Papuja ja pastaa (resepti)

Ostin pari vuotta takaperin reilun pussillisen kuivattuja voipapuja lempikokkikirjani inspiroimana. Toscanan keittiöissä on, uskaltaisin sanoa, vuosisatoja valmsitettu erilaisia ruokai palkokasveista ja yksinkertaisista aineksista. Päätinkin neljästä reseptistä innostuneena keittää itselleni padallisen tomaattista kuuden pavun ja linssin keittoa. Hyvää ja täyttävää se oli, mutta pian tajusin sen myös vangistevan minut oman kotini sisään. Sanon vain sen, että pasuunat ja trumpetit soivat vaikkei Spotify ollut päällä.

Voipavut hivuttautuivat sen jälkeen hitaasti kaapin perälle ja unohdin niiden olemassaolon noin kahdeksi vuodeksi. Pari viikkoa takaperin päätin kuitenkin laittaa ruokaa jo kotoani löytyvistä aineksista kaupassa käymisen sijaan, ja lähdin penkomaan kuiva-ainekaappejani. (Tämä on muuten oiva tapa välttää ruokahävikkiä –> pistä mielikuvituksesti koetukselle ja valmista illallinen käyttämällä loppuun kaapeista löytyviä aineksia). Löysin nämä uudet ystäväni ja päätin laittaa ne likoamaan. Kahdessa vuodessa ne eivät olleet muuttuneet miksikään. Miksi olisivatkaan, kun kuiva-aineet säilyvät käytännössä ikuisesti, kunhan ne säilyttää ilmatiiviissä astiassa? Viis veisaan nykyään parasta ennen -päivämääristä, sillä ellei ruoka näytä, haise tai maistu pahalta, on se vielä syötävää.

Keittäessäni papuja ymmärsin, miksi niitä kutsutaan voipavuiksi. Niiden tuoksu ja maku oli voimaisempi ja muhkeampi kuin muiden maistamieni papujen. Kun vielä laitoin päälle hyvää oliiviöljyä, suolaa ja pippuria, kailottivat kieleni makunystyrät ylistysvirsiä. Hämmästyin itsekin siitä, kuinka hyvältä yksinkertainen ruoka voi maistua. Lisättyäni tämän pastan joukkoon tajusin, että tässä se nyt on: uusi go-to ruokani. Herkullinen, hämmästyttävän halpa, ja vegaaninen annos, jonka ainekset todennäköisesti löytyvät jo valmiina kaapista.

Myönnän, että käytän öljyä suhteellisen runsaasti varsinkin pastoja kokatessani. Teen niin, koska pidän oliiviöljyn mausta ja syön niin vähärasvaista ruokaa muuten. Syön kasvipohjaisia ruokia (”whole foods plant based diet”), jotka ovat kaloriarvoiltaan eläintuotteita niukempia. Voin siis hyvällä omallatunnolla syödä reilun annoksen öljyistä pastaa pari kertaa viikossa, sillä tiedän ruokavalioni olevan yleisesti hyvin terveellinen. Urheilen myös useamman kerran viikossa, joten joudun lähinnä tarkkailemaan päivittäistä kalorinsaantiani. Öljy on helppo tapa lisätä energiaa ruokaan.

Reseptissä ei ole määriä, sillä en itse seuraa tarkkoja mittoja ja määriä laittaessani ruokaa. Näin tekemällä koen oppivani eri ainekset paremmin ja soveltamaan niitä paremmin eri tavoilla. Mielikuvituksellakin on enemmän tilaa poukkoilla, mikä voi johtaa iloisiin yllätyksiin!

29103714_10212656387218460_4956614889213788160_o

Täyteläinen papupasta

Valkoisia (voi)papuja
Pastaa
Oliiviöljyä
Valkosipulia
Suolaa
(Rosee)pippuria
(Ravintohiivahiutaleita)
Satokausikasviksia

Liota kuivattuja papuja vähintään 24 tuntia suljetussa astiassa jääkaapissa. Liotan itse papuja noin 1,5 päivää ja vaihdan veden ensimmäisen vuorokauden jälkeen. Keitä papuja suolatussa vedessä noin 30 minuuttia, tai kunnes ne murskaantuvat haarukalla painettaessa. Valuta ja anna jäähtyä. Säilytä jääkapissa suljetussa lasipurkissa neljän päivän ajan. Pakasta osa, ellet usko ehtiväsi syödä kaikkea 5 päivän sisällä. (Näin pakkasessa on valmiina ruokaa kiireisille päiville.)

