeet
  • Petivaatteet
  • Kaikki kosmetiikkatuotteet puoleksi vuodeksi
  • Palasaippuoita
  • Joogamatto
  • Vihko ja pari kynää

Oma vesipullo on yksi ehdottomasti tärkeimmistä arkisen Zero Waste -elämisen edellyttäjistä, varsinkin matkustaessa. Pullotettu vesi on moninkertaisesti kalliimpaa hanaveteen verrattuna, ja useimmiten ne eivät eroa laadultaan juurikaan millään tapaa. Maailmanlaajuisesti pullojen kierrätys on sitä paitsi lähes olematonta samalla, kun kulutamme miljoona pulloa per minuutti. Niihin kuluvan materiaalin ja energian voisi mielestäni käyttää muuhun, kuin kertakäyttöisten pakkausmateriaalien luomiseen ja kestämättömän kulutuskulttuurin pönkittämiseen.

WhatsApp Image 2017-11-25 at 14.03.17

Singaporessa ollessani en ole joutunut ostamaan yhtäkään muovista vesipulloa, kiitos oman teräksisen pulloni. Hanavesi on juotavaa ja yliopiston rakennukset ovat täynnä vesipisteitä. Silti Singaporessa kulutetaan järkyttäviä määriä pullotettua vettä. Tähän sortuvat sekä paikalliset, että visiitillä olijat. Sorruin kuitenkin muutamaan perisyntiin lentäessäni lomaviikolla Thaimaaseen. Netistä löytyi ristiriitaista tietoa siitä missä hanavettä uskaltaa juoda, joten turvauduimme pääsääntöisesti kaupasta ostettavaan veteen. Ostimme kämppikseni kanssa isoja 10 litran kanistereita välttääksemme yksittäisten pullojen ostamisen. Oman pullon täyttäminen onnistuu hotellihuoneessa todella helposti!

Kuten jo aikaisemminkin olen hehkuttanut, on termosmuki yksi lempiomistuksistani. Olen auttamattomasti riippuvainen tuosta herkullisesta kofeiinijuomasta, ja oma termosmuki on säästänyt minut varmasti jo useammalta sadalta kertakäyttömukilta näiden viimeisen kahden vuoden aikana. Varsinkin täällä Aasiassa, jossa take-away juomat pakataan joko muovipusseihin tai ne varustetaan ohuella muovisella kantokahvalla. Joissain paikoissa juomat kaadetaa suoraan muovisiin pusseihin, joista je sitten juodaan muovipilleillä. Nämä käytännöt ihmetyttävät minua edelleen enkä todellakaan ymmärrä niitä.

Kuvat löydetty täältä: Our life in Singapore , sipandgulp (IG)

Otin matkaa varten myös oma eväsrasian, jotten turhaan joudu ostamaan uutta paikan päällä. Rasian avulla onnistuin myös ottamaan helposti eväitä mukaan lennolle. Täällä Singaporessa olen käyttänyt lasista rasiaani ruoan säilyttämiseen ja mukaan ottamiseen kouluun, jotta voisin välttää take-away rasioiden kuluttamista kiireisinä luentopäivinä. (Keskiviikkoisin minulla on ollut luentoja kello 8.15–22.15: luennot ovat 3h 15min pitkiä ja niiden välissä on ainoastaan 15 minuutin tauko. Tehokkuus on viety täällä aivan omalle tasolleen, mutta seuraus on valtava määrä pakkausjätettä).

WhatsApp Image 2017-11-25 at 13.57.45

Halusin myös ottaa omat petivaatteet mukaan, sillä emme olleet kämppisten kanssa varmoja siitä, mitä asunnosta löytyisi. Koska pelasin varman päälle, en joutunut ostamaan uusia petivaatteita pelkän vaihdon ajaksi. Omat pyyhkeet lähtivät mukaan samalla logiikalla; kun kerran jo omistan sellaiset, miksen käyttäisi niitä matkoillakin?

