Otetaan vastuu – vaati laki sitä tai ei

Näinnikkään äänestettiin keskiviikkona EU-parlamentissa joidenkin kertakäyttöisten muoviesineiden myymisen kieltämisestä lailla EU:ssa. Ehdotus meni äänestyksessä läpi huomattavan enemmistön voimin. Myyntikiellon kohteena olisivat mm. vanupuikot, kertakäyttöaterimet, -lautaset ja pillit, yhteensä kymmenen muoviartikkelia. Myyntikielto astuisi esityksen mukaan voimaan 2021. Lisäksi asiaa käsiteltäessä on ehdotettu mm. ohuiden hevipussien ja polystyreenisten take-away-astioiden kieltoa, mutta näiden sisällyttämistä lakiin jäämme vielä odottamaan.

EU-parlamentti (EP) tukee siis ympäristövaliokuntansa esitystä, mutta vielä tarvitaan EP:n ja EU:n ministerineuvoston neuvotteluita päättämään, että tuleeko muoviesineiden myyntikiellosta asetus vai direktiivi, saatetaanko kielto oikeasti voimaan ja missä muodossa. Muuttujia on melko paljon ennen kuin voimme olla varmoja, että ehdotetut muovituotteet poistuisivat myynnistä 2021. Siihen mennessä ehditään järjestää useat eri vaalit.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Esimerkiksi Suomen edustajat EU ministerineuvostossa vaihtuvat 2019 eduskuntavaalien seurauksena. Maamme pienen koon ansiosta Suomen edustajilla on neuvoston lakityössä suhteessa suurempi valta. Eli sillä kenet me äänestäjät valitsemme johtamaan maatamme tulevissa eduskuntavaaleissa on todella merkitystä. Meillä alkaa myös EU-neuvoston puheenjohtajakausi 2019, aikana jolloin tuleva komissio muodostetaan. Suomen nykyinen ja tuleva hallitus voivat siis olla isossa roolissa vaikuttamassa siihen mitä teemoja EU:n lähitulevaisuudessa lähdetään ajamaan ja millä painoarvolla. Nyt todellakin kannattaa keskittyä tuleviin eduskunta- ja EU-parlamenttivaaleihin tulevaisuus- ja ilmastovaaleina.

Näemme tärkeinä nämä EU:n ottamat ensiaskeleet, sillä unioni voisi tämmöisellä kieltolailla avata oven ja sulkea perässään toisen. Toteutuessaan lainsäädäntö kykenisi paremmin sitouttamaan johdonmukaisiin ilmastotoimiin tulevaisuudessa ja luoda uudenlaisia pelisääntöjä, jotka toivottavasti muuttaisivat myös toiminnan arvopohjaa. Vaikkakin EU:n päätöksenteon arvopohja ehkä muuttuisi, niin nähtäväksi jää muuttaisiko tämänlainen lakiuudistus yritysten arvopohjaa. Ketkä tarttuisivat tilanteeseen mahdollisuutena ja ketkä yrittäisivät jatkaa vanhaan kestämättömään malliin, mutta vain uusin keinoin?

Tässä nyt kuitenkin kielletään vain roskaa, jota ei olisi koskaan pitänyt keksiäkään. Vai ovatko ilmapallotikut jotenkin edesauttaneet ihmiskuntaa? Korvakäytäväänkään ei saisi lääkäreiden mukaan tunkea mitään kyynärpäätä pienempää. Kuitenkaan jo tehdystä vahingosta ei oikeastaan laiteta vastuuseen ketään, ei edes sitä lukuisia ilmapallotikkuja jakanutta kaaribaaria. Lopulta uusi lakikin kieltäisi vain myynnin, mutta ei valmistusta vaikka tällä rajallisella ihmistietämyksellä polymeerit ovat timanttien tapaan ikuisia. Jokainen koskaan valmistettu muovituote on edelleen olemassa jatkaen eloaan jauhautuneena pienen pieniksi hiukkasiksi kiertäen vedessä, maassa ja ilmassa. Vuoteen 2021 mennessä muovia ehditään tuottaa valtaisat määrät lisää ja myydä sitä muualle maailmaan sen jälkeenkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Myyntikieltolain etenemisen aiheuttamat muoviteollisuuden ensireaktiot ovat olleet ymmärrettäviä, mutta samalla jännittävän vaisuja. Tämä ei tietysti ole yllätys, kun pitää mielessä sen, ettei mitään velvoittavaa ole vielä sovittu. Liiketoiminnan jatkuvuudesta ollaan huolissaan, mikä on inhimillinen reaktio. Mekin mietimme, että kuinka käy työntekijöiden ja teollisuuden alan, sillä liiketoiminta synnyttää niitä tärkeitä työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia.