Keitä pasta kypsäksi ja säilytä n. 1 dl keitinvettä. Pastan keittyessä murskaa papuja hieman haarukalla eri kokoisiksi palasiksi. Hienonna samalla mieluisa määrä valkosipulia. Valuta pasta. Laita reilusti oliiviöljyä ja hienonnettu valkosipuli samaan kuumaan kattilaan ja anna lämmetä levyllä 1-2 minuuttia, kunnes valkosipuli on pehmentynyt muttei ruskistunut. Lisää pavut, suola ja pippuri ja sekoita. Kaada pasta joukkoon ja lisää hieman keitinvettä. Sekoita ja tarjoile välittömästi ravintohiivahiutaleiden kanssa.

Raasta tai suikaloi kyytipojaksi satokauden vihanneksia. Erilaiset kaalit sopivat tähän hyvin: mausta punakaali kuminansiemenillä, balsamicolla ja pippurilla. Hiero lehtikaalia suolan ja/tai sitruunanmehun kanssam, ja lisää öljyä ja tahinia. Hienonna raaka kukkakaali murusiksi ja raasta joukkoon porkkanaa – mausta kuivatuilla yrteillä, öljyllä ja balsamicolla.


Beans and Pasta – my new go-to dinner

I fell in love with Butter beans (or Lima beans), whenI discovered how good they taste with just some good extra virgin olive oil, salt and pepper. Just smash some cooked Butter beans with a fork, drizzle on generously with e.v.o.o. and season to taste. I dare to say it’s pretty close to heaven on a plate, especially with some bread. The buttery flavor goes perfectly with some pasta and seasonal veggies too – and this is my new favorite dinner this season.

I don’t measure any ingredients when cooking, so I haven’t included any in this post either. I feel that cooking without them allows me to develop my skills better, as I need to focus on the cooking more. I can also be more creative, which often ends in happy mistakes! Ditch the exact amounts and restrictive recipes – open you cupboards and make a dish out of the things you already have. This is a great way to avoid food waste as well!

 Butter bean pasta

Butter or white beans
Pasta
Garlic
Olive oil
Salt & (rosé) pepper
(Nutritional yeast)
Seasonal veggies/greens

Soak the beans in water in the fridge for at least 24 hours. After soaking, cook them in boiling salted water for 30 minutes or until you can smash one with a fork. Drain and store in an air-tight container in the fridge for up to 4 days. If you don’t think you can eat them all in 5 days, put half of the amount into the freezer. Now you have pre-cooked beans for those busy days!

Cook the pasta until it’s al dente and save about 1 dl of the cooking liquid. While the pasta is boiling, mince some garlic and lightly smash the beans a little with a fork. Drain the pasta and add a generous amount of oil in the same pot and put it back on the heat. Add the garlic and let it soften for 30 seconds up to 2 minutes, depending on how finely minced it is, without letting it turn brown. Add the lightly smashed beans and season to taste. Fold in the pasta and serve immediately with nutritional yeast sprinkled on top.

This dish goes well with seasonal veggies and greens as a side dish. Cabbages are a great option: thinly slice some red cabbage and season it with cumin, pepper and balsamic vinegar. Massage green kale with salt and/or lemon juice, add some oil and tahini for a dressing. Grate some cauliflower and carrots and season to taste with dried herbs and balsamic vinegar.

Advertisement

3 thoughts on “Papuja ja pastaa (resepti)

  1. Hei!
    Kirjoitit sopivasti aiheesta joka mua on mietityttänyt: zero waste- ihmisten ruokavalio Suomessa. Mitä ihmettä te syötte, ja mistä hankitte raaka-aineet?
    Mulla kun ei ole mahdollisuutta käydä kauppahallissa, niin olen mietiskellyt tätä ruoka-asiaa tosi paljon, sitä muovijätettä kun kertyy niin tuhottomasti vaikka kuinka välttelee ja pyrkii löytämään parempia vaihtoehtoja. Keksin ainakin sata asiaa joista en ole valmis luopumaan, kuten juustoista, kasviperäisistä proteiinivalmisteista (tofu, nyhtökaura, härkis, oumph..), salaateista, monista pakastevalmisteista ja tietysti pepsistä (onneksi karkit ja sipsit sentään saa ostettua paperipusseissa ;)).