Palasaippuat ovat myös olleet todellinen pelastus, ainakin jos vertaan siihen määrään tyhjiä saippuapulloja, joita kuuden henkilön taloudessa aiheutuu. Ennen lähtöä ostin uuden kasvosaippuan, palasamppoon ja yleissappuan. Palasaippuat kestävät yllättävän kauan ja mikä parasta – matkustaessa niitä ei lasketa nesteiksi! Ne voi helposti pilkkoa pienemmiksi palasiksi ja laittaa omaan rasiaan matkan ajaksi.

Olen yrittänyt tehdä joogaamisesta pysyvän osan arkeani jo jonkin aikaa, mutta en ole vielä ihan onnistunut siinä. Päätin kuitenkin ottaa oman joogamattoni mukaan tänne Singaporeen, jotta voin edelleen ainakin yrittää. Pointti oli kuitenkin, välttää urheiluvälineiden uudelleenostamista.

Otin myös muutaman vihon ja kynän mukaan varmuuden vuoksi. Paikan päällä tajusin kuitenkin, että täällä koulutus pyörii edelleen huomattavasti enemmän tulosteiden ja manualisen kirjoittamisen ympärillä, vaikka kaikki käyttävät myös tietokoneita opiskeluun. Suurin dilemma aiheutui siitä, kun hyvin kiinnostavalla ’Sustainable Cities’ -kurssilla, professori ilmoitti tulostavansa jokaisen viikon diat kaikille opiskelijoille. Yritin haastaa proffaa tästä, mutta käytäntö pysyi voimassa Singaporen tiukkojen tekijänoikeuslakien takia ymmärtääkseni.

WhatsApp Image 2017-11-25 at 14.09.21

Ensimmäiset viisi viikkoa välttelin ilmaisten tulosteiden ottamista mutta kun tajusin, ettei materiaalia voi saada muulla tapaa, päätin vastahakoisesti ottaa ne vastaan. Onneksi kurssi on hyvin herättävä ja opettava, joten tulosteet eivät ole täysin hyödyttömiä.

Ulkomailla eläminen jätettä tuottamatta aiheuttaa päänvaivaa mutta ainoastaan samalla tapaa, kuin uusien bussireittien löytäminen ja tapojen oppiminen. Vesipullon ja eväsrasian mukaan pakkaaminen ei vaadi sen enempää ajatusta, ja ostosten tekeminen helpottuu nopeasti, kunhan vaan sen tekee ajatuksella.


Zero Waste Abroad

Being prepared is key for living Zero Waste. In the same way that many of us won’t leave the house without our phone and keys, I won’t leave until I have my reusable water bottle and thermos mug in my bag. Being prepared is also key for when you go abroad, were it for a vacation or moving to a new country for a longer time. On a related note I want to get one thing out of the way:

Flying is the most polluting way of transportation, especially on shorter distances. The emissions caused by me flying back and forth between Finland–Singapore are equivalent to those caused by driving at least 70 km per day for one year. 

If you wan’t to minimize your carbon footprint, avoid flying as much as possible. If you absolutely have to fly, calculate your emissions and offset them. Here are a couple websites: carbonfund.org & myclimate.org.

When I started packing and getting ready to leave for Singapore, I made a list of things that could enable me to live Zero Waste and things that I thought could be hard to find without packaging. Here’s a list of the ’special’ things I packed with me, which have enabled me to avoid a lot of unnecessary waste:

  • Reusable water bottle
  • Thermos mug
  • Food container
  • Towels
  • Bed linen
  • Soap bars
  • Yoga mat
  • Pens & notebook

A reusable water bottle is one of the most important Zero Waste swaps you can make to avoid trash in your everyday life. Bottled water costs thousands of times more than tap water, and there really isn’t any difference in quality between the two. In spite of this we still consume about 1 000 000 plastic bottles per minute, while most of it never gets recycled. The materials and energy used to create these single-use disposable packaging could be used for something else in my opinion.

