Vau, vau ei lehmää

Yksi kaikkien aikojen lempiyrityksistäni on Oatly ja heidän toimarin suunnittelema kappale on saanut minut jo nauramaan ilosta useaan otteeseen. Tästä inspiroituuneena ajattelin jakaa kauramaitoreseptini teidän kanssa.

Ennen kuin kuulin zero waste -elämäntyylistä olin jo ajatellut haluavani pyrkiä syömään vegaanisemmin. Liha jäi pois ensimmäisenä ja sen jälkeen maitotuotteet. Maitojuomat olin jo tiputtunaut ruokavaliostani useita vuosia aikaisemmin, kun totesin ettei ne edes laktoosittomana sopineet vatsalleni. Kaikista kokeilemistani kasvimaidoista kauramaito on ehdoton suosikkini. Sen tekeminenkin on kaikista kasvimaidoista helpointa ja halvinta, sekä siihen tarvittavat ainekset löytyy hyvin todennäköisesti jokaisesta pohjoismaisesta kotitaloudesta.

IMG_0816

Pidän oman kauramaidon tekemisestä myös sen takia, että sitä voi helposti muunnella eri tarkoituksiin sopivaksi. Lisäämällä taateleita ja kaakaojauhetta saa herkullisen makeaa ja terveellisempää kaakaomaitoa, kun taas kurkumaa lisäämällä saa kauniin meripihkan väristä tulehdusta alentavaa kaurajuomaa. Puuroon käytettäessä maidon voi jättää kokonaan siivilöimättä, jolloin se tekee puurosta todella kermaista. Siivilöimällä maidon tiheän keittiöharson läpi saa lähes kaupassa myytävän tasoista silkkistä kahvimaitoa ja siivilöimällä normaalin tiheän siivilän läpi siitä saa lähes kaikkeen kelpaavaa maukasta maitoa.

IMG_0823

Olen käyttänyt tätä reseptiä ruoanlaittoon, leivontaan, kahviin ja jopa vegaanisen jäätelön tekemiseen. Aamiaispuuron lisäksi tämä kauramaito on ehdoton peruselintarvike, jota aina löytyy jääkaapistani. Ensisijaisena mittana tähän reseptiin olen käyttänyt jo aikaisemminkin mainitsemaani uusiokäytettyä 0,75l smoothiepulloa, joka myös toimii välillä vesipullona. Tästä johtuen resepti on mitoitettu tuottamaan noin 0,75l kauramaitoa. Reseptin voi tietysti puolittaa ensimmäistä kokeilukertaa varten tai moninkertaistaa tarvittaessa.

Kauramaidon paksuutta voi helposti säädellä itselle mieleiseksi lisäämällä tai vähentämällä kauran määrää. 1 dl kaurahiutaleita 0,75 litraan vettä luo suurin piirtein kevytmaidon kaltaisen koostumuksen, kun taas 1,5 dl kauraa tekee maidosta melkein kahvikerman paksuista. Ei kannata pelästyä vaikka kauramaito näyttäisi sakeutuvan pullossa seistyään hetken. Tämä on täysin normaalia, sillä tässä ohjeessa ei ole käytetty sakeutusaineita. Sakka vajoaa hitaasti pullon pohjalle seisoessaan, mutta sekoitettaessa maidosta tulee taas tasaista.

IMG_0817IMG_0818IMG_0819IMG_0820IMG_0822IMG_0825

Resepti:

Pullollinen vettä (noin 0,75l)
1–1,25 dl kaurahiutaleita
ripaus suolaa
(vaniljauutetta, kaakaojauhetta, kurkumaa, taatelia, mausteita maun mukaan)

Ohje:

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita vähintään 60 sekuntia. Itse sekoitan yleensä 2–3 minuttiia, jotta maidosta tulisi mahdollisimman tasaista. Kaada seos tiheän siivilän läpi kulhoon. Kauramaito kerääntyy siivilään, kun sakka kattaa siivilän pohjan. Liikuttele seosta siivilässä lusikalla, kunnes kauramaito on valunut läpi ja jäljellä on paksu siivilästä irtoava kauramössö. Pullota maito ja nauti. Käytä yli jäänyt kauramössö esimerkiksi puuron keittämiseen tai leivontaan. Säilyy jääkaapissa noin viikon.


Wow, wow no cow

Oatly is by far one of my favourite companies and their CEO has made me laugh with joy every time I’ve seen this advertisement. So, I wanted to share my oat milk recipe today.
 