    Tykkää

    1. Moikka Aidan ja kiitos kysymyksestä! Tajusinkin, etten ole vielä hirveästi ehtinyt ruotia omaa ruokavaliotani täällä blogin puolella 😀 Täysin zero waste ruokavaliota ei ole mahdollista noudattaa edes täällä Helsingin keskustassa, ellei sitten juuri halua luopua monista asioista. En mieti omaa ruokavaliotani ZW-näkökulmasta, vaan terveyden ja ympäristön yhteisestä näkökulmasta:

      Vältän itse eläinperäisiä tuotteita niin paljon kuin mahdollista (en kuluta maitotuotteita ollenkaan, en lihaa, mutta joskus saatan syödä kotimaista järvikalaa), suosin kotimaisia sesonkiruokia (jotka ei vaadi päästöjä aiheuttavia kasvihuoneita), ja yritän syödän mahdollisimman ”kokonaisia” ruokia, eli vältän prosessoituja ruokia viimeiseen asti. Perus arkiruokaa ovat siis erilaiset linsseistä ja pavuista valmistetut kastikkeet leivän, pastan tai jyvien kanssa. Valmistan myös erilaisia pastoja ja vihannessekoituksia. Minulla on edelleen mahdollisuus syödä yliopistoruokaloissa, joten hyödynnän niitäkin. Syön hyvin sesonkipohjaisesti, mikä tarkoittaa etten syö esimerkiksi salaatteja tai muita vastaavia talvisin, vaan suosin muita satokausituotteita tuolloin. Kesäisin pääsen nauttimaan kaikista tuoreista lehtivihreistä ja kasviksista, joita voi ostaa toreilta pakkauksetta. Ne maistuvatkin paremmalta tuolloin!

      Käytän edelleen kasviperäisiä proteiinivalmisteita, joita voin löytää pakkauksetta esimerksiksi Punnitse&Säästä-liikkeistä (esim. soijarouhetta ja -paloja). Kannattaa kuitenkin muistaa, että kasviproteiinivalmisteet muoviin pakattuinakin ovat huomattavasti parempia ympäristön kannalta kuin eläinperäiset vaihtoehdot. Niiden hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi ja muovin osuus siitä on usein vain 2%. Minun mielestä voi siis hyvin mielin syödä kotimaisia muoviin pakattuja kasviproteiinivalmisteita, kunhan tekee myös parhaansa kierrättääksen niistä aiheutuvan pakkausjätteen, ja samalla pyrkii välttämään turhia pakkauksia ja päästöjä muissa elämän osa-alueissa. Näitä tuotteita myydään kuitenkin myös muovittomissa pakkauksissa (esim. Hälsans Kök veganbullar, ja muut saman merkin tuotteet pakastealtaissa).

      En koskaan oppinut pitämään limsoista, joten niistä en koe joutuneen koskaan luopumaan 🙂 ja alettuani noudattaa kasvipohjaista ruokavaliota olen huomannut makeannälän kadonneen lähes täysin. Kaupan karkkipussit saattavat usein olla muovilla pinnoitettuja, joten niitä ostaessa kannattaa ottaa mukaan oma kangaspussi tai käyttää viime kertaista papaeripussia uudelleen! Sipsipussit ovatkin hieman hankalampi tapaus… Ne ovat usein monikerroksisia (jopa 7) ja saattavat sisältää kaikkea muovista paperiin ja alumiiniin. Niiden kierrättäminen on usein hankalaa, joten ne päätyvät todennäköisimmin poltettavaksi. Jos olet kuitenkin löytänyt sipsejä irtona tai paperipussissa niin jaa tämä tieto mulle ihmeessä! On jo alkanut tulla ikävä sipsejä… 😀

      Kun oon tämän vuoden päättänyt pärjätä tuolla roskapurkillani, niin en osta mitään tällaisia herkkuja. Säästän rahaa ja se on paremmaksi terveydelle, mutta jos oikeasti alkaa tehdä mieli niin valmistan niitä itse. Silloin olen ainakin ansainnut ne ja voin nauttia ne hyvällä omatunnolla!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s