I don’t see any reason for consuming bottled water in developed countries like Finland and Singapore. If you’re in a country where you’re advised not to drink tap water, try to always buy the biggest possible container of drinking water to use for refilling your own bottles. The bigger the package, the less packaging waste you cause compared to buying single-serving sizes.

Every coffee addict should own a thermos mug and use it religiously. I’ve probably saved at least 100 take-away cups from being used during my four months in Singapore. Yes, I drink too much coffee. I’m Finnish, okay?

I find using a thermos mug here in Singapore especially important, because for some reason many places serve their take-away cups in plastic bags or at least with plastic sleeves, which boggles my mind. Why do you need a plastic handle on your coffee cup?Some places even serve drinks in plastic bags with plastic straws. If you’re Singaporean and know why you do this, please comment below and tell me why!

Taking my own food container allowed me to take some snacks with me on the flight to Singapore, and it has also allowed me to not consume any take-away packaging, even during the busiest days filled with lectures. (On Wednesday’s I have had class from 8 am to 10 pm, with 15 minute breaks between the three-hour lectures. They’ve taken productivity to a whole new level over here – but at the cost of tons of packaging waste.)

Because I wasn’t sure about how well equipped our apartment would be, I decided to also pack a set of bed linen and towels. This allowed me to avoid having to buy some only for a 4 month stay, and then trying to somehow get rid of them without throwing them in the bin.

Soap bars almost feel like a life hack in general, especially for travelling – they don’t count as liquids when you fly! Before leaving Finland, I stocked up on a face soap, shampoo bar and a general bar of soap. What’s also good about solid soaps is that you can cut them up to smaller pieces, if you don’t have room to take several whole ones with you.

The face soap is by a Finnish natural cosmetics company called FLOW, the shampoo bar by a natural cosmetics company from Estonia called Nurme, and the general soap bar is just a regular olive oil based soap I bought from an eco store in Helsinki. All of them came packaged in cardboard only – fully recyclable!

Along with taking clothes for different activities I also decided to take my yoga mat with me. I’ve tried to make yoga a part of my weekly routines for some time now, and I wanted to continue trying without having to buy one just for my exchange. I already had one so might as well use it.

Coming to Singapore my first impression was that people rely on tech more over here. (Some) University exams are already done electronically, and professors upload lecture materials online. But, ironically, in my Sustainable Cities class the prof would not upload lecture materials online, and only provide them in printed form. I refused to take print-outs for a few weeks. Then I accepted my fate because the material includes some good information which I’m really interested in learning. At least I can use the print-outs for a longer time and ultimately recycle them when I get back home.

Aspiring to live as Zero Waste as possible abroad can feel like a hassle, but no more than trying to find the correct bus route and learning customs. You get used to it surprisingly fast.

Zero waste lentäminen ei ole mahdollista

Parasta mitä voit tehdä on pyrkiä välttämään niin paljon turhaa roskaa, kuin mahdollista.

Lensin Singaporeen noin puolitoista kuukautta sitten suorittamaan kanditutkintoni viimeistä vaihetta: vaihto-opintoja paikallisessa yliopistossa. Olin henkisesti valmistautunut jätteeseen, joka aiheutuisi lennolla ruokailun yhteydessä mutten tullut ajatelleeksi mitä muuta jätettä lennoilla voi aiheutua. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun lensin pidemmän matkan päätettyäni yrittää elää ilman jätettä. Oppia ikä kaikki.

Valmistauduin ottamalla omat aterimet, juomapullon ja termarin mukaan koneeseen. Näillä halusin välttää kertakäyttöaterinten ja -mukien käytön. Matka sai kuitenkin karvaan makuisen alun, kun minulle tulostettiin matkalippu vaikka erikseen sanoin etten halua sellaista, kun sähköinen versio löytyi jo puhelimesta. No, vältin kuitenkin muun roskaamisen kentällä kiitos vesipullon ja hedelmien.