I like oat milk because it’s really versatile and super cheap to make. You can make some delicious chocolate milk by adding medjool dates and coco powder, or a anti-inflammatory drink with turmeric. This oat milk is a staple in my fridge and I usually make a bottle or two at least twice a week. I use this oat milk for cooking and baking, and also in my coffee.
 
The recipe can easily be adjusted to suit your personal preferences: add or remove oats to make the milk thicker or lighter, and strain it through a cheesecloth to get really smooth milk or leave it unstrained to make a creamy porridge. The longer you blend it the smoother the milk also gets.
 
Also, don’t worry about the milk separating in the fridge, it’s completely normal. Because this is homemade it doesn’t have any emulsifiers or additives to keep it stable, so you only need to shake it before serving and voilá, you have perfectly smooth oat milk to use however you like.
 

Recipe:

A bottle (0,75l) of water
1–1,25 dl of oats
a pinch of salt
(vanilla extract, cocoa powder, dates, turmeric, spices and sweeteners to taste)

Put all ingredients in a blender and blend for at least 60 seconds. I usually blend mine for 2–3 minutes. Pour the mixture into a strainer above a large bowl to strain out the milk. watch out so that the milk doesn’t flow over the strainer, the mushed oats gather at the bottom of the strainer and slow down the flow of liquid. Move the mixture around with a spoon until you’re left with a mush that comes away from the strainer as you move it around. Bottle the milk and enjoy! Stores in the fridge up to a week.

8 thoughts on “Vau, vau ei lehmää

  1. Oletko koskaan kokeillut lisätä kalsiumia itse tehtyyn kauramaitoon? Mietin, miten se toimisi. Toistaiseksi olen ostanut kaupan kauramaitoa, koska siinä on kalsiumlisä, mutta kiinnostaisi tietää miten se toimisi itse tehdyssä kauramaidossa.

    Tykkää

    1. Moikka! En ole vielä kokeillut lisätä. Olen luottanut siihen, ett saan kalsiumia monipuolisesta ruokavaliosta muutenkin. 🙂

      Tuota voisi kuitenkin kokeilla. Täytyy selvittää mistä kalsiumlisää voisi löytää kokonaan ilman muovista pakkausta!

      Tykkää

    1. Moikka! Taisi ostaa sen Stockmannilta, kun se tuli ihan tollasena pienen pahvisen hintalapun kanssa 🙂

      Oon nähnyt monia hyvännäköisiä metallisisia ja emalisia suppiloita kirpparella – kannattaa niistä käydä tsekkaan ensin, jos on vastaava hakusessa!

      Tykkää

  2. Moi! Sulla on mielenkiintoinen blogi! Puhut esimerkiksi Helsingin Sanomien videolla että teet ostokset mahdollisuuksien mukaan Punnitse & Säästä-kaupassa ja käytät paperipusseja. Koetko että jätteitä ei tule, mikäli et itse näe niitä? Pähkinät, hiutaleet yms. myydään kauppoihin muovi- ja pahvipakkauksissa. Paperi on mielestäsi ekologinen vaihtoehto, mutta tiedätkö kuinka paljon sen valmistaminen saastuttaa luontoa? Haluat välttää muovia viimeiseen asti, mutta etkö välitä siitä, että ruokahävikin määrä kasvaisi huomattavasti ilman muovin käyttöä. Muovi on myös erittäin kevyt pakkausmateriaali, mikä taas vähentää kuljetuksesta syntyviä saasteita. Millä tavoin ajattelit kompensoida lentomatkasi Singaporeen ja takaisin? Eikö lähempää, esimerkiksi Euroopasta olisi löytynyt kohdetta johon voi matkustaa saastuttaen vähemmän? Mielestäni tämä ”zero waste-ideologia” ei oikein toimi käytännössä. Eikö tarkoituksena ole suojella luontoa? Joillakin valinnoillasi teet lähinnä päinvastaisesti ja kulutat aikaasi turhaan. Kuulisin mielelläni ajatuksiasi yllä mainituista aiheista!

    Tykkää

    1. Moikka Anna!

      Kiva, että löysit blogin ja, että kirjoitukset herättävät sinussa ajatuksia 🙂 Haluan näin aluksi selventää, että Zero Waste ajattelumallilla yritän minimoida kokonaisjätteen määrän mitä elämässäni aiheutan. Pyrkimällä elämään Zero Waste -tyyliin yritän myös saada aikaan mahdollisimman positiivisen vaikutuksen omaan elämääni.