Median rooli taitaa olla nostella esiin näitä eri tahojen ensireaktioita, mutta miten synnyttää keskustelua siitä, että mitä nyt pitäisi tehdä? Olisi hienoa nähdä muovikiellon koskettaman yrityksen heittävän pallon takaisin sidosryhmilleen ja pyytävän apua kestävämpien ratkaisujen keksimiseen yhdessä, siten että työpaikat ja liiketoiminta säilytetään. Tämä tietysti vaatisi teollisuudelta, ravintoloilta ja kaupoilta selkärankaa myöntää, että entinen muovinen malli oli huono ja nyt on aika siirtyä eteenpäin kohti kestävämpiä ratkaisuja.

Myyntikiellon yksi nähtäväksi jäävä vaikutus on juuri tuo, että lisääkö se yhteistä innovointia, keskustelua ja yhteistoimintaa, vai ajaako se teollisuuden materiaalivalintoineen entistä syvempiin taisteluasemiin. Jos meillä olisi maailma missä yritystoiminta lähtökohtaisesti tuumailisi toiminnan vaikutuksia laajemmin yhdessä sidosryhmiensä kanssa, ennen ensimmäisenkään tuotteen lanseeraamista, me emme tarvitsisi näitä kieltoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miksi on niin vaikeaa kerralla kieltää kertakäyttöisiä turhakkeita ja päättää siitä, mitä tavoitteita toiminnalla tulisi saavuttaa? Poliitikot voisivat asettaa selvempiä sosiaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä edistäviä tavoitteita valjastaen yritykset ratkaisemaan haasteita mahdollisimman kustannustehokkaasti sekä yhteistä hyvinvointia kasvattavalla tavalla. Pääsemme seuraamaan tähän yhteistyöhön tarttumista oikein aitiopaikalta nyt tämän kertismuovin myyntilain etenemisen kanssa. Mitäs tuumitte, löytyykö yhteistyötä?

Kertakäyttötavaroiden myyntikielloilla ei taklata sitä, että yritysten toimintatavat ja meidän kulutustottumukset ovat kestämättömiä. Eikä sitäkään, ettei jo tuotteiden elinkaaren aiheuttamaa todellista hintaa maksa lopulta kukaan muu kuin me, luontoympäristömme ja tulevat sukupolvet. Tällä hetkellä ei vahdita ja varmisteta, että kertakäyttöisten muoviesineiden tilalle ei kehitellä jotain jokseenkin yhtä surkeaa ratkaisua. Kompostoitavat ja kierrätettävät materiaalit toki vaikuttavat muoviongelmaan, mutta eivät automaattisesti jäteongelmaan tai resurssien turhanpäiväisen kulutuksen ongelmaan. Yritysten vastavetojen kekseliäisyys voi vieläkin yllättää meidät.

Nollahukka-elämäntyylin kannalta asian seuraaminen on kyllä mielenkiintoista, mutta myös turhauttavaa. Henkilökohtaisessa elämässämme olemme jo luopuneet vanupuikoista pilleistä ja muista listalla esitetyistä asioista aikaa sitten. Tämä lakiuudistus ei kosketa meidän arkisia kulutusvalintoja, eikä myöskään monen muun roskattomuuden merkityksen ymmärtävän kanssakulkijan arkea. Päällimmäisenä ajatuksena on, että asiat tapahtuvat lainsäädännöllisesti aivan liian hitaasti – nopeaan muutokseen tarvitaan oma-aloitteista tekemistä.

Kaikki edellä mainittu kiteytyy tähän: kulutusvalintamme ovat poliittisia ja äänestämisellä on väliä. Kannustetaan ja tehdään työtä sen eteen, että kertismuovikiellon kaltaiset lait saataisiin asetettua, mutta ei jäädä odottamaan niiden voimaan astumista ennen kuin äänestämme kukkarollamme. Otetaan vastuu teoistamme jo nyt – vaati laki sitä tai ei.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s