Koneeseen astuessa petyin hieman, kun paikallani oli ohueeseen muoviin pakatut Marimekon viltti ja tyyny. Tämän lisäksi paikalta löytyi kuulokkeet, jotka myös oli pakattu suljettuun muovikääreeseen. Ensimmäistä kertaa kiinnitin huomiota siihen, kuinka todella monet asiat lennoilla pakataan muoviin. Minulla oli villasukat mukana, mutta pitkällä yölennolla viltti tuli tarpeeseen neuleesta huolimatta. Muovikääre lensi siten roskiin. Olen lukenut, että valtaosa lentoyhtiöistä käyttää näitä peittoja ja tyynyjä uudelleen mutta useimmiten ne vain viikataan tai pakataan jokaisen lennon välillä uusiin muovipakkauksiin, vaikkei niitä olisi pesty, asiakaskokemuksen tähden. Viime aikoina on myös kuulunut enemmän ja enemmän ikäviä uutisia lentoyhtiöiden kierrätyskäytännöistä.

Yhdentoista tunnin lennolla oli kaksi ruokailua, joiden yhteydessä sain ruoan ohella muoviin pakatun juoman ja pussillisen kertakäyttöaterimia. En kuitenkaan käyttänyt näitä ja lentoehenkilökunnan tullessa hakemaan tarjotinta sanoin, että ”nämä ovat käyttämättömiä, voitteko käyttää ne uudestaan?” Vastaukseksi kuulin sanan ”OK” samalla, kun ne heitettiin muiden asioiden ohella roskiin. Ihmettelen suuresti sitä miten nämä suojaustarkoituksista pakatut muoviset asiat muuttuvat näin yhtäkkiä käyttökelvottomiksi, vaikkei suojaa olisi rikottu. Finnairilla menee taloudellisesti hyvin mutta mielestäni se ei silti ole peruste käyttökelvollisten käyttämättömien kertakäyttötarvikkeiden pois heittämiseen. Voin jotenkin yrittää ymmärtää, etteivät lentoyhtiöt voi välttämättä kierrättää kaikkia kierrätettäviä pakkauksia, kuten lasia ja metallia turvallisuussyistä. Tuntui kuitenkin pahalta nähdä koskemattoman juoman ja käyttämättömien muoviaterinten lentävän suoraan roskiin. Ensi kerralla aion olla hieman vaativampi matkustaja.

Oma termari oli kuitenkin hyvä ottaa mukaan, sillä lentohenkilökunta tarjoili mielellään juomat siihen, kun pyysin. Sain myös huomattavasti enemmän kahvia kerralla verrattuna naapuriin, joka pyysi lisää teetä kahdesti samalla kuluttaen kolme kertakäyttömukia.

Koska lentäminen on kaikista saastuttavin tapa matkustaa tuntui kaiken ylimääräisen jätteen aiheuttaminen erityisen turhauttavalta. Ystäväni Felicia on kirjoittanut Mind Tomorrow -blogissaan useamman jutun vähemmän saastuttavasta matkustamisesta, mutta Suomesta Singaporeen junalla ja laivalla matkustaminen olisi kestänyt hieman liian kauan omaan aikatauluuni nähden. Olen kuitenkin yrittänyt etsiä mahdollisia järjestöjä, joiden työtä voisin tukea lahjoituksin kompensoidakseni matkustamisesta aiheutuvia päästöjä.