      Tiedän varsin hyvin, että tuotteet saapuvat Punnitse & Säästä liikkeisiin pakattuna joko muoviin tai pahviin ja, että kuljetuksen aikana aiheutuu huomattava määrä tuotteiden kokonaispäästöistä sekä muuta jätettä. Paperintuotteiden valmistus tuottaa huomattavasti enemmän päästöjä, kuin muovinalmistus ja sen kierrätys ei myöskään ole kovin tehokasta. Mutta muovia ei kuitenkaan pysty kierrättämään ikuisesto eikä sitä kierrätetä (vain 9% kaikesta maailman muovista menee kierrätkseen) – suurin osa päätyy joko poltettavaksi tai kaatopaikoille ja luontoon (http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005297977.html). Muovisia pakkauksia ei terveyssyistä kannata käyttää muuta, kuin kerran (http://www.huffingtonpost.com/2014/08/14/reuse-plastic-water-bottle_n_5671681.html)–> yritykset eivät tee muovipakkauksia uusiokäytettäväksi juuri sen takia, että niitä on niin halpa valmistaa (ympäristövaikutuksia kuitenkin harvoin otetaan tässä yhtälössä huomioon. Yritysmaailmassa hinta ratkaisee). Muovi ei myöskään maadu satoihin tai tuhansiin vuosiin joutuessaan vesistöihin ja luontoon, missä se pilkkoutuu pienemmiksi partikkeleiksi, lopulta päätyen meidän elimistöihin esimerkiksi veden kiertokulun kautta (http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005360834.html?share=db3fedacc1d88c26be454c43c3553f07 ja http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005381178.html). Muovissa olevien ainesten on myös tieteellisesti todettu aiheuttavan esimerkiksi häiriöitä ihmisruumiin hormonitoiminnassa (https://www.cleansthenewblack.com/health/plastic-hormone-imbalance
      ). Muovi aiheuttaa myös vakavia häiriöitä ja kuolemia muissa eläimissä ja eliöissä koko biosfäärissä (http://science.howstuffworks.com/environmental/green-science/paper-plastic1.htm). En ole myöskään törmäänyt yhteenkään tutkimukseen, joka sanoisi muovin olevan parempi tai kestävämpi vaihtoehto luonnon ja terveyden kannalta. Meidän maailmassa ei oikein ole olemassa täydellistä ratkaisua, vain toisiaan vähemmän haitallisia sellaisia. Yritänkin valinnoillani ja teoillani minimoida näiden negatiiviset vaikutuksen omaan elämääni ja ympäristöön.

      Minulla on ostoksilla käydessä aina mukana omat kangaskassit, jotta vältän paperisten pussien oston. Pienemmät paperiset pussit, joita käytän esimerkiksi kuiva-aineiden ja hedelmien ostamiseen ovat jo olleet käytössäni melkein kaksi vuotta. Säilytän niitä kotona omassa rasiassa, jolloin ne pysyvät hyvänä. Hyvin harvoin joudun ottamaan uuden paperipussin ostoksilla käydessäni, sillä paperipussit ovat yllättävän kestäviä. En ole vain korvannut muovisia pakkauksia paperisilla/pahvisilla, vaan yritän minimoida niidenkin käytön niin pitkälle, kuin mahdollista. Silloin, kun joudun valitsemaan jonkun pakkausmateriaalin suosin kierrätettäviä/maatuvia vaihtoehtoja. Sitä paitsi, minulla on muutamia vanhoja vaatteita ja kankaita, joista aion ommella kotiin palatessani omat kankaiset pussit korvaamaan nämä paperiset, kun aika niistä jättää.