Kokemuksista voi kuitenkin oppia, joten tässä 8 vinkkiä Zero Waste vähemmän roskaavaan lentämiseen:

  1. Termosmuki: voit pyytää lentohenkilökuntaa tarjoilemaan juomat omaan mukiin kertakäyttöisten sijaan.
  2. Aterimet + lautasliina: voit välttää muovisten aterimien käytön käyttämällä omaa ”sporkkia” tai puisia aterimia.
  3. Vesipullo: turvatarkastuksen jälkeen voit käydä täyttämässä pullon vedellä lentoa varten.
  4. Lämpimiä vaatteita: jos voit niin ota mukaan lämmin neule ja vaikka jopa ohut viltti, jonka saat käärittyä pieneksi carry-on laukkuun.
  5. Niskatyyny: itse otan aina mukaan puhallettavan niskatyynyn, joka tuo mukavuutta matkalla nukkumiseen. Samalla vältän muoviin pakattujen tyynyjen käytön.
  6. Kuulokkeet: omat ovat kuitenkin paremmat, kuin lentoyhtiön monesti käytetyt
  7. Syötävää: ellet halua maksaa itseäsi kipeäksi lennon aikana, pakkaa mukaan hedelmiä ja muuta naposteltavaa
  8. Vaativa asenne: uskalla vaatia lentohenkilökunnalta käyttämättömien aterimien ja juomapakkausten uudelleenkäyttöä.
    • Lisävinkki: Ota käyttämättömät asiat erilleen tarjottimelta ja anna ne lentoemännälle/stuertille erikseen, ja toivo parasta.
  9. Etsi järjestö, jonka työhön voit lahjoittaa kompensoidaksesi aiheutuneet päästöt: tässä on sivusto, jossa voi perehtyä erilaisiin kompensaatioprojekteihin

Flying with LESS waste

I travelled to Singapore about one and a half months ago to start my exchange semester abroad. That was also the first time I took a long haul flight since going Zero Waste. I had mentally prepared for the emissions that I would cause as well as the waste that would come from the meals served during the flight. But, it didn’t even cross my mind how much waste actually can be produced during longer flights.

My friend Felicia has written about travelling abroad by other means than flying on her blog Mind Tomorrow. But taking a train and some ferries from Finland to Singapore would’ve been a little too time consuming for my schedule.

I prepared for the flight by taking a thermos mug, a reusable water bottle and some cutlery with me so that I could at least avoid using single-use cups and plastic forks. Unfortunately, I didn’t account for the other kinds of plastic and single-use things that can be found on flights. For example, a blanket and pillow packed in plastic. Low-quality earphones packed in plastic. And I also forgot how they serve single-portion drinks in plastic as well. When  googleing for ”Confessions of flight attendants” you’ll find copious articles telling you about how wasteful and, frankly, dirty travelling by air is. And I’m not even including the emissions that airplanes cause. Airlines aren’t even always allowed to recycle recyclable materials, which might explain why they may not show that much care to sustainability issues.

I learned that just by not using the singe-use cutlery and drinking the plastic-packed beverage given with the meal won’t keep the staff from throwing them away. Even if you ask the flight attendant to use them again. Hearing ”OK” while seeing the plastic-packed single-use items being thrown away at the same time is quite a disheartening experience. Next time I’ll know to be more demanding and give the unused items back separately.

Learn from my mistakes, please. Here are my eight tips on how to fly more Zero Waste with less waste when you have to:

  1. Thermos mug: flight attendants will gladly serve you hot & cold beverages in your own cup.
  2. Reusable Water bottle: fill it up after the security check and avoid having to buy overpriced tap water.
  3. Spork/cutlery + napkin: I suggest getting some wooden ones to avoid suspicious looks from the TSA.
  4. Warm clothes: wool socks and comfy knits are your best friend. If you have room, pack your own blanket in your carry-on.
  5. Your own neck pillow: I have an inflatable one that I take with me on travels.
  6. Earphones: your’s are better than the used ones they give on flights anyway.
  7. Snacks: fruits are your best friend. And your thermos mug can act as a portable trash can for the peels.
  8. An assertive attitude: be more demanding about giving unused single-use items to flight attendants and NOT having them be thrown away.
    • Pro tip: give the unused cutlery and single-serving drinks to flight attendants separately from your tray and hope that they’ll use them again.
  9. Offset your footprint: find an organization and donate to their projects to offset your emissions. Here’s one page I found with several projects to read up on.