      Valitsen tehdä kuiva-aineostokseni tällaisissa bulk-liikkeissä siksi, että voin näin välttää ainakin lisäpakkausmateriaalien kulutuksen ja ostaa sen verran aineksia, kuin tarvitsen. Tällä tapaa vältän turhan pakkausjätteen sekä vältän turhaa ruokahävikkiä. Välitän myös ruokahävikin vähentämisestä ja olen aiheen äänekäs puolestapuhuja omassa elämässäni. Olen kirjoittanut muutaman postauksen, joissa kirjoitan aiheesta (https://getwasteless.wordpress.com/2017/05/20/500-miljoonaa-euroa-vuodessa/),
      kerron, kuinka teen hävikkiaineksista lientä (https://getwasteless.wordpress.com/2017/01/21/pelastakaa-ruoka/) ja, kuinka aamupuurossani käytän kauramaidon tekemisestä ylijääneen kaurasoseen (https://getwasteless.wordpress.com/2017/05/26/go-to-breakfast-recipe/). Ainoat ruoka-ainekset, jotka heitän biojätteeseen tällä hetkellä ovat syömäkelvottomia hedelmänkuoria, kahvinpuruja sekä homehtunutta tai muuten pilaantunutta ruokaa. Tänä kesänä olen myös alkanut kokeilla näiden biojätteiden kotitekoista kompostoimista takapihalla. Yritän myös aina kun mahdollista pelastaa ruokaa roskiksilta, esimerkiksi ottamalla/ostamalla ylijäämäruokaa oppilaskunnan tapahtumista ja ostamalla yksittäisiä tai ”vänkyröitä” hedelmiä ja kasviksia kaupois, joita valtaosa usein välttää (http://tuima.fi/rumia-kasviksia-hedelmia-loytyy-hevihyllyista-yha-enemman-%E2%94%80-ainakin-maailmalla/). Kesäisin käyn toreilla tekemässä ruokaostokset ja usein ostan heiltä ”kakkoslaadun” kasviksia, joita myydään halvemmalla. On totta, että ruokahävikkiä syntyisi enemmän ilman muovia – teollisella tasolla. Yksilön tasolla en näe tekosyytä olla säilömättä ruokaa esimerkiksi tyhjiin salsa- tai pähkinävoipurkkeihin. Sitä paitsi, siirtyminen ”muovittomaan” tulevaisuuteen ei tule tapahtumaan yhden yön aikana. Kun pääsemme lähemmäksi sitä olemme varmasti onnistuneet kehittämään uudenlaisia tai ainakin ympäristö- ja terveysystävällisempiä pakkausvaihtoehtoja. Esimerkki tästä ovat nämä mehiläisvahakääreet: https://getwasteless.wordpress.com/2017/01/31/plastic-food/

      Muovi on kevyempi materiaali esimerkiski lasiin ja metalliin verrattujna ja se vähentää siten kuljetuksen aikana aiheutuvia päästöjä. Yritän kuitenkin aina ostaa lähituotettuja ja sensongissa olevia ruokia välttääkseni turhia kuljetuspäästöjä. En myöskään syö liha- tai maitotuotteita ja valmistan valtaosan ruoasta itse alusta lähtien. Kasvikset ja hedelmät voi ostaa pakkauksetta. Kun ostan valmisruokia, niin pyydän ne omaan astiaan, joka taarataan tuoretiskillä. En pysty vaikuttamaan kuljetuksen päästöihin, mutta voin ainakin suosia vähemmän jätettä aiheuttavia tuotteita.

      En pystynyt 100%:i vaikuttamaan Singaporeen lähtööni, sillä matkustin tänne suorittamaan yliopistoni alemman korkeakoulututkinnon viimeistä pakollista osaa, eli vaihto-opiskelua. Hakiessani vaihtoon minun piti listata 15 eri yliopistoa oman yliopistoni partnerikoulujen listalta ympäri maailman, joista ensimmäiset vaihtoehdot olivat lähempänä Suomea Euroopassa. Tällöin olisin voinut esimerkiksi matkustaa kohteeseen junalla. Koulun valintaan vaikutti kuitenkin keskiarvoni lisäksi myös koko muun vuosikurssin keskiarvot ja heidän hakuvalinnat. Tiedän, että lentäminen on ympäristölle kaikista haitallisin matkustustapa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun lensin sitten päätettyäni pyrkiä elämään enemmän Zero Waste. Olen lahjoittanut myclimate.org järjestölle kompensoidakseni aiheuttamiani päästöjä ja olen tässä parin viikon aikana yrittänyt löytää lisää kohteita, joihin mahdollisesti lahjoittaa tulevien lentomatkojen päästöjen kompensoimiseksi. Minun mielestä ei ole kestävää lentää usein ja yksi suurimmista haasteista, jonka äärellä olemme yhteiskuntana on, että miten saamme vähennettyä matkustamista varsinkin lentämistä. Tämä on suuri haaste, sillä köyhempien maiden vaurastuessa ja sosiaalisen median kokemushypetyksen kasvaessa suuremmat ihmisryhmät haluavat matkustaa entistä enemmän. Minulla ei ole vastausta siihen, kuinka tämän ongelman voisi ratkaista. Kuulen mielelläni sinun mahdollisia ajatuksia aiheesta!

      Minun mielestä Zero Waste -ideologia on täysin varteenotettava ajatusmalli. Tarkoitus ei ole pelkästään välttää esimerkiksi muovia viimeiseen asti ja elää samassa paikassa loppuelämän, ellei halua tehdä näin. Zero Waste ajattelu kattaa koko elämän, sillä jätettä ja päästöjä kertyy tänä päivänä kaikesta ja kaikkialla halusi sitä tai ei. Minulle kuitenkin tämä tarkoittaa sitä, että haluan olla tietoinen kaikesta jätteestä, jota pelkällä elämisellä aiheutan yhteiskunnassa ja niissä maissa, joissa asun JA kuinka voin minimoida sen ja välttää kannustamasta turhan jätteen lisäämistä. En halua vain passiivisesti katsoa vierestä vaan osallistua omine resurssien ja kykyjen puitteissa muuttamaan maailmaa kestävämpään suuntaan. Uskon vahvasti meidän yksilöiden voimaan äänestää jaloillamme ja euroillamme kestävämpien vaihtoehtojen ja tulevaisuuden puolesta.

      Olen valinnut elää näin myös sen takia, että koen näin voivani elää omien arvojeni mukaan ja näyttää muille esimerkin avulla, että turhaa jätettä voi välttää tinkimättä elämänlaadusta. Aloitin myös tämän blogin kirjoittamisen sen takia, ettei suomeksi löytynyt aiheesta paljoa tietoa. Halusin osallistua Zero Waste ideoiden välittämiseen ja aiheen ympärillä keskustelujen aloittamiseen. Mielestäni David Mitchen Cloud Atlas elokuvassa kiteytti ajatuksen hyvin: ”My life amounts to no more than one drop in a limitless ocean. Yet what is any ocean, but a multitude of drops?”

      En valitettavasti ihan ymmärrä, mihin viittaat sillä, etteikö ”tarkoituksena ole suojella luontoa?” Pyrkimällä minimoimaan tuottamani jätteen ja päästöjen määrää koen tekeväni parhaani ja enemmän asian eteen, kuin valtaosa maapallomme asukkaista. En matkusta paljoa ulkomaille tai edes Suomen sisällä, yritän tehdä parhaani sähkön (valitsin sähköntoimittajaksi tahon, jonka sähkö tulee 100% uusiutuvista lähteistä ja olen sopimuksen umpeutuessa ajatellun vaihtavani 100% aurinko- tai tuulisähköön) ja veden säästämiseksi. Suunnittelen yrittäväni kasvattaa itse osan tarvitsemastani ruoasta ensi keväänä ja kesänä. Pyrin myös ostamaan kaiken tarpeellisen (esim. vaatteet, huonekalut ja keittiötarvikkeet) käytettyinä, KUN on tarve. Yritän myös oppia virheistäni ja vahingoistani sekä muiden kokemuksista, jotta voin edelleen parantaa elintapojani kestävämpään suuntaan. Lahjoitan opsikelijan maksukykyni mukaan kestäviin hankkeisiin ja tuen parhaani mukaan ympäristöystävällisiä yrityksiä. Raha puhuu voimakkaimmin tämän hetken yhteiskunnassamme, mutta koen myös vaikuttavani olemalla kuluttamatta toisia asioita.

      Kuulisin mielelläni sinulta tarkemmin niistä asioista, joihin mielelstäsi kulutan turhaan aikaani. En nimittäin itse koe hukkaavani tai kuluttavani turhaan aikaa askareisiin, jotka mahdollistavat turhan jätteen aiheuttamisen välttämisen. Kuulen myös mielelläni vinkkejä siitä, miten voisin elää vielä kestävämmin ja, jos sinulle tulee mieleen kestävämpiä vaihtoehtoja minun tällä hetkellä harjoittamiini tekoihin 🙂

      Kiitos ajatuksia herättävstä kommentista ja toivottavasti kuulen sinusta pian!

      Liked by 2 people

  3. Heips, mistä tuo sekoituskulho on? Oon etsinyt pitkään teräksistä kaatonokalla, enkä ole löytänyt mistään inhimillisen hintaisena!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s